A
ap
Vieras
Ruandalaismiehen puolustus: Hän oli auttaja eikä tappaja
16.6.2009 4:30 | Päivitetty: 16.6.2009 19:39
A A STT
Heidi Piiroinen / HS
Joukkotuhonnasta syytetty ruandalaismies kiisti syyllistyneensä mihinkään rikokseen.
Ruandalaismiehen oikeudenkäynti alkoi tänään tiistaina valmisteluistunnolla Porvoon käräjäoikeudessa. Ruandan kansallisen baptistikirkon nuorisosiiven entinen johtaja on ollut vangittuna yli kaksi vuotta.
Valtionsyyttäjä Raija Toiviainen vaatii epäillyille elinkautista vankeustuomiota joukkotuhonnasta tai vaihtoehtoisesti 15 murhasta, jotka tapahtuivat Ruandassa Nyakizun kunnassa ja sen liepeillä vuonna 1993-1994.
Haastehakemuksen mukaan mies on tehnyt tekoja, joiden tarkoitus oli hävittää Ruandan tutsit osittain tai kokonaan. Syyttäjä katsoo, että hutumies on muun muassa surmannut ja käskenyt surmata tutseja.
Ruandan kansanmurhassa äärihutut tappoivat sadan päivän aikana arviolta 800 000 tutsia ja maltillista hutua. Toiviainen ei osaa sanoa tarkasti, kuinka monen hengestä epäilty on syyttäjien mielestä vastuussa.
"On yksittäisiä surmatekoja ja sitten joukkohyökkäyksiä, joissa on surmattu useita tuhansia henkilöitä. Väitämme, että vastaaja on ollut osallisena näissä hyökkäyksissä, johtanut osaa niistä."
Syyttäjän mukaan epäilty toimi Nyakizussa yhtenä merkittävimmistä kansanmurhan johtajista, vaikkei hänellä ollutkaan muodollista johtaja-asemaa.
Epäilty kiisti oikeudessa häntä vastaan esitetyt syytteet. Kuulusteluissa hän on sanonut, että kyse on perusteettomasta ilmiannosta. Mies arveli, että mustamaalaamisen taustalla on muun muassa Ruandan nykyhallinnon maanpaossa olevaan entiseen hutu-eliittiin kohdistama vaino.
"Hän toimi eräänlaisen ammattikoulun rehtorina, eli ihan normaalia elämää ja joutui väkivaltaisuuksien takia pakoilemaan ja oli vähällä päästä hengestään. Hän kuitenkin onnistui suojelemaan joukkotuhonnalta joitakin tutseja, joita olemme löytäneet todistajiksi. Hän on pikemminkin ollut pelastaja kuin tappaja", epäillyn avustaja Ville Hoikkala sanoi.
Syyttäjä Toiviaisenkin mukaan mies on myös saattanut auttaa joitakin ihmisiä.
Ruandalaista vastaan ajettu syyte perustuu pitkälti henkilötodisteluun. Keskusrikospoliisi kuulusteli esitutkinnassa yli sataa henkilöä Afrikan eri maissa. Syyttäjät ovat nimenneet kymmeniä heistä todistajiksi oikeudenkäyntiin..
Jutun pääkäsittely alkaa Porvoon käräjäoikeudessa syyskuun alussa. Monet syyttäjän avaintodistajista istuvat ruandalaisissa vankiloissa. Porvoon käräjäoikeus istuu osan oikeudenkäynnistä Ruandassa, jos maan viranomaiset suostuvat oikeusapupyyntöön.
Käräjäoikeus on kaavaillut matkustavansa Afrikkaan syyskuun puolivälissä. Matkan arvioitu kesto on noin kuukausi.
Aiemmin HS.fi:ssä:
16.6.2009 4:30 | Päivitetty: 16.6.2009 19:39
A A STT
Heidi Piiroinen / HS
Joukkotuhonnasta syytetty ruandalaismies kiisti syyllistyneensä mihinkään rikokseen.
Ruandalaismiehen oikeudenkäynti alkoi tänään tiistaina valmisteluistunnolla Porvoon käräjäoikeudessa. Ruandan kansallisen baptistikirkon nuorisosiiven entinen johtaja on ollut vangittuna yli kaksi vuotta.
Valtionsyyttäjä Raija Toiviainen vaatii epäillyille elinkautista vankeustuomiota joukkotuhonnasta tai vaihtoehtoisesti 15 murhasta, jotka tapahtuivat Ruandassa Nyakizun kunnassa ja sen liepeillä vuonna 1993-1994.
Haastehakemuksen mukaan mies on tehnyt tekoja, joiden tarkoitus oli hävittää Ruandan tutsit osittain tai kokonaan. Syyttäjä katsoo, että hutumies on muun muassa surmannut ja käskenyt surmata tutseja.
Ruandan kansanmurhassa äärihutut tappoivat sadan päivän aikana arviolta 800 000 tutsia ja maltillista hutua. Toiviainen ei osaa sanoa tarkasti, kuinka monen hengestä epäilty on syyttäjien mielestä vastuussa.
"On yksittäisiä surmatekoja ja sitten joukkohyökkäyksiä, joissa on surmattu useita tuhansia henkilöitä. Väitämme, että vastaaja on ollut osallisena näissä hyökkäyksissä, johtanut osaa niistä."
Syyttäjän mukaan epäilty toimi Nyakizussa yhtenä merkittävimmistä kansanmurhan johtajista, vaikkei hänellä ollutkaan muodollista johtaja-asemaa.
Epäilty kiisti oikeudessa häntä vastaan esitetyt syytteet. Kuulusteluissa hän on sanonut, että kyse on perusteettomasta ilmiannosta. Mies arveli, että mustamaalaamisen taustalla on muun muassa Ruandan nykyhallinnon maanpaossa olevaan entiseen hutu-eliittiin kohdistama vaino.
"Hän toimi eräänlaisen ammattikoulun rehtorina, eli ihan normaalia elämää ja joutui väkivaltaisuuksien takia pakoilemaan ja oli vähällä päästä hengestään. Hän kuitenkin onnistui suojelemaan joukkotuhonnalta joitakin tutseja, joita olemme löytäneet todistajiksi. Hän on pikemminkin ollut pelastaja kuin tappaja", epäillyn avustaja Ville Hoikkala sanoi.
Syyttäjä Toiviaisenkin mukaan mies on myös saattanut auttaa joitakin ihmisiä.
Ruandalaista vastaan ajettu syyte perustuu pitkälti henkilötodisteluun. Keskusrikospoliisi kuulusteli esitutkinnassa yli sataa henkilöä Afrikan eri maissa. Syyttäjät ovat nimenneet kymmeniä heistä todistajiksi oikeudenkäyntiin..
Jutun pääkäsittely alkaa Porvoon käräjäoikeudessa syyskuun alussa. Monet syyttäjän avaintodistajista istuvat ruandalaisissa vankiloissa. Porvoon käräjäoikeus istuu osan oikeudenkäynnistä Ruandassa, jos maan viranomaiset suostuvat oikeusapupyyntöön.
Käräjäoikeus on kaavaillut matkustavansa Afrikkaan syyskuun puolivälissä. Matkan arvioitu kesto on noin kuukausi.
Aiemmin HS.fi:ssä:
