Kuinka usein mies kehuu ulkonäköä?

[Ulkonäön kehuminen]

Kuinka usein mies kehuu ulkonäköänne? Oletteko tyytyväisiä määrään vai haluaisitteko kuulla kehuja useammin? Asiaan varmasti vaikuttaa myös se kauanko suhteessa on oltu.

Itse olen ollut mieheni kanssa kohta kolmisen vuotta ja mies kehuu sanoin n. kerran kahdessa-kolmessa viikossa. Määrä on ehkä joihinkin suhteisiin verraten jopa paljon, mutta silti tuntuu, että olisi ihanaa kuulla sanoin se useamminkin... miten muilla?

 

[tänään viimeksi]

ja kimpassa 27 vuotta.

 

[viimeksi]

ja kimpassa 27 vuotta.

... viikko sitten, kun sovitin lahjaturkkia (kehui kyllä turkkia kuinka kauniisti se sopi päälleni), koska olen niin ihana.

 

[-salasala-]

Kuinka usein mies kehuu ulkonäköänne? Oletteko tyytyväisiä määrään vai haluaisitteko kuulla kehuja useammin? Asiaan varmasti vaikuttaa myös se kauanko suhteessa on oltu.

Itse olen ollut mieheni kanssa kohta kolmisen vuotta ja mies kehuu sanoin n. kerran kahdessa-kolmessa viikossa. Määrä on ehkä joihinkin suhteisiin verraten jopa paljon, mutta silti tuntuu, että olisi ihanaa kuulla sanoin se useamminkin... miten muilla?

Se mies jonka kanssa olen ollut naimisissa(liian kauan). ja vieläkin..ei muistaakseni milloinkaan.

Salarakkaani joka päivä, jo viitisen vuotta!

 

[tana-kele]

Kissa kiitoksella elää ja nainen, näemmä, kehuilla.
Tätä keskustelun aihetta olen aina ihmetellyt. Miksi pitäisi päivittäin kehua kumppaninsa ulkonälöä? Miksi joka päivä pitäisi ilmoittaa rakastavansa kumppaniaan.

Eikö kertailmoitus molemmissa tapauksissa riitä?

Jos eka tai toisilla treffeillä ilmoittaa, että oletpa aika hyvän näköinen ja jossain vaiheessa ilmoittaa myöhemmin rakastavansa, niin eikö se muka riitä? Jos olosuhteissa tapahtuu myöhemmin muutoksia, niistä voi ilmoittaa sitten asian ollessa akuutti.

Kaikki muu on kikolojen livertelyä - pillupalkalla.

Sellaiseen ei tosimies sorru.

 

[-salasala-]

Kissa kiitoksella elää ja nainen, näemmä, kehuilla.
Tätä keskustelun aihetta olen aina ihmetellyt. Miksi pitäisi päivittäin kehua kumppaninsa ulkonälöä? Miksi joka päivä pitäisi ilmoittaa rakastavansa kumppaniaan.

Eikö kertailmoitus molemmissa tapauksissa riitä?

Jos eka tai toisilla treffeillä ilmoittaa, että oletpa aika hyvän näköinen ja jossain vaiheessa ilmoittaa myöhemmin rakastavansa, niin eikö se muka riitä? Jos olosuhteissa tapahtuu myöhemmin muutoksia, niistä voi ilmoittaa sitten asian ollessa akuutti.

Kaikki muu on kikolojen livertelyä - pillupalkalla.

Sellaiseen ei tosimies sorru.

Ehheei..ei toki pidäkkään, ei kehua eikä sanoa rakastavansa...ehkä juuri siksi minuakin on onni potkaissut! Yeahh...

 

[theofano]

En osaa sanoa, kuinka usein tarkalleen. Silloin tällöin omasta aloitteestaan ja lisäksi silloin, kun olen laittautunut ja kysyn mieheltä, miltä näytän (ei ole pelkkä kerjäämiskehu, saatan kysyä esim mielipidettä asusta).

Olen kokenut, että tarpeeksi, joten en vaivaa päätäni sillä, kuinka usein sitä varsinaisesti tapahtuu.

 

[Millac]

Minun ulkonäköäni mies ei kehu koskaan, eikä juuri muitakaan kohteliaisuuksia satele. Onneksi niitä saa kuitenkin kuulla muualta.

 

[Liika on liikaa]

Jos joka päivä julistaa rakkauttaan ja kumppanin kauneutta niin eikö ne sanat tavallaan menetä merkityksensä. Kun noita lauseita jauhaa kokoajan niin ne eivät tulekaan enää sydämestä vaan refleksinä selkarangasta.

