Kuka muistaa kun oon kirjoittanut miten meidän elukat ei tuu toimeen keskenään?

[Jebs]

Niinno se on ihan mihin ajatukseen sitä haluaa tuudittautua. Jos täyttää jokaisen elikon luonnolliset tarpeet, niin ei siinä jää tilaa enää millekään ylimääräiselle urpoilulle. Jos ei pysty niitä tarpeita täyttämään, onkin helpompi kaikille luopua elikosta. Koirasi tarvitsee joka päivä vähintään tunnin reippaan lenkin (muiden lisäksi) + puolen tuntia aivotyöskentelyä. Anna sille nämä niin ongelmasi nopeasti vähenevät huomattavasti ja lopulta kaikkoavat. Aina parempi, jos sen kanssa jaksaa juosta joka toinen/kolmas päivä 10 km lenkin Metsässä on oivallista kuljeksia, kun itse kävelee 5 km niin koira juoksee 15 km

Tikruusilla näkyy selkeästi, mitä tuo pennusta saakka opittu laumakäsitys tarkoittaa. Oma kissa on oma kissa, naapurin kissa on tapettava. Jos sitä metsästysviettiä on koirassa, sitä sitten on. Ja se on tiedostettava ja hyväksyttävä.

Meillä yksi kissa ja tämä narttu leikkii välillä aika raisusti. Olen sitä seurannut ja todennut, että kissa menee tahalleen siihen ärsyttämään ja sitten tassut viuhuu ja koira hyökkii. Tuohon en ole puuttunut, koska molemmat näyttävät tyytyväisiltä. Kissa voisi milloin tahansa hypätä kiipeilypuuhun turvaan, jos niikseen haluaisi. Täytyy pitää kissojen kynnet tylsinä, jottei tulisi turhaan haavereita.

 

[Wandii]

Niinno se on ihan mihin ajatukseen sitä haluaa tuudittautua. Jos täyttää jokaisen elikon luonnolliset tarpeet, niin ei siinä jää tilaa enää millekään ylimääräiselle urpoilulle. Jos ei pysty niitä tarpeita täyttämään, onkin helpompi kaikille luopua elikosta. Koirasi tarvitsee joka päivä vähintään tunnin reippaan lenkin (muiden lisäksi) + puolen tuntia aivotyöskentelyä. Anna sille nämä niin ongelmasi nopeasti vähenevät huomattavasti ja lopulta kaikkoavat. Aina parempi, jos sen kanssa jaksaa juosta joka toinen/kolmas päivä 10 km lenkin Metsässä on oivallista kuljeksia, kun itse kävelee 5 km niin koira juoksee 15 km

Tikruusilla näkyy selkeästi, mitä tuo pennusta saakka opittu laumakäsitys tarkoittaa. Oma kissa on oma kissa, naapurin kissa on tapettava. Jos sitä metsästysviettiä on koirassa, sitä sitten on. Ja se on tiedostettava ja hyväksyttävä.

Meillä yksi kissa ja tämä narttu leikkii välillä aika raisusti. Olen sitä seurannut ja todennut, että kissa menee tahalleen siihen ärsyttämään ja sitten tassut viuhuu ja koira hyökkii. Tuohon en ole puuttunut, koska molemmat näyttävät tyytyväisiltä. Kissa voisi milloin tahansa hypätä kiipeilypuuhun turvaan, jos niikseen haluaisi. Täytyy pitää kissojen kynnet tylsinä, jottei tulisi turhaan haavereita.

Just. Tuudittaudu vaan sinä siihen ajatukseen, että kaikki asiat on koulutettavissa ja aktivoitavissa ja hoidettavissa, kunhan on vain aikaa ja kärsivällisyyttä. Kun tulee ikää ja koulutuskokemusta ja sitten viimein se tapaus, johon sun metodit ei vaan yllättäen uppoakaan, ymmärrät sitten, että koulutuksellakin on rajat ja ne löytyy siitä koirasta ihan sisään rakennettuina...

 

[vuh]

hankkikaa apua koirakouluttajalta joka on hyvä hommassaan..älkää luovuttako vielä..tämä saattaa kuulostaa oudolta mutta ettehän te lapsestakaa luovu jos se käyttäytyy huonosti ja sitäpaitsii se koira suorastaan huutaa sitä etä te näytätte sille kaapin paikan, se tarvitse jonkun joka sanoo sille mitä saa ja mitä ei saa tehdä, vähän ninkuin lapsi. Turvaton ja tasapainoton olo jos jätetään oman onnen nojaan .

