kuinka vaikeeta voi olla????

[ei tajuu]

me pyydettiin mun vanhempia ottamaan lapset yökylään nyt viikonloppuna kun meillä olis l'heisen kaverin kolmekymppiset. lapset on ollu koko viime kesän aikana mun vanhemmilla 2 yötä sen jälkeen ei missään. noh, mun äiti suostui. nyt kun soittelin ja kysyin miten on niin sanoi että hänen pitää sitte ensin lähteä ruokakauppaan ja jotain muuta. ok, kysyin että käykö puolilta päivin, niin hän vastaa että juu mutta ei ole mitään ruokaa... Hän ei siis yleensäkään tee ruokaa itse, vaan ostaa kaupan tuoretiskiltä valmiita ruokia ja on jokatap menossa kauppaan ensin...

koko loppukeskustelun ajan äidin äänestä huomasi että on ihan vttuuntunut. kysyin että mihin aikaan hän sitten oli ajatellut lapset ottaa ja vastasi että no illalla vasta... ja kuitenkin haluaa että lapset tulee kotiin heti ajoissa sunnuntaina että ehtii itse jouluostoksille. kiva. mä en vaan ymmärrä miksi mun äiti etenkin on niiiiin nihkee auttamaan mua yhtään, kyse on sen lapsenlapsista! eikä me pyydetä joka viikko eikä edes joka kk vahtiapua... sillä on vain työelämä. ei harrastuksia jotka veis monta iltaa viikossa, ei sairauksia, lemmikkejä tai mitään mikä selittäis sen ettei voi joskus ja jouluna ottaa lapsia ihan ajan kanssa....

perhana kun ottaa päähän.

 

["musta"]

Annoitko yhtään varotusaikaa äidilles? Siis että kuinka kauan aiemmin jo varailit tätä vloppu?

 

["aloittaja"]

[QUOTE="musta";22589879]Annoitko yhtään varotusaikaa äidilles? Siis että kuinka kauan aiemmin jo varailit tätä vloppu?[/QUOTE]

kuukausi annettiin varoaikaa. eikä heillä ollut mitään muita suunnitelmia. iltapäivällä alkais bileet..joten en nyt ymmärrä miksi ois ottanu lapset vasta illalla. mun äidistä on ylipäänsä tullut tosi negatiivinen kaiken suhteen. ja yksinkertaisesti sanottuna itsekäs...

 

[Cory]

meillä ei ole äitini kertaakaan ottanut lapsia yökylään... eläkkeellä. mutta pirteä ja jaksava. (eikä ole ketään muutakaan, joka ottaisi..)

 

[c]

En veisi, kyllä ne lapsetkin sen vaistoaa jos ei hoitaja heitä halua.

Yritä ennemmin keksiä voisiko joku muu hoitaa lapset, miehen vanhemmat, ystävä?

 

["hankey"]

"vaan työelämä" ???

 

["jep"]

Meillä sama. Anoppi kyselee, koska kai ajattelee, että hänen kuuluu tehdä niin. Kun on hoitanut toisiakin. Kun tulisi se hetki mikä on sovittu, peruu. Ikävää että ei ole luotettavia ja vastuullisisa ihmisiä lähisukulaisissa.

 

[Anatolia]

Tosi ärsyttävää.

Mun äiti on töissä, ja hänellä on harrastuksia, tapaa ystäviään, häärää mökillä kaikenlaista, yms. Isäni on jo eläkkeellä mutta on mukana luottamustehtävissä, vapaaehtoistehtävissä, ja korjaa jatkuvasti autoja, jotain nurkkaa mökillä tai tuttujen luona...

Silti lapset on aina tervetulleita heille, jos hoitoapua tarvitaan. Usein ehdottavat itse, että saisivatko he molemmat lapset tai jommankumman lapsista heille yökylään. Kesällä ottavat lapset mökille, viikoksi veneilemään...vievät ruotsinlaivalle, puistoon, kaikenlaista.

Jokainen voimavarojensa mukaan tietysti. Mutta on tosi sääli paitsi lasten myös isovanhempien itsensäkin kannalta, jos asenne on tuollainen kuin ap:n äidillä. Meillä ainakin ilo on molemminpuolinen: sekä lapset että isovanhemmat nauttivat näistä yhteisistä hetkistä!

Ap, olisiko joku ystävä, naapuri, kummit tms joka voisi olla avuksi?

 

["aloittaja"]

[QUOTE="hankey";22589992]"vaan työelämä" ???[/QUOTE]

joo tartu vaan tohon... jos aikuinen ihminen istuu toimistossa 8 tuntii eikä ole sen jälkeen muita vastuita, tai taloudellisia tervydellisiä huolia, niin miksei voi harvoin auttaa, sanoinhan etten oo joka viikko lapsia sinne viemässä.

ja muita ottajia ei oo, miehen suku ei asu täällä ja mun suku vain pyytää apua ei tarjoa vaikka tarvittais.

