Toggle sidebar

Kuinka usein teillä pienten vauvojen äidit on omaa aikaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja masentunut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
M

masentunut

Vieras
Jotenkin ihan masennuin kun mies lähti äsken viihteelle.. mä haluisin kans.. vauva on 7 viikkoa ja tuntuu, että oma elämä on ohi.. pari kertaa oon päässy ruokakauppaan yksin, jee. Ja kerran kävin shoppailemassa. Molemmilla kerroilla kauhee kiire kotiin kun vauva pitää ruokkia.

Tuntuu vaan että päivästä toiseen tätä samaa kotona oloa. Netti on mun ainut kaveri:(

Toki tiesin, että elämä muuttuu kun vauva tulee taloon, mutta silti se vähän masentaa, ettei enää pääse mihinkään.
 
kyllä sä aika vapaasti voit liikkuu vaavinkin kanssa,mitä jos kutsuisit ystäviä teille syömään...mies kattoo lapsen perään ja tuo sen vaa tissille aina välillä.
tai opetat lapsen pullolle ni pääset yksin useemmin liikumaan.
vaavi ikä menee loppujen lopuksi niin äkkii,ettet sä ees sitä huomaa....
 
Meillä on eri ikäisiä pieniä. Omaa aikaa on, kun mies tulee kotiin ja menen vaikka lenkille. Ja omaa aikaa on joka ilta, kun lapset menee nukkumaan. Kaksin miehen kans ollaan käyty jossain (jouluostoksilla) yli kolme vuotta sitten. Joku voi sanoa, että täysin omaa vyytä, mutta meidän lapsia ei kukaan tuttu ota hoitoon. Maksullisiin hoitajiin ei ole varaa.
 
ja 7 viikkoa onkin jo niinpitkä aika että varmasti maailmanloppu tulee jos ei viihteelle pääse. Ja ai niin pitihän se 9kk:kin olla baarista poissa. Nyt on kyllä korkea aika sinne päästä... :kieh:
 
Vicy, en minä niinkään sinne baareihin kaipaa, eipä niissä tullut käytyä ennen raskauttakaan, mutta olis ihanaa päästä JOHONKIN ilman vauvaa. Ei se sitä tarkoita että jos kaipaa omaa aikaa, että pitäs päästä nimenomaan ryyppäämään.

Kiitos muille kannustavista vastauksista. Eikä 7 viikkoa tosiaan mikään pitkä aika olekaan. Tänään oikeestaan tuli vasta ekan kerran olo, että voi kun pääsis johonkin.. nautin kyllä tästä vauva-ajasta, ihanahan toi nyytti on mutta jotenkin vaan masentavaa ajatella, että oma elämä on ohi..
 
Usko pois,kyllä se helpottaa.Muistan tuon tunteen kun sain ensimmäisen lapsen ja kaikki oli uutta,oli vauvassa kiinni koko ajan...tuntui ettei saanut olla hetkeäkään rauhassa.Lypsät maitoa ja annat miehen ruokkia vauvan,pyydät vaikka ystävääsi ulos syömään ,siiderille tms? Pienet irtiotot piristää ;)
Voimia!
 
Ei oma elämä tosiaan ole sulla ohi. 7 viikkoa on mielettömän lyhyt aika, mutta toki jonkun verran on hyvä ottaa sitä omaa aikaa. Tai miehen kanssa yhdessä, se on melkeinpä välttämätöntä, varmasti hyödyllistä. Mutta silloin kun lapsen on pieniä, niistä omista jutuista ja haluamisista on vaan joustettava. Aina ei saa hoitajaa, eikä aina tarvitse olla menossa. Mutta hiukan omaa aikaa vaikka lenkillä tai muussa harrastuksessa auttaa jaksamaan siellä kotonakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja masentunut:
Vicy, en minä niinkään sinne baareihin kaipaa, eipä niissä tullut käytyä ennen raskauttakaan, mutta olis ihanaa päästä JOHONKIN ilman vauvaa. Ei se sitä tarkoita että jos kaipaa omaa aikaa, että pitäs päästä nimenomaan ryyppäämään.

