Toggle sidebar

Kuinka paljon alle kouluikäinen tarvitsee ns. kotona olo aikaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailijaap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vierailijaap

Vieras
Mua jäi vaivaamaan tämän tapainen juttu kun kuulin. Ei toki asia minulle kuulu, mutta ajattelin kysellä millaisia ajatuksia muissa herättää. Olenko jotenkin liian tiukkis vai kuinka.

Kyse siis ei omasta perheestä mutta läheisestä tutusta. Pariskunnalla yksi alle eskari-ikäinen lapsi. Lapsi pk:ssa päivähoidossa, menee aamuisin aikaisin ja lapsi haetaan siellä 15-16 isovanhempien toimesta. Tuon jälkeen lapsi on isovanhemmilla sinne 18-19.00 saakka jonka jälkeen vanhemmat hakevat lapsen kotiin. Myös viikonloppuisin yksi päivä menee niin että lapsi isovanhemmilla suurimman osan päivästä.

Jotenkin itsestäni tuntuu että lapsi on kyllä tavattomankin paljon erossa molemmista vanhemmistaan. Mutta toisaalta... niin onko tuo josta kusta muusta paljon. Taustalla siis se että molemmat vanhemmat kilpailevat tietyssä urheilulajissa ja töiden jälkeen aika menee harjoituksiin.
 
Ihan normiaika monelle, ainakin pääkaupunkiseudulla. Kun matkoihin menee vajaa tunti suuntaansa ja työpäivä kestää sen 8 tuntia, niin minkäs teet.
Mutta joo, samaa mieltä, hirveän pitkä aika se on lapselle, ja itse ainakin viikonloput olisin tiiviisti lapsen kanssa.

Ja onneksi on isovanhemmat, jotka voivat lapsen hakea, miuten asuisi päiväkodissa.
 
Laps rauķka. Olisi jättäneet lapse "tekemättä" jis sen kanssa ei sitten haluta olla. Käytännössähän vanhemmat näkee lasta maks sen pv viikossa. Jos lapsi klo 19 asti arkena mummulassa niin sehän menee suoraan nuķkumaan ku kotiin pääsee.
 
Alkuperäinen kirjoittaja .....:
Ihan normiaika monelle, ainakin pääkaupunkiseudulla. Kun matkoihin menee vajaa tunti suuntaansa ja työpäivä kestää sen 8 tuntia, niin minkäs teet.
Mutta joo, samaa mieltä, hirveän pitkä aika se on lapselle, ja itse ainakin viikonloput olisin tiiviisti lapsen kanssa.

Ja onneksi on isovanhemmat, jotka voivat lapsen hakea, miuten asuisi päiväkodissa.
Click to expand...
Toki näin.

Ja mun luupäähän ;) meneekin jotenkin pakolliset työmatka. Mutta jostain syystä käy miettimään että meneekö harrastukset, kun kuitenkin jokapäiväistä vähän "liikaakin" edelle lapsesta.

Ei sinällään onhan paljon maita joissa lapset asuu pitkiäkin aikoja isovanhempien huomassa, täysin, koska lapsen vanhemmat saattavat tehdä töitä satojenkin kilometrien päässä jotta voivat elättää niin itsensä kuin omat vanhempansakin.

No joo, varmaan hieman turha aloitus, kunhan haen itselle tuntumaan muiden ajatusmaailmoista arvataakseni ehkä oma katsontakulmaani. Itse kun lapset kuitenkin tuli tehtyä senkin vuoksi että heidän kanssa voi olla. Sen ajan kun työstä mahdollista on.
 
