Kuinka moni on pettynyt lapsensa kummiin?

[Prkl]

Mulla harmittaa tosi paljon, että pyysin yhtä ystävääni lapsen kummiksi aikoinaan. Hänellä on myös toinen kummilapsi jonka hän lellii ja kellii ihan pihalle. Koko ajan vaan jauhaa tästä toisesta kummilapsestaan ja käy heillä kylässä tai pyytää kylään.
Koskaan ei meille soittele tai kysele mitä tytöllemme kuuluu.

" Voi kun se VillaValtteri tulee kylään, ajattelin leipoa sille pullaa ja ostin sille eilen pari paitaa, kun se on niiiiiin ihana ja sulonen ja lässyn lää."

Me kun mennään kylään, " no voitte kait te kahvilla kävästä, mulla nyt on sitä ja tätä, mut eihän kahvitteluun mee kauaa".

 

[m]

Samaa täällä. Siihen kyllästyneenä olen ottanut tähän ihmiseen selkeän välimatkan, ainakin joksikin aikaa etten räjähdä.

 

[maritu]

Molempiin. Kumpikin lapsettomia, no 6 vuotta olivat, nyt toiselle syntyi lapsi. Yhteyttä pitävät jouluna ja synttärinä lahjan tuonnin verran. Asuvat naapurikaupungeissa molemmat.
Toinen perusteli joskus huonoa yhteydenpitoa tyyliin "Voi meilläkin käydä kylässä".

Minusta kummeus on lapsen ja kummin välinen suhde, joka on siis lähinnä kummin vastuulla hän kun on aikuinen.

 

[Teelikamentten]

En ole itse pettynyt, mut luulen että mun yhden kummilapsen äiti on pettynyt muhun. Hänellä kun on aika kovat vaatimukset kummeille.

 

[Allu-]

Juu täällä kans vähän pettyneitä ollaan :/

 

[Texas Flame]

No, ei täälläkään valinnat ihan nappiin oo osunu. :| Mut elämä on ei voi mitään ja näillä mennään...En mäkään kyl varmaan ihan supermahtava kummi oo.

 

[ap]

Hänellä kun on aika kovat vaatimukset kummeille.

No mä lähinnä haluaisin, että kummi olis etes kiinnostunu ja pyytäisi kylään tai jos me menemme "itse kutsuttuina" edes loisi jonkinlaista suhdetta tyttöömme. Ja sitten se kun hän koko ajan puhuu toisesta kummilapsestaan, kun en edes tunne häntä, enkä hänen perhettään.

 

[anneka66]

Mekin valittiin ihan väärä kummi lapselle :/ Ei oo montaa kertaa käynyt poikaa katsomassa, 1v synttäreillä oli, 2v synttärit jäi väliin kun kummisedän piti päästä baariin... Parin viikon päästä poika täyttää 3v, en taida edes pyytää juhliin. Ja alkuun yritettiin pitää yhteyttä, läheteltiin kortteja ja lapsen valokuvia ym. Onneks pojalla on kiva kummitäti, ollaankin ajateltu, että pyydettäis kummitädin miestä pojan kummiksi, koska poika tykkää hänestä kovasti.

 

[ap]

Niin no tuo on vielä "hyvä kummi" verrattuna kuopuksen kummiimme, joka ei edes tiedä milloin lapsemme on syntynyt, ei siis edes vuotta ja lapsemme on tällä hetkellä 1vuotias

 

[Gluteus maximus]

pojalle olisin valinnut eri kummin, mutta mitäs sille enää voi tehdä.

 

[kaikki hyvin]

En ole pettynyt koska en vaatinut mitään heidän ryhtyessään kummeiksi. Olen kummi itsekin ja toistaiseksi sellaiseksi kelvannut vaikken isoja asioita teekään kummilasteni puolesta.

