E
"epätoivoinen"
Vieras
Hei! Tarvitsisin apua mitä tehdä.. Olemme olleet noin 2 vuotta yhdessä. Hieman yli vuoden etäsuhteessa. Muutin hänen kaupunkiinsa, johon siirryin opiskelemaan.
Syksy oli hyvin kiireistä aikaa (vaikea minulle uuden opiskelupaikan, yms. johdosta) hän jäi hieman paitsioon.. Yritin järjestää yhteistä aikaa iltaisin, mutta usein olin hyvin väsynyt silloin. Hän oli työtön tuohon aikaan, jolloin hän otti hyvin raskaasti vähäisen ajan, tai sen laadun.
Keväällä minun taakkani helpottui ja hän meni töihinkin. Kaikki oli paremmin. Yhtäkkiä hän sanoo, ettei ole varma suhdeestamme. Rakastaa minua ja hänellä on tunteet, muttei usko suhteen tulevaisuuteen. Pelkää, että syksyn vaikeudet tapahtuvat uudelleen.
Olimme sitten "katkolla", jonkin aikaa muttemme voineet olla erossa. Vietimme aikaa yhdessä. Tässä vaiheessa itse lähdin matkoille kuukaudeksi, jonka jälkeen sama jatkui.
Kävimme läpi mikä suhteessamme on ns. pielessä, mitä toinen haluaa saada. Hän oli ymmärtääkseni tyytyväinen, mutta kuitenkin tahtoi miettiä.
Aikaa kului hänellä oli kiireitä. Lopulta kysyin sitten, että haluaisin tietää kuinka asiat ovat. Hän sanoi sitten suoraan, ettei voi uskoa tulevaisuutta meille.. Nyt olemme olleet jonkin aikaa erossa ja olen täysin hajoamispisteessä.
Hän sanoo, että tunteita on muttei uskoa. Mitä voin tehdä tässä tilanteessa, kun hän ei usko? Miten voin valaa häneen tuota uskoa.. Vai luovutanko kokonaan ja teen henkisen itsemurhan.
Syksy oli hyvin kiireistä aikaa (vaikea minulle uuden opiskelupaikan, yms. johdosta) hän jäi hieman paitsioon.. Yritin järjestää yhteistä aikaa iltaisin, mutta usein olin hyvin väsynyt silloin. Hän oli työtön tuohon aikaan, jolloin hän otti hyvin raskaasti vähäisen ajan, tai sen laadun.
Keväällä minun taakkani helpottui ja hän meni töihinkin. Kaikki oli paremmin. Yhtäkkiä hän sanoo, ettei ole varma suhdeestamme. Rakastaa minua ja hänellä on tunteet, muttei usko suhteen tulevaisuuteen. Pelkää, että syksyn vaikeudet tapahtuvat uudelleen.
Olimme sitten "katkolla", jonkin aikaa muttemme voineet olla erossa. Vietimme aikaa yhdessä. Tässä vaiheessa itse lähdin matkoille kuukaudeksi, jonka jälkeen sama jatkui.
Kävimme läpi mikä suhteessamme on ns. pielessä, mitä toinen haluaa saada. Hän oli ymmärtääkseni tyytyväinen, mutta kuitenkin tahtoi miettiä.
Aikaa kului hänellä oli kiireitä. Lopulta kysyin sitten, että haluaisin tietää kuinka asiat ovat. Hän sanoi sitten suoraan, ettei voi uskoa tulevaisuutta meille.. Nyt olemme olleet jonkin aikaa erossa ja olen täysin hajoamispisteessä.
Hän sanoo, että tunteita on muttei uskoa. Mitä voin tehdä tässä tilanteessa, kun hän ei usko? Miten voin valaa häneen tuota uskoa.. Vai luovutanko kokonaan ja teen henkisen itsemurhan.