Kuinka kauan jaksaa elää tässä suhteessa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kasvoton
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kasvoton

Vieras
Kuinka kauan tarvii sietää tätä kohtelua?

Lasten takia yrittäny jaksaa ja ajatellut et lasten paras oli kun äiti ja isä ovat yhdessä.
Nyt olen poikien käytöksestä huomannu että isäänsä tulleet.Alkaneet käskyttämään mua niinkuin isänsä.Tuntuu ettei omat pojatkaan kunnioita mua tai rakasta mua äitinä.Tunnun olevan tälle porukalle palvelija,en mitään muuta.

Pelkään lähteä,pelkään yksinäisyyttä,pelkään "omilla jaloilla seisomista".
Tiedän,että olen koko loppuelämäni yksin,jos nyt lähden.Mies on sanonut ettei kukaan mies voisi sietää mun kaltaista naista.

Tiedän,en ole malli,en ole prinsessa.En ole uhkea kaunotar,en hyväkroppainen nainen.
Ihme että edes mieheni sietää.Ihme että edes mieheni välittää.Ei hän rakasta kiihkeesti,sen tiedän ja sen mies myöntäny.

En vaan jaksa olla enää miehelle jatkuvasti kiitollinen siitä et saan asua hänen kodissa.
En jaksa olla kiitollinen siitä,et hän pitää musta ja pojista huolta.
En jaksa enää kuunnella nimittelyä.
En jaksa enää olla se säkki,johon paineet puretaan tai kun muuten vaan on paha olo.

Tiedän totuuden olevan se,että pakko olis lähteä.Jos haluan säilyttää murusenkin itsetuntoa tai ihmisarvoa,lähdettävä on.Jos haluan tuntea eläväni,on lähdettävä
 
:hug:

no jopas siun miehes on polkenu sinut maanrakoon :o

ota ittees niskasta kiinni nainen ja lähe hyvän sään aikana. tai muuten alakaa poikaski pitämään sinnuu nyrkin ja hellan välissä. vielä ei oo liian myöhästä.
 
ehkäpä sun tarvii ottaa pieni ero ja katsella sitten tilannetta ns ulkopuolelta. Mä luulen, että jopa kk tai kahden kk:n jakso saattaa jo helpottaa ja auttaa sinua tekemään oikean ratkaisun.
Tilanteesi ei todellakaan kuulosta mukavalta...kyllä pitäisi saada tuntea olevansa rakastettu niin oman puolison kuin lastenkin kohdalta, on sitten ulkonäöllisesti millainen tahansa tms.
 
Voi että , olipa tutun kuulosta. Erona vain se että mä napsautan suuni kiinni aika usein kun pitäis puhua suu puhtaaksi. Mustakin tuntuu kuin asuisin jonkun vieraan siivellä, ja joskus kun väläytän ajatuksiani tulee mielistelyä roppakaupalla, kasvatus puolella ei olla oltu yhtä mieltä varmaan oikein kunnolla koskaan, tulos on nähtävillä. olempa ajatellu ollaan nyt sitten onpahan ainakin omaa aikaa, lapset huitelee kuka missäkin , mies on aina töissä , eikä tuo tuosta muutu , alistunut olo.
 
Miehesi vaikuttaa narsistilta joka lytänny sun itsetuntosi ja vain käyttää sinua "kodin likaisiin töihin". Lähde pois, itsetuntosi kohoaa omillasi, ukkosi pärjää kyllä mainiosti ilman sinua. Lähde.
 
:o
Nappaapa ne pojat mukaan ja lähde!!!
Lapset ei mun mielestä tarvits etuollaista isää joka kasvattaa lapsetkin vinoon.
Ja lakkaa itse olemasta se poljettava hiiri, nyt HETI, opetat itsekin lapsille huonon naisen mallin!!!
 
Varmasti sinulla on mahdollisuus vielä tasa-arvoiseen suhteeseen jonkun kanssa. Parempi olisi kuitenkin ollakin ensin yksin ja saada itsekunnioitus ym. takaisin. Älä usko miehesi latistaviin puheisiin, käyttää selvästi sinua hyväkseen. Pelkää, että saisitkin jostain voimaa lähteä huonosta suhteesta.
 

Similar threads

Yhteistyössä