 

[tytsi-89]

Kun otin kummin tehtävän vastaan, päätin, ettei musta ainakaan tule ikinä välinpitämätöntä kummia vaan aion huomioida kummilapsiani säännöllisesti, tavata heitä ja olla kaikin tavoin mukana heidän elämässään, tukemassa heidän kasvuaan. Minulle kummius on kunniatehtävä, joka kestää läpi elämän. Jos kävisi niin, että joskus välit syystä tai toisesta etääntyisivät/katkeisivat jonkun kummilapseni vanhempaan, yrittäisin parhaani mukaan siitä huolimatta edelleen pitää yhteyttä kummilapseeni. Tällä hetkellä minulla on kaksi aivan ihanaa kummilasta (toinen ei vielä virallisesti) ja tulevaisuudessa varmaan enemmänkin. :heart: :heart:

 

[kummi]

vähän ot, mut miten te haluatte, et kummi toimii?

mulla 3 kummilasta, muistan synttärit, nimpparit, joulun, lähettelen kortteja ympäri vuoden ja muistan pikkulahjoilla silloin tällöin. aina tuon esiin, että haluaisin nähdä enemmän ja että meillekin saa tulla.

vain yhden kummilapsen perheeltä tulee kiitosta. heille myös useimmin kutsutaan kylään.

kuten yksi aiemmista kirjoitti, niin kummi on aikuinen ja yhteydenpitö hänen vastuullaan, mutta joskus olisi kiva, että kiitettäisiin, kun muistaa. ei tunnut mukavalta, kun yrittää panostaa ja haluaa luoda suhdetta, mutta palautetta ei tule.

siis, miten toimin jatkossa, että minuun ollaan tyytyväisiä, nämä kaikki lapset koen tärkeäksi ja haluan heidän kanssaan luoda suhteen.

 

[ap]

vähän ot, mut miten te haluatte, et kummi toimii?

Mä haluaisin, että kummi olisi kiinnostunut lapsesta, mitä hänelle kuuluu, saatika että tietäis edes minä vuonna lapsi on syntynyt. Lisäksi, esikoiseni kummi hehkuttaa aina toista kummilastaan, miksi?!? Miksi mulle pitää hehkuttaa koko ajan tuntematonta lasta, vaan voisi silloinkin edes vähäsen keskittyä lapseeni. Lahjat ei mulla kiinnosta, vaan se että on mielenkiintoa kummilasta kohtaan, edes pieni hippunen.

 

[hoitsu]

Oon pettyny tytön toiseen kummiin. Ei pidä yhteyttä, synttärikortin laittaa. Onneks on toinenkin kummi, joka soittaa, pyytää tyttöö käymään ja käy itekkin meillä. Tää johon oon pettyny on mun "bestis" jonka kanssa oltiin koko kouluajan ku paita ja perse. Sovittiin sillon et meistä tulee kummi toisen lapselle, mut mut...

 

[hrr]

Ihan vaan ajatuksena, et olisko kuitenkin ihan reilua olla kiinnostunut myös kummin elämästä? Ihan joskus vaikka kysyä että mitä kuuluu tms...Mihin se ystävyys katoaa sieltä pohjalta, jos tulee kummisuhde myöhemmin? Että tasapuolisuutta kiitos.

 

[Tiimarinvihko]

Yhteen kummiin oon erittäin pettynyt

 

[kummi]

vähän ot, mut miten te haluatte, et kummi toimii?

