Kuinka moni aikoo huolehtia omista vanhemmistaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja PsychoKiller
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
:wave: :wave: Siksipä ollaan jo 15 vuotta asuttu samassa taloyhtiössä. Toson vanhempani vielä hyväkuntoisia, mutta pikkuapua tarvitsivat esim kauppareissujen muodossa, kun isäni oli lonkkaleikkauksessa. Mä olen hakeutunut työhön, jota voin tehdä kotoa käsin. Aikanaan voin siis siirtää kannettavani tuohon 50 metrin päähän ja tehdä töitä sieltä käsin samalla avustaen vanhempiani. Tarvittaessa voin myös yöpyä vanhempieni luona niin pitkään kuin on tarvis.

Olen luvannut vanhemmilleni, että niin kauan kuin mun sairaanhoitajan taitoni ja fyysiset voimani riittävät, he eivät joudu laitokseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Voin sanoa et alzheimer potilasta olis todella työläs hoitaa kotona, varsinkin jos itsellä on siinä vaiheessa vielä kotona asuvia lapsia ja on itse vielä työelämässä mukana. Ja vaikka jäis työelämästä pois niin rankkaa se olis silloinkin. Silloin sitä jaksais jos vanhus itse pystyis käymään vessassa ja pesulla, sekä osais itse syödä ja pukea päälle.

Ihan satavarmasti on rankkaa. Mutta niin vanhukset hoidetaan monessa maassa... Mutta kuten jo totesin, niin minulle ei ole lapsia ja tuskin tulee olemaankaan, joten en osaa ajatella tilannetta lapsellisen ihmisen silmin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
:wave: :wave: Siksipä ollaan jo 15 vuotta asuttu samassa taloyhtiössä. Toson vanhempani vielä hyväkuntoisia, mutta pikkuapua tarvitsivat esim kauppareissujen muodossa, kun isäni oli lonkkaleikkauksessa. Mä olen hakeutunut työhön, jota voin tehdä kotoa käsin. Aikanaan voin siis siirtää kannettavani tuohon 50 metrin päähän ja tehdä töitä sieltä käsin samalla avustaen vanhempiani. Tarvittaessa voin myös yöpyä vanhempieni luona niin pitkään kuin on tarvis.

Olen luvannut vanhemmilleni, että niin kauan kuin mun sairaanhoitajan taitoni ja fyysiset voimani riittävät, he eivät joudu laitokseen.

Eli, ulkomaille tai edemmäs muutto saa vielä odottaa vuosia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Itse vahan samassa tilanteessa kuin ap, eli asun ulkomailla. Asumme ns kolmannessa maassa, joten ongelma on myos se etta vaikka haluttaisiinkin auttaa, niin kummankin (minun & miehen) vanhemmat asuu eri maassa kuin me, eika kerrallaan voi valitettavasti olla monessa paikkaa. Onneksi ovat viela kaikki virkeita, mutta kyllahan sita toisinaan tulee pohdittua.

Mun tilanne on siitä eri, että ei ole miestä eikä lapsia. Ei siis ole mitään sitovaa tähän maahan. Ikää ei ole vielä ihan mahdottomasti eli tilanne voi muuttuakin. Luultavasti kuitenkin ei muutu.

 
Ihan rehellisesti sanoen, tuskinpa. Autella voin, mutta siinä vaiheessa kun eivät enää pääasiallisesti kykene itsestään huolehtimaan, niin vanhainkoti kutsuu. Näin on näppylät.
 
Alkuperäinen kirjoittaja PsychoKiller:
Ihan satavarmasti on rankkaa. Mutta niin vanhukset hoidetaan monessa maassa... Mutta kuten jo totesin, niin minulle ei ole lapsia ja tuskin tulee olemaankaan, joten en osaa ajatella tilannetta lapsellisen ihmisen silmin.

Tiedän vai kokemuksesta millaista se on. Toki onhan se hienoa jos monissa maissa alzheimer potilaat pystytään hoitamaan kotona. Mutta varmasti monissa paikoissa he joutuvat suljetuille osastoille joko tullessaan täysin vuodepotilaiksi tai tullessaan liian agressiivisiksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja PsychoKiller:
Alkuperäinen kirjoittaja Edla-Mamma:
Seitsemän vuotta hoidin isää, mutta sitten alkoi menemään siihen tilanteeseen, että ei enää omat rahkeet riittänyt. Todella raskas päätös, mutta nyt on vanhainkodissa tyytyväinen. Äiti kuoli jo vuosia sitten.