Kiitos muille kannustavista vastauksista. Eikä 7 viikkoa tosiaan mikään pitkä aika olekaan. Tänään oikeestaan tuli vasta ekan kerran olo, että voi kun pääsis johonkin.. nautin kyllä tästä vauva-ajasta, ihanahan toi nyytti on mutta jotenkin vaan masentavaa ajatella, että oma elämä on ohi..
Click to expand...

ei se oma elämä mitään ohi ole.. Tämä ekanvuoden vaan olet enemmän tai vähemmän sidoksissa vauvaan, kun imetät, mutta sen jälkeen voit mennä taas niinkun ennenkin pistät vaan miehes olemaan lapsen kanssa.
 
Kyllä se siitä nopeesti kasvaa niin ettei syö kuin kolmen-neljän tunnin välein ja siinä ajassa ehtii vaikka mitä :) . Ja meillä tuo pikkumies on kulkenut hyvin mukana kahviloissa ja kavereiden luonakin, eikä ole lapsettomia ystäviäni haitannut yhtään, pikemmin se on minulle tauko, kun kaikki haluavat pitää sylissä ja leikittää.
 
oma aika? ööööö.... mitä se on? =)
Meillä pienin poika 4kk ja mun omat ajat ovat siinä, että olen päässyt ihan yksin kauppareissulle =)
Täytyy kyl sanoa, ett kyl välillä tekis mieli johki muuallekkin ihmistenilmoille käymään, vaikka kaverille parille oluelle =)
Mut kun on viel täys imetys meneillään, niin eipä tästä mihkään vielä lähetä. Eiköhän se oma aikakin vielä joskus tule vastaan. Vauva aika loppujenlopuks tosi lyhyt aika.
 
Ennen ku huomaatkaan vaavi jo konttaa! Älä nyt tappele elämää vastaan vaan yritä nauttia siitä vauvasta! Aikansa kutakin. Ja voi ostoksille ja kylään ottaa vauvan mukaan! Kantoliina kulkee baaria lukuunottamatta mihin vaan!
 
Meillä ei oo tarkoituskaan ihan vielä hankkia lapsia, myöhemmin ehkä, mutta tuo on mullekin jotenkin sellanen kynnyskysymys... Ahdistaa, kun ajattelee ettei suurinpiirtein edes vessaan pääsisi yksin, kun tähän saakka se oma aika on ollut hyvin tärkeää, samoin kaksin miehen kanssa tekeminen. Pelkään tulevani aika nopeasti ärtyisäksi, jos hetkeäkään ei saa olla rauhassa, ja se ei taas ole kenellekään kivaa, lapselle varsinkaan :/ Mutta turha kai etukäteen murehtia...
 
Vauvasi on kyllä tosi pieni. Kun itsellä oli vauva tuonikäinen, niin ei tullut mieleenkään lähteä viihteelle rentoutumaan. Arvostin omaa aikaa ja rentoutusta pieninä palasina, esim. yksin kaupassakäynti, lenkkeily, sauvakävely, illalla pikku unet, saunomaan yksin ja lepäilemään lauteille jne...puoli tuntia-tunti päivässä YKSIN.
Mutta kukin tyylillään . . .
 
Mun mielestä on tärkeää että äitikin saa joskus hengähtää.Vaikka vauva on vielä pieni niin silti voi välillä ahdistaa...ihan ymmärrettävää.Elämänmuutos on melkoinen jos lapsi on ensimmäinen (?),ainakin itelläni oli...vietin sosiaalista elämää ja yht äkkiä olinkin kotona päivät pitkät vauvan kanssa...silloin en edes tajunnut miten nopeasti vauva-aika menee ;=)
 
Kyllä mun mielestä useampi kuukausi menee aika "loukussa".
Esikoisen kanssa oli niin pihalla ja kummissaan ettei osannut lähteä mihinkään ja kuopus oli/on niin huono nukkumaan ettei minnekään jaksanut.

Siis kyse on nyt iltamenoista, harrastuksista yms. minne yksin ( tai kavereiden kanssa ) menisi.
>Toki vauvan kanssa ja koko perheen voimin voi kaikkea puuhastella.
 
Minä en neljän ensimmäisen kuukauden aikana edes kaivannut mihinkään. Sitten, kun poika alkoi nukkumaan täydet yöt, niin pumppasin maitoa jemmaan, nukutin muksun ja lähdin viihteelle.. niin ja siis miekkonen jäi kotiin, eli en sentään yksin jättäny poikaa nukkumaan.
 
