Kuinkahan kauan kestää että käsitys omasta ruumiinmallista muuttuu realistiseksi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Turkilmas
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
sä kyllä hoet aina tuota painoasiaasi kun täällä näyttäydyt.Huomaa että olet todella vaivautunut niistä kiloistasi.miksi et tee asialle mitään.Keräätkö sä täällä aina niitä kommentteja että ei sinulla ole mitään hätää,olet kaunis kiloinesi.Kyllähän sä olet nätti kasvoista mutta.......
 
Alkuperäinen kirjoittaja huoh:
sä kyllä hoet aina tuota painoasiaasi kun täällä näyttäydyt.Huomaa että olet todella vaivautunut niistä kiloistasi.miksi et tee asialle mitään.Keräätkö sä täällä aina niitä kommentteja että ei sinulla ole mitään hätää,olet kaunis kiloinesi.Kyllähän sä olet nätti kasvoista mutta.......

Hei, sähän näet mun läpi :D :D. Tietty mä just sitä haluan että mua kehuttaisiin ja paijattaisiin. Ja tosiaan ihan AINA teen vaan aloituksia omasta painostani ja kiloistani. Ja ei, en todellakaan olekaan tehnyt asialle mitään. 20 kg on niin kovin vähän, siis ei mitään. :xmas:
 
no ollessani laihimmillani sovitin aina 52 koon vaatteita kaupassa ensin vaikka todellinen koko oli 38, ja aina peilissä pällisteli tolkuton läskikasa, vaikka kiloja oli 42 vähemmän kuin 8 kk aiemmin.
Multakin on 19 kiloa nyt kaikonnut, mutta en sitä itse näe peilissä, enkä koe itseäni laihemmaksi, vaikka vaatteet todella jo huljuvat päällä (pienempiä kyllä löytyy kaapista) ja tänäänkin musta tuntui kun oltiin kaupoilla että olin se kaikista lihavin nainen koko ostoskeskuksessa :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Turkilmas:
Alkuperäinen kirjoittaja huoh:
sä kyllä hoet aina tuota painoasiaasi kun täällä näyttäydyt.Huomaa että olet todella vaivautunut niistä kiloistasi.miksi et tee asialle mitään.Keräätkö sä täällä aina niitä kommentteja että ei sinulla ole mitään hätää,olet kaunis kiloinesi.Kyllähän sä olet nätti kasvoista mutta.......

Hei, sähän näet mun läpi :D :D. Tietty mä just sitä haluan että mua kehuttaisiin ja paijattaisiin. Ja tosiaan ihan AINA teen vaan aloituksia omasta painostani ja kiloistani. Ja ei, en todellakaan olekaan tehnyt asialle mitään. 20 kg on niin kovin vähän, siis ei mitään. :xmas:


haetko niitä palstalta vai etkö saa irl-elämässä paijauksia ja kehuja?? :D
kyllä sä vaan valitettavasti aina puhut kiloistasi ja ulkonäöstäsi talosi rinnalla.jatka vaan tahtia niin tulos palkitsee :)
 
Tää on lohduttava keskustelu. Tänään olin kaupungilla mekko päällä ja suunnilleen koko ajan vedin vatsaa sisään. Jossain vaiheessa mua alkoi ärsyttää et miks oikein teen niin? Olen 168/65 eli ihan suht normaalipainoinen, mut en vaan ole tyytyväinen. Mut enpä ollu kauhean tyytyväinen kun painoin 10 kg vähemmän, enkä vähemmän tyytyväinen kun painoa oli 10 kg enemmän.. miksei ihminen voi olla tyytyväinen itseensä?? Etenkin kun mun ruumiinrakenteella rinnat ei isoiksi muutu eikä lantio kapene, on se paino mikä vaan..
 
ei oo ainakaan mulla muuttunut tähän päivään..edelleen koen olevani se ylipainoinen :snotty: vaikka jo ainakin 6 v ollut normaalipainoinen...vääristynyt minäkuva seuraa mukana varmaan loppuelämän :whistle:
 
Mutta sähän olet hurjan kaunis :flower: mun mielestä kauneus pelastaa paljolta :D

Mun mielestä se kuvastaa hyvää itsetuntoa jos olet isompana tuntenut itsesi hyväksi(oliko olokin samanlainen fyysisesti mitä nyt) ?

Ja mielestäni sulle sopii kilot,ne on niin tasaisesti että näytät todella ryhdikkäältä "isommalta"naiselta ,niinku vaik plus koon mallit,useat hirmu kauniita ja kilot pukee.Eikä ole tarkoitus haukkua lihavaksi!

laita kuvaa millainen olet nyt ja millainen olit ennen :saint:
 
Alkuperäinen kirjoittaja hei:
haetko niitä palstalta vai etkö saa irl-elämässä paijauksia ja kehuja?? :D
kyllä sä vaan valitettavasti aina puhut kiloistasi ja ulkonäöstäsi talosi rinnalla.jatka vaan tahtia niin tulos palkitsee :)

Tiedätkö mistä mua aiemmin arvosteltiin? No siitä, että mä puhuin aina vaan kuopuksestani :xmas: . Sä (ja ehkä sitten jotkut muutkin) voit toki ajatella että mä puhun vain ulkonäöstäni ja talosta, mutta se ei kyllä ole totuus. Aivan varmasti tuo loputon laihis ja raksaaminen ovat olleet päälimmäisinä tässä jo tovin mielessä ja aivan varmasti olen varsinkin jälkimmäisestä kirjoittanut paljonkin. Se on mun mielestä aika luonnollista.