 

[Jonna_Äiti harmaana]

Kannattaa laittaa vaikka Apulaan ilmoitus, mutta olkaa erittäin tarkkoina kelle koiran annatte.. mieluummin harkitsette pitkään.

Ja toinen asia mitä mietin, nyt kun kissalla on tapana pissata ( itse taisit kirjoittaa että se alkoi leikkauksen jälkeen ) niin mitä jos kisuli ei lopetakaan sitä...? Mitä jos se vaiva jatkuu silti? Laitoin silloin viimeksi linkkejä, luitko niitä?

 

[_Pigeon_]

Inhottava tilanne sulla Tosiaan ootteko koirakouluttajalla käyny? Itsellä ylisosiaalinen narttu, jonka kanssa ohittamiset oli aivan tuskaa. Käytiin 2 kertaa kouluttajalla ja ongelma ratkesi. 80e makso ja oli kyllä todellakin sen arvoista

Ja niille jotka kommentoi koiran aktivointia, aloittajahan jo kertoi että koira saa paljon monipuolista aktivointia...

 

[Jonna_Äiti harmaana]

Se koirakouluttaja tuskin auttaa nurkkiin pissailevaan kissaan. Ja tapahan voi jäädä vaikka koira lähtisi, koska tässä tilanteessa ei voi olla täysin varma johtuuko asia koirasta VAI leikkauksesta. Tai molemmista.

Inhottava tilanne sulla Tosiaan ootteko koirakouluttajalla käyny? Itsellä ylisosiaalinen narttu, jonka kanssa ohittamiset oli aivan tuskaa. Käytiin 2 kertaa kouluttajalla ja ongelma ratkesi. 80e makso ja oli kyllä todellakin sen arvoista

Ja niille jotka kommentoi koiran aktivointia, aloittajahan jo kertoi että koira saa paljon monipuolista aktivointia...

 

[_Pigeon_]

Se koirakouluttaja tuskin auttaa nurkkiin pissailevaan kissaan. Ja tapahan voi jäädä vaikka koira lähtisi, koska tässä tilanteessa ei voi olla täysin varma johtuuko asia koirasta VAI leikkauksesta. Tai molemmista.

No ideana olikin, että auttaa koiran kanssa ja sitäkautta auttaa myös kissaa (jos pissailee koiran käytöksen takia).

 

[ei niin simppeliä]

Miten se on joillekkin niin kauhean vaikea käsittää, että jotkut eläimet ei vain sovi yhteen ja samaan talouteen. Ei ole kovin harvinaista, että koira joutuu vaihtamaan kotia aikuiseksi kasvettuaan, kun se rupeaa haastamaan samassa taloudessa asuvia vanhempia koiria ja tilanne menee vaaralliseksi. Nartut voivat kantaa kaunaa koko ikänsä ja tiedän parikin perhettä, jossa toisilleen kaunaa kantavat koirat asuvat eri osissa taloa, koska kummastakaan ei raskita luopua. Ja se ei ole mitään pikkurähinää, vaan tappomeininki ja lääkärireissu heti kun joutuvat yhteen.
Sama varmasti pätee koiran ja muiden eläinten suhteessa. Ne on eläimiä. Aina ei mikään määrä liikuntaa, huomiota, aktivointua ja koulutusta riitä.

No se ei nyt ole mitään uutta ettei kaksi tai useampi narttu tule toimeen keskenään. Narttu-narttu yhdistelmä on oletettavasti huonommin toimeentuleva parivaljakko kuin uros-uros. Sukupuoleenkaan katsomatta tärkeintä on kuitenkin etenkin koirien kohdalla riittävä ikäero, jotta molemmat eivät ole samaan aikaan teineilyvaiheessa ja elämänsä suurimmassa kukoistuksessa ja vallanhimossa. Vähintään kaksi vuotta ikäeroa tulisi olla ja nimenomaan vähintään se kaksi. Yleensä vanhempi koira saa arvovallaan sen kukkoilevan nappulan pelkällä rähähdyksellä ruotuun. Tietysti kokoerokin olisi hyvä huomioida etenkin koirien kohdalla. Mielummin ensin se suurikokoinen perheeseen ja sitten vasta se kääpiö. Isokoinen kömpelö pentu, kun saattaa vahingossa vahingoittaa/vammauttaa pienikokoisen aikuisen koiran.