Minun on päästävä yksin tapaamaan ystäviäni ainakin kerran viikossa ja näin on ollut ihan alusta asti. Ensimmäisen kerran jätin vauvan isäsä kanssa muutamaksi tunniksi kun vauva oli 10 päivän ikäinen. Nykyään vauva viettää ainakin kerran viikossa päivän/illan isän kanssa ja toisen päivän mummonsa kanssa. Tulisin hulluksi jos joutuisin olemaan koko ajan vauvan kanssa! Vauva saanut syntymästään asti pullosta myös pumpattua äidinmaitoa ja nykyisin korviketta, eli syöttäminen ei ole koskaan ollut ongelma!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Schmetterling82:
Meillä ei oo tarkoituskaan ihan vielä hankkia lapsia, myöhemmin ehkä, mutta tuo on mullekin jotenkin sellanen kynnyskysymys... Ahdistaa, kun ajattelee ettei suurinpiirtein edes vessaan pääsisi yksin, kun tähän saakka se oma aika on ollut hyvin tärkeää, samoin kaksin miehen kanssa tekeminen. Pelkään tulevani aika nopeasti ärtyisäksi, jos hetkeäkään ei saa olla rauhassa, ja se ei taas ole kenellekään kivaa, lapselle varsinkaan :/ Mutta turha kai etukäteen murehtia...
Click to expand...

Joo mieti tarkkaan. Et sä pääsekää, tai ehkä hyvällä tuurilla viikonloppuna illalla.
 
mulla 2 v ja 7 kk lapset ja aloin käymään treeneissä pari kertaa viikossa jo kn vauva vasta muutaman kk vanha.ja hyvää tekee.käyn myös lenkillä ja kamu käy mun luona ym.mä oon ainakki nauttinu siitä et saan olla kotona,on ihanaa kun ei oo kiire mihkään,saa kyläillä ja elää lasten ehdoilla.kyllä se siitä :hug:
 
Mulla taas oli niin päin, etten olisi millään raaskinut olla vauvasta erossa (kuopus kyseessä ). Oliskohan poika ollu 2kk, kun mies suorastaan pakotti mut yksin johonkin, että hänkin saisi viettää vauvan kanssa aikaa ilman minua. Imetin ennen lähtöä ja heti kun tulin kotiin. Olin pois 2,5 tuntia.
 
Ekan 6kk aikana kävin ruokakaupassa välillä monta kertaa viikossa ihan vaan käymisen takia. Ja kerran leffassa/syömässä kaverien kanssa. Itse koin sen ajan niin lyhyenä, etten ehtinyt kaivatakaan minnekään pääsemistä. Kun tyttö täytti 6kk aloin käydä kuntosalilla jota tuli tehtyä parhaillaan viittä kertaa viikossa.

Eiköhän tän kakkosen kanssakin ekat 6kk tule keskityttyä ihan vaan vauvan hoitamiseen, tuo puoli vuotta oli siltä osin kriittinen että esikoinen alkoi tuossa iässä ryömiä reippaasti ja treenata konttausta eli ei ollut enää niin riippuvainen minusta..
 
Alkuperäinen kirjoittaja masentunut:
Vicy, en minä niinkään sinne baareihin kaipaa, eipä niissä tullut käytyä ennen raskauttakaan, mutta olis ihanaa päästä JOHONKIN ilman vauvaa. Ei se sitä tarkoita että jos kaipaa omaa aikaa, että pitäs päästä nimenomaan ryyppäämään.

Kiitos muille kannustavista vastauksista. Eikä 7 viikkoa tosiaan mikään pitkä aika olekaan. Tänään oikeestaan tuli vasta ekan kerran olo, että voi kun pääsis johonkin.. nautin kyllä tästä vauva-ajasta, ihanahan toi nyytti on mutta jotenkin vaan masentavaa ajatella, että oma elämä on ohi..
Click to expand...

Eihän se nyt suinkaan ohi ole, jos vauva-ajan keskityt hoitamaan vauvaa.
 
Mulla on kaksi lasta tyttö 3v ja poika 1v. =)

Omaa aikaa mulla on sillon kun lapset ovat menneet yöunille.Siis sitten voin olla täs koneella, kattoa telkkaa tai hm, ripustaa pyykkiä.

Mutta muuten mulla ei ole ns.omaa aikaa kun mies on aina töissa ja sitten kun on viikonloppu niin se lähtee kavereittensa kanssa juhlimaan |O Ja nytkin mies meni jo nukkumaan kun on ollut eilen viihteellä ja tuli "vähä" otettua :/

Kaikkeen tottuu kun tarpeeks usein sattuu...asiat vois olla huonomminkin.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa