Kuinka huonoa käytöstä aikuisen tarvitsee lapselta sietää?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kysymys
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ja toki saa olla kohtelias puolin ja toisin. Lapselta saa kotona (ja kylässä ) kysyä ruokatoiveita ja näin.
Mutta jos keran ruoka on tehty niin ei aleta käskyttää kylässä aikuisia tekemään jotain muuta. Ja aivan selvää pitäisi jokaiselle aikuiselle olla että oma lapsi kuuluu kasvattaa itse ja kasvatukseen kuuluu toisten kunnioittamisen opettaminen. Ja siihen ei kuulu sellainen asia että mennään luvatta toisten kaapeille.
 
Olen niin surullinen sen takia, että lapsia ei osata kasvattaa. Ilman rajoittamista heistä tulee hirviöitä. Ja rajattomien lasten kuriin saaminen ei onnistukaan ihan helpolla kun ovat jo eskari-ikäisiä :/
 
En siedä kotonani huonoa käyttäytymistä esikouluikäisiltä sen enempää kuin aikuisiltakaan. Kaappeja ei availla, ruokapöydässä ei perseillä, sisällä ei juosta eikä meluta Jos ystäväni lapsi käyttäytyisi kehotuksista huolimatta sopimattomasti, pyytäisin ystävääni viemään hänet pois vaikka sitten kesken vierailun. Kasvatuskeskusteluja käyn töissä aivan tarpeeksi, joten jätän peruskohteliaisuuden ja alkeellisten käytöstapojen opettamisen suosiolla lapsen vanhemmille.

Nirsoilusta en sinänsä loukkaannu. Ei ole mikään pakko syödä, jos ei maistu, ja ruokatoiveita voidaan kyllä kohtuuden rajoissa huomioida.
 
Mä näen tällasia perheitä työssäni joka päivä. Ihan hirveää! Monesti ajattelen minkälaisia aikuisia näistä tulee... Lapset tekevät ihan mitä sattuu. Kieltää ei saa. kun kiellän vanhemmat saa ihan jumalattomat raivarit. Huoh!! Olen töissä tällaisessa lasten sisäleikkipaikassa ja meillä on tiettyjä sääntöjä. Sääntöjä ei noudateta. Sitten jos jotain sattuu, se on henkilökunnan vika. Peiliin olisi syytä katella.
 
Onko nykyään jotenkin muotia, että lapsia ei saa kieltää tai komentaa? Mihin tälläinen näkemys voi perustua? Siis kun en ymmärrä. Ajatteleeko joku,että lapsen psyyke ei kestä normaalia komentamista tai kieltämistä? Mulle ihan uutta, ettei saisi edes kieltää vaan ihan kaikesta pitäisi vain keskustella.
 
Kuulin että tämä perheenisä,jonka lapsia ei saa kieltää eikä komentaa perustaa sen siihen että hänellä itsellään oli lapsuudessa ihan kamala kuri,lähinnä pelon ilmapiiri kotona.

Mietinkin tässä että mitä tämä siihen enää auttaa..että vetää sitten ihan toiseen ääripäähän omien lastensa kanssa...
Oisko sellainen kultainen keskitie mitä?
 
Kuulin että tämä perheenisä,jonka lapsia ei saa kieltää eikä komentaa perustaa sen siihen että hänellä itsellään oli lapsuudessa ihan kamala kuri,lähinnä pelon ilmapiiri kotona.

Mietinkin tässä että mitä tämä siihen enää auttaa..että vetää sitten ihan toiseen ääripäähän omien lastensa kanssa...
Oisko sellainen kultainen keskitie mitä?

Vaikea käsittää tollasta äärimmäisyyksiin menemistä. Että kun itse kokee traumatisoituneensa liian kovasta kurinpidosta niin sitten omia lapsia ei saa ollenkaan komentaa tai kieltää. Ehkä ei sitten todella näe, että aiheuttaa vain haittaa lapselleen tuollakin tavalla toimimalla. Maailmassa on mitakin värejä kuin musta ja valkoinen.. Pitääköhän tämä lapsi sitten omille lapsilleen taas äärimmäistä kris?
 

Yhteistyössä