Mutta hei, mä en ihan oikeesti hae niitä paijauksia ja kehuja. En ole koskaan hakenut. Enkä mä kyllä liioin lähde sensuroimaan juttujani sillä perusteella että miellyttääkö ne palstalaisia vai ei.

Muoks: ja kuten ehkä huomaat, en todellakaan ole ainoa jolla on vääristynyt ruumiinkuva. Ehkä tämä(kään) aloitus ei kuitenkaan ole ihan aiheeton :)
 
Yhdellä mun kaverilla on kestänyt koko aikuisiän. Pukeutuu yleensä liian isoihin vaatteisiin, housuja nostelee jatkuvasti jne.
Ja kun kädet on niin lihavat, takapuoli niin iso, se on kurjaa kuultavaa kun on oikeasti melkein jo liian hoikka.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Henrietta:
laita kuvaa millainen olet nyt ja millainen olit ennen :saint:

Kiitos kivasta viestistä :). Kehujahan mä tällä kerjäsin ;). Ei vaan, ihan oikeesti mieltä lämmitti, vaikka tiedän että live-elämässä en tosiaan ole ryhdikäs ja komia nainen :D.

Kuvia en tod uskalla laittaa, siitähän räksyttäjät vasta innostuisi :D. Eikä mulla sen puoleen edes varmaan ole kuvia nykytilasta.
 
Kauan. Mä luulin painoindeksini ollessa 22 luokkaa olevani hirmuisen lihava. Ja nyt kun indeksi pyörii lähempänä kolmeakymmentä olen hirmuisen lihava. Mutta näytän mielestäni samalta, koska vääristyneen minä-kuvani muoto on nyt ottanut todellisuudessa vallan.
 
Minä olen laihtunut lyhyessä ajassa 49 kiloa, vaatekoosta 52 36:seen.

Enkä edes huomaa merkittävää eroa =( Olen jo huolissani tästä asiasta.

Yksinkertaisesti vain tunnen itseni yhtä isoksi kuin ennen.
 
Mä nyt toistan itseäni,mutta näemmä on aika yleistäkin, suuntaan jos toiseenkin, olla ihan pihalla siitä minkä kokoinen todellisuudessa onkaan.

Mulle tää nyt ei sinänsä ole merkityksellinen asia, koska pudotettavaa painoa on vielä ihan reilusti. Tuntuu vaan aika ikävältä, että kun on kovasti uurastanut ja saanut painoaan pois, niin sitten ei osaakaan nauttia siitä. Siis näemmä näin yllättävän monella on käynyt :|
 
Jep, mäkin siis kuvitellut aina itseni hirveäksi läskiksi, en osaa iloita laihdutetuista kahdeksasta kilosta, vaikka pienentynyt olen, ihan silmin nähden. Ja nyt kun katsoo vanhoja kuvia, ei voi kun ihmetellä et miten mä luulin sillon olevani iso? No, entiseen ei lienee paluuta, mut edes sinnepäin ja olisin iloinen. Kahdeksan kiloa muuten tiputti painoindeksiä kahdella pykälällä, joten kai se on uskottava et suunta on alaspäin :) Toivottavasti.
 
Tiputin painoa 35 kg. Luulin olevani lähes kaksi vuotta edelleen ylipainoinen. "Säikyin" omaa peilikuvaa kun en meinanut itseäni tunnistaa. Järki sanoo, että se olet sinä siellä, mutta silti ei itseään tunnista.
 
Mä oon laihduttanu parisenkymmentä kiloa ja saavutin ensimmäisen tavotteeni keväällä. Olin tosi iloinen ja onnellinen, mutta samalla pettyny, joo vaaka näyttää tältä, joo vaatteet pitää ostaa pienempinä, mutta miksi peilissä ei näy mitään muutosta.. Vähän vei enintä iloa.. Ja kun vielä muutama pitäis pudottaa ja oon alkanu miettiä, että onko sillä sitten mitään vaikutusta..
 
Laihduin huomaamatta 20 kiloa, ensin lihottuani 30. Vasta kun jo laihduin rupesin inhoamaan itseäni. Nykyään inhoan vaatteita jotka eivät istu! Opettelin ostamaan oman kokoisia vaatteita, eli pari kokoa pienempiä kuin luulin tarvitsevani, ja jopas hoikistuin silmissä! Ja ne alushousut! Mikä ihana helpotus tajuta, että vika on pikkareissa, eikä minussa jos näyttää siltä että läskit tursuaa pitsireunojen yli! Rupesi äkkiä tiukemmatkin mekot kelpaamaan.
 

Similar threads

Yhteistyössä