Onhan se tuntimäärällisesti paljon olla erossa vanhemmistaan. Pienestä lapsesta kuitenkin kyse. Mutta taas toisaalta - voisi olettaa että tuollainen on ollut aina tilanne eli lapsi on jo tottunut siihen ja yhteisen ajan koittaessa perhe panostaa sitten läheisyyteen ja yhdessä olemiseen. Lisäksi lapsi viettää aikaansa tuttujen aikuisten kanssa päivähoidon jälkeen eli isovanhemmat tulevat tutuiksi. Eri asia olisi jos hoidon jälkeen tulisi jälleen joku vieras hoitaja ns.tappamaan aikaa lapsen kanssa.


Mitä luultavammin koko perheen kannalta kaikista parhain ja toimivin ratkaisu. Varmasti ovat miettineet mikä on toimivin ja kaikkia osapuolia hyödyntävä.

Mitä tulee lapsen havaittuun arkuuteen ja hiljaisuuteen niin sehän voi olla lapsessa itsessään ns.tavaramerkkinä eikä sitä välttämättä tarvitse tulkita huonona asiana.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Onhan se tuntimäärällisesti paljon olla erossa vanhemmistaan. Pienestä lapsesta kuitenkin kyse. Mutta taas toisaalta - voisi olettaa että tuollainen on ollut aina tilanne eli lapsi on jo tottunut siihen ja yhteisen ajan koittaessa perhe panostaa sitten läheisyyteen ja yhdessä olemiseen. Lisäksi lapsi viettää aikaansa tuttujen aikuisten kanssa päivähoidon jälkeen eli isovanhemmat tulevat tutuiksi. Eri asia olisi jos hoidon jälkeen tulisi jälleen joku vieras hoitaja ns.tappamaan aikaa lapsen kanssa.


Mitä luultavammin koko perheen kannalta kaikista parhain ja toimivin ratkaisu. Varmasti ovat miettineet mikä on toimivin ja kaikkia osapuolia hyödyntävä.

Mitä tulee lapsen havaittuun arkuuteen ja hiljaisuuteen niin sehän voi olla lapsessa itsessään ns.tavaramerkkinä eikä sitä välttämättä tarvitse tulkita huonona asiana.
Click to expand...
Totta varmasti puhut. Ehkä sitä itse on vaan liian nipo siinä mielessä että kun on näitä pieni tullut tehtyä niin ei sitä aikaa voi päivittäin useita tunteja vain itselle ottaa. Eikä haluakaan. Harrastukset, ja niiden tuoman hyvän ymmärrän kyllä mutta tosiaan hieman tuo 6 treenipäivää viikossa, sinä aikana kun lapsi on muilla hoidossa tuntuu paljolta. Ja varsinkin mollemmilla vanhemmilla. Eivätkä nyt kuitenkaan ole mitään huipputason ammattilaisia urheilussa.

Mutta joo, me ollaan erilaisia ja saadaankin sitä olla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailijaap:
Toki näin.

Ja mun luupäähän ;) meneekin jotenkin pakolliset työmatka. Mutta jostain syystä käy miettimään että meneekö harrastukset, kun kuitenkin jokapäiväistä vähän "liikaakin" edelle lapsesta.

Ei sinällään onhan paljon maita joissa lapset asuu pitkiäkin aikoja isovanhempien huomassa, täysin, koska lapsen vanhemmat saattavat tehdä töitä satojenkin kilometrien päässä jotta voivat elättää niin itsensä kuin omat vanhempansakin.

No joo, varmaan hieman turha aloitus, kunhan haen itselle tuntumaan muiden ajatusmaailmoista arvataakseni ehkä oma katsontakulmaani. Itse kun lapset kuitenkin tuli tehtyä senkin vuoksi että heidän kanssa voi olla. Sen ajan kun työstä mahdollista on.
Click to expand...
Onhan se ihan järkyttävää, että lasta näkee arkisin vain pari hassua tuntia. Suomessa osa-aikaisuuksiin ei usein suhtauduta kauhean positiivisesti, mikä edes vähän lyhentäisi lasten tarhapäivää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Totta varmasti puhut. Ehkä sitä itse on vaan liian nipo siinä mielessä että kun on näitä pieni tullut tehtyä niin ei sitä aikaa voi päivittäin useita tunteja vain itselle ottaa. Eikä haluakaan. Harrastukset, ja niiden tuoman hyvän ymmärrän kyllä mutta tosiaan hieman tuo 6 treenipäivää viikossa, sinä aikana kun lapsi on muilla hoidossa tuntuu paljolta. Ja varsinkin mollemmilla vanhemmilla. Eivätkä nyt kuitenkaan ole mitään huipputason ammattilaisia urheilussa.

Mutta joo, me ollaan erilaisia ja saadaankin sitä olla.
Click to expand...
Kukin tyylillään.
Itse en raaskisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja .....:
Onhan se ihan järkyttävää, että lasta näkee arkisin vain pari hassua tuntia. Suomessa osa-aikaisuuksiin ei usein suhtauduta kauhean positiivisesti, mikä edes vähän lyhentäisi lasten tarhapäivää.
Click to expand...
Mua surettaa myös että osa-aikaisuuden suhteen ollaan vielä ihan takapajula. Oikeasti, mikä olisi sen optimaalisempaa kuin että vanhempien työntekon ja perheen yhdistämistä kannustettaisiin tukemalla osa-aikaista työtä. Asia mikä on täysin skipattu näissä vanhempainvapaa uudistus keskusteluissa jne. Etu siinä kuitenkin se että se vanhempi, usein se äiti, ei ehkä syrjäytyisi niin työelämästäkään kuin täyspäiväisessä kotiäitiydessä. Mutta silti aikaa lapselle olisi enenmmän.

Toki sitten on näitä vanhempia, josta ap:kin puhuu jotka luultavasti käyttäisivät vapautuvan ajan omiin, itsekeskeisiin tarkoituksiinsa (harrastukset toki ok,mutta ei nyt niin että lapsi kaikki päivät hoidossa tai mummolassa)
 
... ei nyt mene putkeen. Yritin siis kirjoittaa että perhe-elämä työpäivän jälkeen on monasti aika raskas, vaikka vielä suht nuorikin olen.

Nuo lapsen isovanhemmat on siis itsekin vielä töissä ja töistään tuleessa hakevat lapsenlapsensa mummollaan jotta vanhemmat voivat käydä treeneissään ja sen jälkeen siinä 18-19 hakevat vasta lapsensa kotiin. Jotenkin vaan tuntuu aika rankalta yli 60 vuotiaille.
 
En ymmärrä minäkään, mutta minkäs sille voi, ehkä vanhempia kaduttaa joskus myöhemmin, että ovat missanneet niin paljon lapsensa elämästä.
Riippuu toki lajista, mutta eikö sitä vois treenata vähän eri aikoihin vanhemmat, että toinen olis edes kotona.
 