Tietenkään omat rahkeet ei riitä loputtomiin. Teit kuitenkin sen minkä pystyit.
:flower:

Joo, näinhän se vähän menee. Ei sitä toista pysty joka hetki vahtimaan ja sit alkoi menemään et ovet oli auki, mies hukassa pitkän aikaa. Siinä vaiheessa on vaan todettava että paikka missä todella pahasti dementoituneen ihmisen on turvallista olla. Siis myös hänen itsensä.

On itse myös iloinen tästä että on ihmisiä ympärillä sekä tuntee olonsa myös turvalliseksi. Nää on asioita, jotka on mietittävä hoidettavankin kannalta mutta myös oman jaksamisen rajoissa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tiedän vai kokemuksesta millaista se on. Toki onhan se hienoa jos monissa maissa alzheimer potilaat pystytään hoitamaan kotona. Mutta varmasti monissa paikoissa he joutuvat suljetuille osastoille joko tullessaan täysin vuodepotilaiksi tai tullessaan liian agressiivisiksi.

Ei ollut tarkoitus mitenkään vähätellä sinua tai kokemustasi. Varmasti on ollut rankkaa ja parhaasi teit.

Ylipäätään aloitukseni tarkoitus ei ollut mollata ketään. Oli hoitoratkaisu mikä tahansa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Eli, ulkomaille tai edemmäs muutto saa vielä odottaa vuosia.
Juuri näin. Ellen sitten saa vanhempiani puhuttua ympäri muuttamaan mukanani. Mutta faija nyt vasta täyttää 80 v ja mutsi on muutaman vuoden vanhempi, joten ensin pitää odottaa ainakin se, että jäisivät pois työelämästä :D En kyllä pidä aivan mahdottomana ajatuksena, että he haluaisivatkin lähteä mukaani. Tosiasia kun on, että jossain muualla saa samalla rahalla hiivatin paljon paremman hoidon kuin Suomessa. Voi vaikka palkata lääkärin ja sairaanhoitajan istumaan vierellään 24/7.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Edla-Mamma:
Joo, näinhän se vähän menee. Ei sitä toista pysty joka hetki vahtimaan ja sit alkoi menemään et ovet oli auki, mies hukassa pitkän aikaa. Siinä vaiheessa on vaan todettava että paikka missä todella pahasti dementoituneen ihmisen on turvallista olla. Siis myös hänen itsensä.

On itse myös iloinen tästä että on ihmisiä ympärillä sekä tuntee olonsa myös turvalliseksi. Nää on asioita, jotka on mietittävä hoidettavankin kannalta mutta myös oman jaksamisen rajoissa.

Kuinka vanha isäsi on? Olet itse kai kuitenkin vasta 30? Ihan vain uteliaisuuttani kyselen... Sinulla on asiasta kokemusta, mitä minulla ei (onneksi) vielä ole. Ja toivottavasti ei tule olemaan pitkään aikaan, koska nuorin sisarukseni täytti vasta 11v.

 
Alkuperäinen kirjoittaja PsychoKiller:
Ei ollut tarkoitus mitenkään vähätellä sinua tai kokemustasi. Varmasti on ollut rankkaa ja parhaasi teit.

Ylipäätään aloitukseni tarkoitus ei ollut mollata ketään. Oli hoitoratkaisu mikä tahansa.

Joo en mä niin ajatellutkaan. Monilla on vain liian ruusuiset kuvat mitä se todellisuudessa voi olla. Siksi haluan aina vähän ripotella realistisuutta. Vaikka toki ideaalitapauksissa vanhukset on erittäin hyvässä kunnossa aina kuolemaansa asti. On se vain kamala seurata miten tutusta ihmisestä jää jäljelle vain kuoret ja persoonakin on ihan eri. Mummua hoidettiin 6 vuotta tukitoimin joista 5 asui tuetusti kotonaan ja 1 vuoden mun vanhemmilla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Juuri näin. Ellen sitten saa vanhempiani puhuttua ympäri muuttamaan mukanani. Mutta faija nyt vasta täyttää 80 v ja mutsi on muutaman vuoden vanhempi, joten ensin pitää odottaa ainakin se, että jäisivät pois työelämästä :D En kyllä pidä aivan mahdottomana ajatuksena, että he haluaisivatkin lähteä mukaani. Tosiasia kun on, että jossain muualla saa samalla rahalla hiivatin paljon paremman hoidon kuin Suomessa. Voi vaikka palkata lääkärin ja sairaanhoitajan istumaan vierellään 24/7.