 

[jouko]

Jos joka päivä julistaa rakkauttaan ja kumppanin kauneutta niin eikö ne sanat tavallaan menetä merkityksensä. Kun noita lauseita jauhaa kokoajan niin ne eivät tulekaan enää sydämestä vaan refleksinä selkarangasta.

Olen ihan samaa mieltä!

 

[-salasala-]

Jos joka päivä julistaa rakkauttaan ja kumppanin kauneutta niin eikö ne sanat tavallaan menetä merkityksensä. Kun noita lauseita jauhaa kokoajan niin ne eivät tulekaan enää sydämestä vaan refleksinä selkarangasta.

Kyllä sen puhelimessa kestää...varsinkin tuon kauneusosion..

 

[käpykuusi (m)]

On oikeasti surullista, kun jotkut väheksyvät tätä aihetta. Itse olen sitä mieltä, että nimenomaan kumppanin boostaaminen ja molemminpuolisesti ovat omiaan pitämään toisen itsetunnon oikealla tasolla, takaamaan molemmille tasavertaisen aseman parisuhteessa sekä tuomaan jatkuvuuden takaavaa kipinää arkeen. Ei tätä asiaa voi esittää vain "mies-naiselle"-tyyliin vaan kyllä sen homman pitäisi olla molemminpuolista... Kai minä hieman idealistina uskon tämän kumpuavan molemminpuolisesta kunnioituksesta... ja se taas tuo mukanaan kaikkea kivaa, jolloin ei tarvitse kurkistella aidan takana olevaa ruohoa, kun tietää kipinän tulevan omasta pesästä... ;-)

 

[Sad eyes]

Olen juuri eronnut. Kerroin heti alusta saakka miehelleni, että janoan, kaipaan ja haluan ehdottomasti, että mies kertoo pitävänsä minusta ja kehuu minua joskus. En edes halua päivittäistä kehumista, mutta silloin tällöin se olisi paikallaan. Mies jaksoi huomioida minua niin kauan, kunnes muutimme yhteen. Sen jälkeen kehuja ei saanut ollenkaan. Edes tekemääni ruokaa mies ei enää vaivautunut kehumaan.

Ymmärrän kyllä, että en ole mikään kaunotar. Kai minussa kuitenkin jotakin on, koska mies halusi seksiä. Eikö mies olisi voinut edes sanoa, että tunnun hyvältä tai että rintani ovat ihanan pehmeät tms? Olisiko se liikaa vaadittu?

Minusta kehujen puuttuminen jotenkin liittyy siihen, että olen itsestäänselvyys, jota ei tarvitse arvostaa eikä kunnioittaa. Myös edellinen pitkä parisuhde päättyi siihen, että mitään kaunista ei enää miehen suusta tullut muuta kuin vain haukkuja ja moitteita, vaikka tasan tarkkaan tiedän olleeni hyvä, ahkera, kiltti ja uskollinen vaimo.

Nyt sitten olen taas sinkkuna ja toivun erosta. Olen aika surullinen, kun mietin, että käykö seuraavallakin kerralla niin, että mies jaksaa "olla mielikseni" vain niin kauan, että ostetaan yhteinen kämppä tai mies muuttaa virallisesti minun luokseni. Tuollaista kun on tosi vaikea ennustaa etukäteen.

 

[Ex]

Minä ainakin tykkään kehua ja sanoa nätiksi vaimoa jokapäivä.

Tietysti, jos sitä höpöttää samoilla sanoilla jokapäivä, niin kai siihen tympääntyy. Erilaisin sanakäänten on ihan erijuttu.

Hyvää huomenta kaunis vaimo.
Sinulla kauniit silmät on.
Minun rakas maukas keittäjä.
Kamalan ihanat rinnat.
Hiuksesi on niin silkinpehmeät.
Nukuttasko jo, kun en kestä katsella tuota silmiesi loistokkuutta.

Ja noita versioita on miljoonia.

Minä en oikein pysty ajattelemaan tilannetta, etten noita kohteliaisuuslauseita milloinkaan sanoisi.

 

[kytsäri]

Eräs ystäväni jolla on erittäin huono itsetunto, pariutui vihdoin viimein.
Hän on realisti, eikä todellakaan siedä puhuttavan kauneudestaan ylisanoin.
Hän pitää sellaista "aiheettomana arvonnousuna".
Kävi onni että hän kohtasi Suomineidon korvalliselta ihanan rehellisen miehen.

Mies on vienyt jalat alta sanomalle että sinä Reetta olet minulle maailman kaunein nainen!
Korostamatta kuitenkaan sanaa..minulle.
Eikö olekin kilttiä ja nättiä!