Niin, onhan se lapsen elämää sekin, lapsi itse ei osaa kyseenalaistaa asiaa vaan hänelle se elämä on normaalia.
Aamulla hetki vanhempien kanssa aamutouhuineen. "työpäivä" päikyssä, jonka jälkeen pääsee isovanhempia ilahduttamaan väsyneenä tehdystä työpäivästä. Sitten vanhemmat hakevat pienen iltatoimille ja laittavat ajoissa nukkumaan seuraavaa työpäivää varten.
Jäähän siinä noin kolme tuntia lapselle aikaa päivittäin viettää aikaa vanhempiensa kanssa, osa kulkien paikasta a, paikkaan b enemmän tai vähemmän kiireellä.
Missä lapsen vanhempien ajatukset ovat noina hetkinä, kun viettävät aikaa lapsen kanssa? Entäpä isovanhemmat, ovatko leikissä mukana vapaa-ehtoisesti, vai vähän kuin pakonsanelemana?
Olisko parempi, että lapsi kulkisi vanhempien mukana treeneissä?
Jokainen elää tavallaan, jos 20 tuntia viikossa riittää yhteistä aikaa lapsen kanssa, niin se sen perheen valinta.
Joku toinen valitsee toisin ja siltikin lapsi voi kaivata vanhempiaa, jos vanhemmat eivät ole läsnä ja lapsen saatavilla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
En ymmärrä minäkään, mutta minkäs sille voi, ehkä vanhempia kaduttaa joskus myöhemmin, että ovat missanneet niin paljon lapsensa elämästä.
Riippuu toki lajista, mutta eikö sitä vois treenata vähän eri aikoihin vanhemmat, että toinen olis edes kotona.
Click to expand...
BikiniFitness rouvalla ja isännällä joku vastaava body jotain (?).... Mutta siis salilla ollaan päivittäin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Niin, onhan se lapsen elämää sekin, lapsi itse ei osaa kyseenalaistaa asiaa vaan hänelle se elämä on normaalia.
Aamulla hetki vanhempien kanssa aamutouhuineen. "työpäivä" päikyssä, jonka jälkeen pääsee isovanhempia ilahduttamaan väsyneenä tehdystä työpäivästä. Sitten vanhemmat hakevat pienen iltatoimille ja laittavat ajoissa nukkumaan seuraavaa työpäivää varten.
Jäähän siinä noin kolme tuntia lapselle aikaa päivittäin viettää aikaa vanhempiensa kanssa, osa kulkien paikasta a, paikkaan b enemmän tai vähemmän kiireellä.
Missä lapsen vanhempien ajatukset ovat noina hetkinä, kun viettävät aikaa lapsen kanssa? Entäpä isovanhemmat, ovatko leikissä mukana vapaa-ehtoisesti, vai vähän kuin pakonsanelemana?
Olisko parempi, että lapsi kulkisi vanhempien mukana treeneissä?
Jokainen elää tavallaan, jos 20 tuntia viikossa riittää yhteistä aikaa lapsen kanssa, niin se sen perheen valinta.
Joku toinen valitsee toisin ja siltikin lapsi voi kaivata vanhempiaa, jos vanhemmat eivät ole läsnä ja lapsen saatavilla.
Click to expand...
Tottakai elämää voi elää monella tapaa.

Yksi mikä minua jäi syystä tai toisesta myös mietityttämään on se mikähän paikan tuo lapsonen kodikseen mieltää. Vaikka ei kai silläkään loppupeleissä ole väliä kun on kasvanut tuohon. Itselle se kotona lasten kanssa olo työn jälkee on niin äärimmäisen tärkeää, jotenkin sellainen rauhoittuminen. Mutta tosiaan me ei olla samanlaisia kaikki.

No joo. Turhaan tätä vatvon, eihän aihe oikeasti minulle kuulu :) Jotenkin vain jäi kalvammaan kun viikonloppuna näin noita isovanhempia ja tuota pikku tyttöä. Joku siinä vaan tuntui niin haljulta, kun ei ne isovanhemmatkaan nyt oikein niin innostuneilta tuntunut.
 
Miten minunkin korvaan kuulostaa että prioriteetit perheessä vähän niin ja näin...

Kyllä meilläkin me vanhemmat harrastetaan, mutta ei toki joka päivä, ja molemmat yhtäaikaa.

Kun lapsia hankitaan, heille kyllä pitäisi löytyä aikaakin. Isovanhempia voi apuna käyttää mutta ei kai nyt päivittäin sentään, ainakaan noin suurissa määrissä jos kerta töissäkin vielä ovat.

Minä en edes sanoisi että kukin tyylillään tässä. Kyllä niiden lasten kanssa pitää olla silloin kun meitä aikuisia sen hetken elämässän tarvitsevat.
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Similar threads

L
1-2 alle kouluikäisen lapsen perheet - Kuinka paljon teillä menee ruokaan rahaa kuukaudessa?
Viestiä
14
Luettu
973
Aihe vapaa
"wiona"
W

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa