En mä mitään kirjaa pidä... fiiliksen mukaan.
Ensinnäkin meillä anoppi&appi asuu todella lähellä, he rakastavat lastenlapsiaan ihan valtavasti ja haluavat olla heidän elämässään mukana. Meidän lapsille mummi/vaari ovat todella rakkaita, tärkeitä ja läheisiä. Heillä on valtavan hyvät välit keskenään ja pidän tätä mielettömänä rikkautena, että lapsilla on isovanhemmat jotka ovat lasten elämässä mukana lähes joka päivä jollain tavalla.
Välilä menee niin, että joka yö siellä mummilassa on joku tai välillä ettei siellä ole viikkoon kukaan. Vaihtelee. Myös mun systerillä lapset on paljon yötä.
Välillä anoppi ehdottaa, että menkää vaikka viikonloppuna risteilylle niin me hoidetaan lapsia. Välillä mä sanon, että olisi esim ystävillä kihlajaiset ja olemme siellä yön yli, että voiko lapset olla heillä yötä.
Myös kummit, ystävät, lastenhoitajat (satunnaisesti 4 vakkaria jotka tulevat kun heille sopii), siskon teinit yms mielellään kyllä hoitavat meidän muksuja.
Päiväsaikaan monta kertaa viikossa (käydään esim leffassa, teatterissa, lapsettomilla ystävillä, mä käyn lääkärissä tms). 2vko välein ehkä silleen, että kaikki lapset ovat yön pois tai kotona on hoitaja. Silloin juhlitaan, käydään kauempana tai mennään vaan kahdestaan hotelliin nukkumaan (se on nautinto, kun himas ei tule lasten kans kyllä paljoo nukuttua).
Lapset kotihoidossa siis normista.
mennä leffaan, syömään jne... Dokaaminen ei juuri kiinnosta kun tulee niin järkyttävä krapula 
. Joskus mummot pyytävät yökylään, joskus taas me pyydämme mummoloiden auttavaa kättä :heart: :heart: , pappoja unohtamati :heart: :heart: .