Halpaa se vois olla ainakin vaikka.. Kiinassa. Mitä sen ayin palkka kuukaudessa on, ehkä jotain 20 ??
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Joo en mä niin ajatellutkaan. Monilla on vain liian ruusuiset kuvat mitä se todellisuudessa voi olla. Siksi haluan aina vähän ripotella realistisuutta. Vaikka toki ideaalitapauksissa vanhukset on erittäin hyvässä kunnossa aina kuolemaansa asti. On se vain kamala seurata miten tutusta ihmisestä jää jäljelle vain kuoret ja persoonakin on ihan eri. Mummua hoidettiin 6 vuotta tukitoimin joista 5 asui tuetusti kotonaan ja 1 vuoden mun vanhemmilla.

Mä oon ollut tässäkin onnellisessa asemassa. Kaikki isovanhempani (RIP) ovat olleet kotona viimeiseen asti. Tai siis ovat selviytyneet yksin lähes final calliin asti. Ainoastaan toinen mummoni oli vuodeosastolla kaksi viikoa ennen kuolemaansa. Kaikki muut isovanhempani kuolivat ns. saappaat jalassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja PsychoKiller:
Mä oon ollut tässäkin onnellisessa asemassa. Kaikki isovanhempani (RIP) ovat olleet kotona viimeiseen asti. Tai siis ovat selviytyneet yksin lähes final calliin asti. Ainoastaan toinen mummoni oli vuodeosastolla kaksi viikoa ennen kuolemaansa. Kaikki muut isovanhempani kuolivat ns. saappaat jalassa.

No toi on hieno juttu :) Meidän suvus on aika paljon alzheimeriä ja kieltämättä joskus pelottaa et se tulee itsellekkin. Siksi sitä tuleekin tehtyä muistitestejä melko tiuhaan sekä erilaisia motoriikkaharjoituksia et näkis onko tullut muutosta. Et sais sit sen hidastavan lääkityksen mahdollisimman nopeeta ja valitettavaa sanoa.. et vaik lopulta tehdä itelleen eutanasian vaik Hollannissa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Halpaa se vois olla ainakin vaikka.. Kiinassa. Mitä sen ayin palkka kuukaudessa on, ehkä jotain 20 ??
Meksikolainen sairaanhoitaja tienaa noin 300 euroa kuukaudessa. Bruttona. Eli alle 10% siitä, mitä mä tienaan nettona. Yhden kuukauden työllä eläisin siis ihan kevyesti Meksikossa 10 kuukautta. Jo pelkästään yhtiövastikkeeni on enemmän kuin meksikolaisen sairaanhoitajan kuukausipalkka. Olen laskenut, että jos myyn tämän asunnon ja siitä maksan asuntolainani pois, eläisin Meksikossa seuraavat 25 vuotta paikallisen sairaanhoitajan elintason mukaisesti tekemättä päivääkään työtä. Vanhempieni omaisuus on huomattavasti suurempi kuin tämä mun kämppäni arvo, joten heillä olisi varmasti varaa siellä palkata vaikka oma lääkäri vierelleen istumaan. Hoitajaa ei tarvitsisi, koska mähän olisin siellä B)

Vaavasti kyllä harkitsen muuttoa. Jo ihan verotuksellisista syistä. Mutta en jätä vanhempiani tänne.

 
Alkuperäinen kirjoittaja PsychoKiller:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Halpaa se vois olla ainakin vaikka.. Kiinassa. Mitä sen ayin palkka kuukaudessa on, ehkä jotain 20 ??

Olisiko 200 lähempänä?

Ja tietenkin jos ayi ei ole ayi, niin vaihtoehtoisesti voi olla ns. bar girl. Se vasta lystiä onkin.

Heh voi muutes olla.. 10rmb/tunti luki jossain.
 