 

[kytsäri]

Minä ainakin tykkään kehua ja sanoa nätiksi vaimoa jokapäivä.

Tietysti, jos sitä höpöttää samoilla sanoilla jokapäivä, niin kai siihen tympääntyy. Erilaisin sanakäänten on ihan erijuttu.

Hyvää huomenta kaunis vaimo.
Sinulla kauniit silmät on.
Minun rakas maukas keittäjä.
Kamalan ihanat rinnat.
Hiuksesi on niin silkinpehmeät.
Nukuttasko jo, kun en kestä katsella tuota silmiesi loistokkuutta.

Ja noita versioita on miljoonia.

Minä en oikein pysty ajattelemaan tilannetta, etten noita kohteliaisuuslauseita milloinkaan sanoisi.

Jotenkin en ihmettele että olet Ex.

 

[Sad but true]

Silloin kun on kännissä sanoo "sulla on muuten hyvä perse".

 

[Näin meillä]

Meillä miehen kehut ulkonäöstä tai "rakastan sinua" -sanomiset eivät tule ohjelmoituna tietyin aikavälein, välilllä hän saattaa sanoa näitä asioita parikin kertaa päivässä, välillä voi mennä parikin viikkoa, ettei hän loihe lausumaan mitään tuollaista. Sen sijaan suudellaan useasti joka päivä ja muutenkin käytännön teoin osoitetaan toisillemme, että rakastamme toisiamme.

Yhdessä olemme olleet 9 vuotta, minulla on ikää muutama vuosi vaille 40, mies on puolivälissä viittäkymmentä.

 

[Kotikissa]

Niin usein, että paranin anoreksiasta sillä mieheni sai minut vakuuttumaan siitä, että pieni pyöreys on kaunista. En usko, että ilman häntä olisin ikinä parantunut kyseisestä sairaudesta. Hän ei itse yrittänyt parantaa minua -muuten en olisikaan uskonut hänen oikeasti tarkoittavan sanojaan. On se muuten hassua, että miesten ihannenainen on lähempänä Marilyn Monroeta kuin nykyajan catwalk-malleja, jollaisen useimmat naiset haluaisivat! Pornotähdethän ovat normaalipainoisia...

Ihailen kovasti vahvoja naisia, jotka eivät "tarvitse" miehensä kehuja eivätkä koe tarvetta olla kaunis muiden naisten takia mutta valitettavasti en itse kuulu heihin.

 

[Kotikissa]

Olen juuri eronnut. Kerroin heti alusta saakka miehelleni, että janoan, kaipaan ja haluan ehdottomasti, että mies kertoo pitävänsä minusta ja kehuu minua joskus. En edes halua päivittäistä kehumista, mutta silloin tällöin se olisi paikallaan. Mies jaksoi huomioida minua niin kauan, kunnes muutimme yhteen. Sen jälkeen kehuja ei saanut ollenkaan. Edes tekemääni ruokaa mies ei enää vaivautunut kehumaan.

Älä missään tapauksessa pyydä kehuja, väitän, että useimmat miehet kokevat sen kiusalliseksi tai jopa vastenmieliseksi piirteeksi! Sanon tämän kokemuksesta. Eikö kukaan ole huomannut samaa?

 

[Mutta toisaalta]

Älä missään tapauksessa pyydä kehuja, väitän, että useimmat miehet kokevat sen kiusalliseksi tai jopa vastenmieliseksi piirteeksi! Sanon tämän kokemuksesta. Eikö kukaan ole huomannut samaa?

Eikö kuitenkin ole todettu moneen kertaan, että suurin osa pariskunnan ongelmista johtuu juuri siitä, ettei kommunikoida? Onko väärin sanoa, että miten haluaa itseään kohdeltavan? Minusta ongelmia tulee silloin, kun yrittää vihjailla tai vaikkapa mököttämällä tai pihtaamalla yrittää saada miestä käyttäytymään siten kun haluaa. Paljon helpompaa on sanoa miehelle, että: "Sä et oo muuten huomioinut mua yhtään tänään. Annappas mulle halaus ja pusu".

Minusta olisi kauheaa, jos mies olisi lipevä ja kehuisi maasta taivaaseen ihan koko ajan. Minulle ainakin on tärkeää, että saa mieheltä joskus kehuja. Se kohottaa itsetuntoa. Ihan samalla tavalla haluan työssänikin palautetta pomolta, että koen itseni ja työni arvokkaaksi ja että se työpanos huomataan. Parisuhde ei siinä mielessä ole poikkeus.

