Kumpaa mieltä olet; "Vauva-aika on liian lyhyt tuhlattavaksi" VAI "Vanhemmat tarvitsevat joskus omaakin aikaa"

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Minä en kertakaikkiaan käsitä tuota ensimmäistä lausetta. Jotkut tuntuu sitä viljelevän alvariinsa näissä keskusteluissa;

"Mikä kiire sulla on pois vauvan luota? " Mikä kiire sulla on baariin? Tansseihin? Leffaan ja syömään?

"Vauva-aika on niin lyhyt, kyllä sitä sitten 6-kybäsenä ehtii terassilla istumaan.

MITEN se vauva siitä kärsii, jos se vaikka on mummolaan (jota näkee lähes joka päivä ) yhden yön muutaman kuukauden välein vanhempien ollessa baarissa, laivalla, tansseissa...what ever...
 
No vauva ei ehkä kärsi, mutta äiti kärsii! Mä oon aina ollut mieluummin vauvan kanssa kuin baarissa, tansseissa tai missään muualla. Joten olen juuri sitä mieltä, että vauva-aika on liian lyhyt tuhlattavaksi.
 
No, mitähän tähän muuta sanos, ku sen että... Meidän lapset on ollu sen verran tississä kiinni, ettei olis käyny mielessäkään jättää vauvaikäsenä hoitoon. Esikoinen oli miehen kanssa joskus, kun tyttö oli niin hyvä nukkumaan, mutta kuopus söi niin pitkään yöllä ja olin ite rättipoikki, etten olis mihinkään jaksanu edes lähteä.
 
Mä uskon lauseeseen "kun äiti ja isi ovat onnellisia niin lapsetkin on onnellisia" me käydään miehen kanssa yhdessä ulkona ja nautitaan toistemme seurasta niin kummasti jaksaa arkeakin :D
 
no ite en ymmärrä sitä jos pitää joka päivä olla menossa. oho ku vauva oppi hymyilee ja en ollu siellä. oho, vauva oppi konttaa ja en nähny sitä yms. mutta pitää olla sitä omaakin aikaa, mutta ei koko ajan :)
 
Tämä kysymys ei ole ihan mustavalkoinen. Vaikka perheessä olisi vauva. niin vanhemmat tarvitsevat joskus omaakin aikaa. Jos sitä omaa aikaa tarvitaan monta kertaa viikossa, tai tyyliin vauva on joka viikko mummolla hoidossa, niin silloin sanon että vauva-aika on liian lyhyt tuhlattavaksi. Jokainen määrittelee itselleen sopivan määrän omaa aikaa tai lapsivapaata aikaa, mutta minusta vauva-aika todellakin on niin lyhyt, että en tuhlaisi sitä omaan aikaani kuin korkeintaan kerran kuussa. Yön yli kestäviä reissuja en tekisi vauva-aikana ollenkaan.
 
Miksi noiden pitäisi sulkea toisensa ulos? Vauva-aika on ihan älyttömän lyhyt enkä itse ainakaan haluaisi sitä tuhlata mihinkään joka viikonloppuiseen baaritteluun, mutta ei ole huono juttu ottaa välillä omaa tai parisuhdeaikaa ja laittaa lasta hoitoon tutulle ja turvalliselle aikuiselle jos itsestä siltä tuntuu.
 
En ymmärrä mitä pahaa siinä on, jos äiti on illan viihteellä baarissa ja vauva NUKKUU kotona isän kanssa tai on mummolassa yön.
Se vasta pahaa on, jos äiti ei jaksa.
Kun vanhemmilla on hyvä olla, niin on lapsillakin.
 
Mun mielestä vauva-aika on liian lyhyt olla masentuneena neljän seinän sisällä. Kuopus on sellainen, etten oikein ole päässyt mihinkään. Joskus jopa hiihtämässä olen yksin käynyt ja jonkun kerran isompien lasten kanssa jossain. Mä nauttisisin enemmään vauvasta ja koko vauva-ajasta, jos vauva ei kokoajan sitoisi niin paljoa tai noh ehkä ehjät yöunet jo auttaisi. Kannatan kultaista keskilinjaa.
 
Minusta nuo lauseet eivät kumoa toisiaan. Omaa aikaa tarvitsee jokainen, mitä se sitten kellekin tarkoittaa on toinen juttu. Kelle baarireissua kelle hiljaista hetkeä kun muu perhe nukkuu. Mutta sen oman ajan suoman latauksen turvin jaksaa taas paremmin elää vauva/lapsiperhearkea.
Minusta ylipäänsä elämä lasten kanssa, ( ehkä erityisesti tosin juuri vauvojen kanssa) aika kulkee kahta tahtia. On niitä päiviä, jolloin jokainen sekuntikin tuntuu valovuodelta ja sitä vaan odottaa iltaa, aamua tai jotakin..odottaa että se aika kuljettaisi siitä hetkestä pian eteenpäin. Ja silti melkein samanaikaisesti sitä tajuaa kuinka ohikiitävä hetki onkaan se ihmisen lapsuus. Kuinka hetken he ovatkaan pieniä ja kuinka kurkkua kuristavalta se tunne tuntukaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ultramariini:
Minusta nuo lauseet eivät kumoa toisiaan. Omaa aikaa tarvitsee jokainen, mitä se sitten kellekin tarkoittaa on toinen juttu. Kelle baarireissua kelle hiljaista hetkeä kun muu perhe nukkuu. Mutta sen oman ajan suoman latauksen turvin jaksaa taas paremmin elää vauva/lapsiperhearkea.
Minusta ylipäänsä elämää lasten kanssa, ( ehkä erityisesti tosin juuri vauvojen kanssa) aika kulkee kahta tahtia. On niitä päiviä, jolloin jokainen sekuntikin tuntuu valovuodelta ja sitä vaan odottaa iltaa, aamua tai jotakin..odottaa että se aika kuljettaisi siitä hetkestä pian eteenpäin. Ja silti melkein samanaikaisesti sitä tajuaa kuinka ohikiitävä hetki onkaan se ihmisen lapsuus. Kuinka hetken he ovatkaan pieniä ja kuinka kurkkua kuristavalta se tunne tuntukaan.
Ei kumoa minunkaan mielestäni.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Seikkailija Dora:
mua muuten ärsyttää se joko-tai ajattelutapa. että jos vie hoitoon on huono äiti ja jos ei niin on huono vaimo. ei voi millään voittaa. parasta on kun jokainen huolehtii omasta pers...eiku perheestä. :kieh:

Tämä on oikeasti niin totta.
 

Yhteistyössä