Alkuperäinen kirjoittaja PsychoKiller:
Alkuperäinen kirjoittaja Edla-Mamma:
Joo, näinhän se vähän menee. Ei sitä toista pysty joka hetki vahtimaan ja sit alkoi menemään et ovet oli auki, mies hukassa pitkän aikaa. Siinä vaiheessa on vaan todettava että paikka missä todella pahasti dementoituneen ihmisen on turvallista olla. Siis myös hänen itsensä.

On itse myös iloinen tästä että on ihmisiä ympärillä sekä tuntee olonsa myös turvalliseksi. Nää on asioita, jotka on mietittävä hoidettavankin kannalta mutta myös oman jaksamisen rajoissa.

Kuinka vanha isäsi on? Olet itse kai kuitenkin vasta 30? Ihan vain uteliaisuuttani kyselen... Sinulla on asiasta kokemusta, mitä minulla ei (onneksi) vielä ole. Ja toivottavasti ei tule olemaan pitkään aikaan, koska nuorin sisarukseni täytti vasta 11v.


Isä on 65-vuotias ja itse olen tuon 30. Isä sairastu 58-vuotiaana -sai massiivisen aivohalvauksen josta toipui vain osittain. Todella nuorihan mä olin ja yhtäkkiä ei tavallaan ollutkaan enää kumpaakaan vanhempaa kun äiti kuoli ja isä oli isä, mutta ei kuitenkaan se tuki ja turva johon oli tottunut.
Niin se voi elämä heittää kerralla häränpyllyä ja vetää semmoseen vuoristorataan mukaan ennen ku ehdit sanoa edes moi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Meksikolainen sairaanhoitaja tienaa noin 300 euroa kuukaudessa. Bruttona. Eli alle 10% siitä, mitä mä tienaan nettona. Yhden kuukauden työllä eläisin siis ihan kevyesti Meksikossa 10 kuukautta. Jo pelkästään yhtiövastikkeeni on enemmän kuin meksikolaisen sairaanhoitajan kuukausipalkka. Olen laskenut, että jos myyn tämän asunnon ja siitä maksan asuntolainani pois, eläisin Meksikossa seuraavat 25 vuotta paikallisen sairaanhoitajan elintason mukaisesti tekemättä päivääkään työtä. Vanhempieni omaisuus on huomattavasti suurempi kuin tämä mun kämppäni arvo, joten heillä olisi varmasti varaa siellä palkata vaikka oma lääkäri vierelleen istumaan. Hoitajaa ei tarvitsisi, koska mähän olisin siellä B)

Vaavasti kyllä harkitsen muuttoa. Jo ihan verotuksellisista syistä. Mutta en jätä vanhempiani tänne.

Jos ei halua muuttaa Meksikoon asti niin Euroopastakin löytyis halpoja alueita. Joskus kun on noit ulkosuomalaisten tarinoita kattonu tv:stä niin on jotenkin ihastunut Itä-Eurooppaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No toi on hieno juttu :) Meidän suvus on aika paljon alzheimeriä ja kieltämättä joskus pelottaa et se tulee itsellekkin. Siksi sitä tuleekin tehtyä muistitestejä melko tiuhaan sekä erilaisia motoriikkaharjoituksia et näkis onko tullut muutosta. Et sais sit sen hidastavan lääkityksen mahdollisimman nopeeta ja valitettavaa sanoa.. et vaik lopulta tehdä itelleen eutanasian vaik Hollannissa.

Onkos tuo alzheimer periytyvää? Oman vanhuuden ajattelu on kyllä aika lohdutonta. Tai ainakin minua lähinnä hulestuttaa. Kun ei ole niitä lapsiakaan, niin kuka muka musta jaksaa välittää. :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Jos ei halua muuttaa Meksikoon asti niin Euroopastakin löytyis halpoja alueita. Joskus kun on noit ulkosuomalaisten tarinoita kattonu tv:stä niin on jotenkin ihastunut Itä-Eurooppaan.
Siskoni poika on tutkinut noita Itä-Euroopan maita. Ja todennut, että Suomessa asuminen on taloudellisesti ajatellen järjetöntä. Ehkä me vielä lähdetään tästä muutaman vuoden kuluttua kaikki :D

 

Similar threads

Yhteistyössä