 

["Mie"]

Mä en oikein osaa ymmärtää noita mummeja jotka eivät auta. Oma äitini ottaisi vaikka joka viikko, mutta asuu niin monen sadan kilometrin päässä, ettei käytännössä ole mahdollista. Silti joskus harvoin kun tarvitsen lastenhoitoapua, niin joko äitini tai isäni tai molemmat ajavat monen sadan kilometrin päästä lapsia hoitamaan, ja nauttivat siitä kovasti.
Miehen äiti taas on mukavuudenhaluisempi. Ottaa kyllä joskus muutamaksi tunniksi, mutta sinne pitää viedä valmiit ruuat mukana, eikä todellakaan ulkoile lasten kanssa, eikä muutenkaan viitsi tehdä mitään lasten kanssa. Videoita pyörittää ja mikrossa lämmittää ruuat. Syöttää herkkuja heti kun lapsi vähän päästää ääntä. Silti olen kiitollinen hänellekin avusta, koska joskus on vaan pakko saada hoitoapua lapsille tai toiselle lapselle. (Esim. jos toinen lapsi on sairaalahoidossa) Toisaalta ärsyttää ihan älyttömästi tuollainen "välittämättömyys". Se ettei välitä lapsenlapsista tai nauti heidän kanssaan olemisesta.

Olisin tosi loukkaantunut jos oma äiti olisi noin nihkeä auttamaan lastenhoidossa. Varmaankin hankkisin jonkun lastenhoitajan rahalla, ja muistaisin sen myös mainita ääneen.

 

["voi"]

voi että kun oliskin ihanaa saada hoitaja,vaikka muutamaksi tunniksi illalla...saati että koko yökin vielä! olisit onnellinen! joillain ei ole tuollaista mahdollisuutta ikinä.

 

[vieras*]

[QUOTE="aloittaja";22590042]joo tartu vaan tohon... jos aikuinen ihminen istuu toimistossa 8 tuntii eikä ole sen jälkeen muita vastuita, tai taloudellisia tervydellisiä huolia, niin miksei voi harvoin auttaa, sanoinhan etten oo joka viikko lapsia sinne viemässä.

ja muita ottajia ei oo, miehen suku ei asu täällä ja mun suku vain pyytää apua ei tarjoa vaikka tarvittais.[/QUOTE]

Onnistut kuullostamaan pikku-pissikseltä, joka on suuttunut kun äiti ei sormia napasauttamalla pomppaa.

"... jos aikuinen ihminen istuu toimistossa 8 tuntii"

 

[Huom harmaana]

[QUOTE="Mie";22590050]Mä en oikein osaa ymmärtää noita mummeja jotka eivät auta. Oma äitini ottaisi vaikka joka viikko, mutta asuu niin monen sadan kilometrin päässä, ettei käytännössä ole mahdollista. Silti joskus harvoin kun tarvitsen lastenhoitoapua, niin joko äitini tai isäni tai molemmat ajavat monen sadan kilometrin päästä lapsia hoitamaan, ja nauttivat siitä kovasti.
Miehen äiti taas on mukavuudenhaluisempi. Ottaa kyllä joskus muutamaksi tunniksi, mutta sinne pitää viedä valmiit ruuat mukana, eikä todellakaan ulkoile lasten kanssa, eikä muutenkaan viitsi tehdä mitään lasten kanssa. Videoita pyörittää ja mikrossa lämmittää ruuat. Syöttää herkkuja heti kun lapsi vähän päästää ääntä. Silti olen kiitollinen hänellekin avusta, koska joskus on vaan pakko saada hoitoapua lapsille tai toiselle lapselle. (Esim. jos toinen lapsi on sairaalahoidossa) Toisaalta ärsyttää ihan älyttömästi tuollainen "välittämättömyys". Se ettei välitä lapsenlapsista tai nauti heidän kanssaan olemisesta.
.[/QUOTE]

Ihan kuin meidän tilanne. Omat vanhemmat ottaisivat vaikka joka toinen viikonloppu, mutta asuvat kaukana. Miehen vanhemmat asuvat lähellä, mutta poika on muistaakseni kerran ollut siellä yökylässä viiden vuoden aikana ja päivälläkin tosi vähän, pari tuntia. Ei nyt sentään tarvitse omia ruokia viedä, mutta siihen saa varautua, että lapsi on syönyt pelkkiä herkkuja ja katsonut juuri niin monta tuntia videota kuin vierailu on kestänyt.