H
hermoilija
Vieras
Meillä siis on ensi viikolla edessä ensimmäinen ilta niin, että ollaan mieheni kanssa molemmat poissa kotoa. 1 v 3 kk vanha lapsi jää kotiin mummon nukutettavaksi. Nyt alkoi jotenkin jännittää, että mitenköhän tuo tulee menemään... Lapsi on aina ollut hyvin sylinkipeä ja nukahtanut helpoiten tissille. 9 kk:n iässä pidettiin unikoulu, kun yöt alkoivat olla aika levottomia, mutta vauva ei koskaan oppinut nukahtamaan itsekseen ja lopulta alkoi pelätä nukkumaanmenoa aivan hysteerisesti. Öistä tuli lopulta niin hankalia, että päätimme luopua unikouluperiaatteista ja palata nukuttamaan hänet lempeästi (kun ensin oltiin yli kuukauden verran yritetty opettaa yksin nukahtamista).
Niinä muutamana iltana kun en ole ollut nukkumaanmenoaikaan kotona, lapsi on kyllä nukahtanut mieheni syliin, kun vain tarpeeksi sinnikkäästi on jaksanut hytkytellä. Mutta nyt vähän mietityttää, että miten nukahtaminen onnistuu kun yhtäkkiä molemmat vanhemmat ovatkin poissa... Mummo on lapselle kyllä tuttu, mutta kuitenkin ensimmäinen ilman vanhempia nukuttu yö jännittää, varsinkin kun lapsi ei tosiaan osaa omaan sänkyyn nukahtaa ilman apua. Olisiko kellään mitään käytännön vinkkejä ja/tai rohkaisun sanoja?
Niinä muutamana iltana kun en ole ollut nukkumaanmenoaikaan kotona, lapsi on kyllä nukahtanut mieheni syliin, kun vain tarpeeksi sinnikkäästi on jaksanut hytkytellä. Mutta nyt vähän mietityttää, että miten nukahtaminen onnistuu kun yhtäkkiä molemmat vanhemmat ovatkin poissa... Mummo on lapselle kyllä tuttu, mutta kuitenkin ensimmäinen ilman vanhempia nukuttu yö jännittää, varsinkin kun lapsi ei tosiaan osaa omaan sänkyyn nukahtaa ilman apua. Olisiko kellään mitään käytännön vinkkejä ja/tai rohkaisun sanoja?