Uskoisin, että miehetkään eivät pane pahakseen, että nainen kehuu silloin tällöin. Eikä sen kehumisen tarvitse siis olla pelkkää ulkonäön kehumista, vaan voihan sitä kehua, että oma kulta on rakas, kiltti, huomaavainen, ihana hemmottelemaan, ahkera, taitava jne. Minusta ainakin olisi ihanaa kuulla, että mies sanoisi olevansa minusta ylpeä (vaan enpä ole kuullut...).

 

[Theofano]

Minusta puolison kehuminen parisuhteessa on aivan olennaisen tärkeää. Jostain syystä negatiivista palautetta pidetään melkeinpä itsestäänselvänä, että totta kai puolisoa saa ojentaa, saa huomauttaa, jos puoliso töpeksii, tekee väärin, puhuu huonosti tai niin päin pois. Mutta annas olla, kun tulee puhe kehuista - sitten vetäydytään tämän "suomalainen mieshän ei puhu eikä pukahda" -hapatuksen taakse ja vedotaan, että onhan se kehuminen nyt niin turhaa ja mitä se akka taas kitisee.

Hei hoi. Jokainen tahtoo olevansa rakastettu ja arvostettu. Lähes jokainen tahtoo myös KUULLA sen joskus. Me emme ole telepaatikkoja, emme pysty lukemaan edes puolisoidemme ajatuksia, joten siksi nämä asiat on artikuloitava ääneen eikä oletettava, että puoliso pystyy ne maagisesti lukemaan toisen ajatuksista. Totta kai myös teot ovat tärkeitä, ketään eivät lohduta rakkauden valat, jos teot puhuvat toista, mutta useimmat janoavat tekojen vuoksi myös sanoja silloin tällöin.

KUKAAN vähänkään selväpäinen ei väitä, että kehuja ja rakkaudentunnustuksia pitäisi saada joka päivä. Kukaan täysjärkinen ei itse asiassa edes halua sellaista, jo mainituista syistä johtuen. Mutta mikä ihme näillä "emmää kehu, väävää" -tyypeillä on niin vaikeaa siinä suun avaamisessa? Jostain syystähän ihminen sen puolisonsa kanssa on ja kuvittelisi, että se johtuu puolison hyvistä ominaisuuksista. Eikö sitä voi siinä tapauksessa silloin tällöin mainita puolisollekin?

Me emme elä pelkästä negatiivisesta palautteesta. Me tarvitsemme myös positiivista sellaista.

 

[mieluummin harvemmin]

Jos joka päivä julistaa rakkauttaan ja kumppanin kauneutta niin eikö ne sanat tavallaan menetä merkityksensä. Kun noita lauseita jauhaa kokoajan niin ne eivät tulekaan enää sydämestä vaan refleksinä selkarangasta.

Samaa mieltä olen tästä, olen miehellekin sanonut koska hän lopettaa puhelinkeskustelun minun kanssa aina samoin sanoin (rakastan sinua, hei). Samoin töihin lähtiessä antaa sen vakiopusun. Ei tunnu kovin spontaanilta tai siltä että sanoo/tekee niin koska siltä tuntuu, vaan se tosiaankin on vain se refleksi.

Eli mieluummin harvemmin ja aidosti, tosi tunteella!

 

[höpönlöpön]

Jos joka päivä julistaa rakkauttaan ja kumppanin kauneutta niin eikö ne sanat tavallaan menetä merkityksensä. Kun noita lauseita jauhaa kokoajan niin ne eivät tulekaan enää sydämestä vaan refleksinä selkarangasta.

Eivät menetä merkitystään ja tulevat sydämestä. Meillä on sanottu rakastamiset ja olet kaunis/söpö/tyylikäs/tms vähintään kerran päivässä jo viiden vuoden ajan, eikä ole tunnelmat hapantuneet. Ei näiden imarteluiden tarvitse olla siirappisia ja suurieleisiä, vaan pientä huomiointia ja kannustusta arjen lomassa. Kuten töissäkin - suomalaisten on hirveän vaikea kehua ja kannustaa kollegaansa ilman juhlapuheita ja väkinäisyyttä.

 

[Tiklu]

Mies kehuu aina silloin, kun näemme eli vaikka joka päivä. Viimeistään illalla sanoo myös puhelimessa jotain nättiä. Meillä on etäsuhde ja näkeminen rajoittuu vain viikonloppuihin ja lomiin.

Olemme seurustelleet vasta noin 6kk ja jos mies muistaa kehua minua yhtä usein myös vuosien päästä, olen löytynyt oikean aarteen Kehut ja kivat jutut eivät kärsi inflaatiota.

Pidän niin kovasti miehen tavasta saada minut tuntemaan itseni ainutlaatuiseksi, että yritän parhaani mukaan olla yhtä ihana miestäni kohtaan.