Nyrkkisääntönä kuitenkin pitäisin, että jos pentu (oli sitten kissa/koira) tutustutetaan rauhassa perheessä jo olevaan lemmikkiin ja aikuiselle elikolle annetaan myös oma tila, jossa saa olla rauhassa pentueläimeltä, niin kaikki menee ok. Kahta aikuista eläintä saattaa olla vaikeampi totuttaa yhteiseloon saman katon alla, mutta tämäkin onnistuu yleensä kyllä. Vaatii vaan aikaa, sitkeyttä ja rajojen selvittämistä. Joskus tappeluitakin.

Yleensä ihmisten silmissä ja läheisyydessä ei toisiaan sietävät koiratkin tulevat toimeen keskenään, kun se vartioitava/omistettava ihminen ei ole paikalla. Esim. minun seurassa vanhempi koira ei voi sietää naapurin koiraa, mutta miehen seurassa naapurin koira on ok kaveri. Eli moni asia vaikuttaa myös eläinten käytökseen...

 

[J.Ketkupolkka]

No ehdottomasti koira pois, jos se elämänlaatua noin paljon heikentää! Toisten mielipiteistä ei tarvitse välittää, teidän koira ja teidän elämä!
Ei se muille kuulu, mitä te teette.. Ja itse toimisin aivan samoin tuossa tilanteessa.

 

["piukkis"]

Meillä tuli viime kesänä vastaan tilanne, että päätimme luopua toisesta koirastamme. Ja kyllähän sitä sai monelle selittää miksi siihen päädyttiin, mutta enimmäkseen kyllä ihan ymmärtäviä kommentteja.

Ilmoitin kotia vailla olevasta koirasta rotujärjestön kautta sekä myös Apulassa. Yhteydenottoja tuli tosi paljon ja niihin lukeutui ilahduttavan monta hyvältä vaikuttavaa kotia. Nyt koira on reilun puoli vuotta ollut uudessa kodissaan ja mielestäni ratkaisu oli kaikkien kannalta paras. Koira (3v) ei siitä rikki mennyt, vaikka joutui kotia vaihtamaan, meille jäänyt koira on selkeästi rennompi ja se uusi perhekin onnessaan mukavasta koirasta.

Aina ei ole eläinten kannalta parasta yrittää jokaista oljenkortta, ennenkuin päättää luopua (siinä kun voi ehtiä sattua ikävämminkin). Vaikka miten tolkutetaan, että pitää etukäteen tietää mihin ryhtyy, niin ei sitä kaikkea voi ennustaa ja omaa jaksamista + perheen tilannetta pitää myös kuulostella.

Tsemppiä ap!

 

[Jonna_Äiti harmaana]

No ehdottomasti koira pois, jos se elämänlaatua noin paljon heikentää! Toisten mielipiteistä ei tarvitse välittää, teidän koira ja teidän elämä!
Ei se muille kuulu, mitä te teette.. Ja itse toimisin aivan samoin tuossa tilanteessa.

Et välttämättä tarkoittanut tuota mitä mä kirjoitin, mutta korjaan silti ja olen minäkin antanut koiran pois mutta eri syystä.

Vaan ap:n on hyvä miettiä mitä tapahtuu jos koira lähtee, kissa ei välttämättä lopeta vääriin paikkoihin pissaamista kun se on jo tapana. Ja jos oire on alkanut leikkauksen jälkeen niin se ei yksistään ehkä johdukaan koirasta. Ap kirjoitti aiemmin että pissavaiva alkoi leikkauksen jälkeen.

 

["jaa"]

Koirasta minäkin tuossa vaiheessa luopuisin. Meillä on kaksi kissaa ja kovasti tekee aina välillä mieli ottaa meille koira, mutta juuri tuota pelkään että jos ei tulekaan toimeen. Ei meidän kissatkaan ihan sydänystäviä ole, mutta osaavat kyllä pysyä pois toistensa tielta useemmiten.