Mä haluaisin, että kummi olisi kiinnostunut lapsesta, mitä hänelle kuuluu, saatika että tietäis edes minä vuonna lapsi on syntynyt. Lisäksi, esikoiseni kummi hehkuttaa aina toista kummilastaan, miksi?!? Miksi mulle pitää hehkuttaa koko ajan tuntematonta lasta, vaan voisi silloinkin edes vähäsen keskittyä lapseeni. Lahjat ei mulla kiinnosta, vaan se että on mielenkiintoa kummilasta kohtaan, edes pieni hippunen.

tätä nimenomaan yritän, mutta kun en tiedä, onko se hyvä kun koskaan palautetta ei tule!! en siis koskaan muita kummilapsia toisen vanhemmille kehu tai muuta. kun lapsia nään, tykkään leikkiä heidän kanssaan, otan hoitoon "aina kun annetaan", vaihdan jopa työvuoroni, jos tarvetta on.

silti, joskus olisi kiva kuulla, jos muhun ollaan tyytyväisiä, tuntuu kovin yksipuoliselta

 

[Lex]

Meillä pojan kummi sekosi jo 3- vee synttäreillä pojan iästä B)
Pyydettiin tarkoituksella eräs jo perheellinen nuori pariskunta miehen kaverin lisäksi, että vähän olisi ymmärrystä lasten päälle.
Vuoden sitä riitti, ja sen jälkeen ei ole kuulunut, paitsi jouluisin ja parina synttärinä.

He ovat itse hyvin kiireisiä, joten kylään ei voi omastakaan aloitteesta tunkea.
Yritin pari vuotta soitella silloin tällöin, mutta puhelimeen ei vastata eikä soiteta takaisin.

Ei huvita roikkua moisissa, harmi vaan kun poika edelleen kaipaa ja kyselee heistä aina välillä...
:/

 

[ap]

Ihan vaan ajatuksena, et olisko kuitenkin ihan reilua olla kiinnostunut myös kummin elämästä? Ihan joskus vaikka kysyä että mitä kuuluu tms...Mihin se ystävyys katoaa sieltä pohjalta, jos tulee kummisuhde myöhemmin? Että tasapuolisuutta kiitos.

No juurihan tuossa kirjoitin että pyydän itseäni heille kylään ja kyllä olen kiinnostunut heidän elämästään, ollaan tunnettu toka luokasta asti.

 

[Äippä x3]

Joihinkin vähän :/ Mutta toisaalta, eletään ihan erillaista elämän vaihettakin joidenkin kanssa. Mutta niin se vaan menee että 6 kummia on hyvä määrä, silloin 1-2 kummia löytyy jota edes kerran vuodessa kiinnostaa kummilapsikin

 

[vieras]

Ei pidä unohtaa, että kummisuhde EI ole YKSIPUOLINEN. Todellakin rasittaa olla siinä suhteessa ainoa osapuoli joka pitää yhteyttä. Kummilapsen vanhemmista en ole kuullut kuluvan vuoden aikana yhtään, eivät myöskää ole käyneet kylässä. Mitkään suhteet eivät toimi ilman vastavuoroisuutta.

 

[Huojareita maailma täynnä]

No, täälläpä toisenlainen tarina.... Minua ja miestäni pyysi kummiksi nainen, joka halusi lapsensa pääsevän meidän perijäksi. Vähitellen alkoi tuntumaan asianlaita tältä ja lopulta tämä laskelmoiva ämmä myönsikin sen. Emme ikinä halua nähdä kyseistä haaskaa, tai hänen mukulaansa ikinä.

 

[niin]

Harmittaa, miehen aikanaan ehdottamat toiset kummit eivät pidä yhteyttä eivätkä käy kylässä. Olen yrittänyt soitella ja laittaa kortteja mutta eipä auta...onneksi muut kummit ovat läheisempiä lapsemme elämässä.

 

[--]

Ihan vaan ajatuksena, et olisko kuitenkin ihan reilua olla kiinnostunut myös kummin elämästä? Ihan joskus vaikka kysyä että mitä kuuluu tms...Mihin se ystävyys katoaa sieltä pohjalta, jos tulee kummisuhde myöhemmin? Että tasapuolisuutta kiitos.

No juurihan tuossa kirjoitin että pyydän itseäni heille kylään ja kyllä olen kiinnostunut heidän elämästään, ollaan tunnettu toka luokasta asti.

Hei, en tarkoittanut sinua.