Kumpi nolompaa: ettei ole antaa mitään virpojille vai että päästetään lapset virpomaan tuntemattomien oville?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pohtija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Virpojien olisi kohteliasta aina kysyä lupa ennen virpomista. Aikuisten taas on kohteliasta vastata kysymykseen asiallisesti vaikka "Ei kiitos, en vietä pääsiäistä.".
......
Virpomislupaa en periaatteesta anna, jos oksia ei ole kunnolla koristeltu (tarkoittaa enemmän kuin yksi sulka oksassa ym.). Itsekin olemme lapsina aina nähneet vaivaa, jotta oksamme ovat olleet hienoja.

Lapset eivät vain aina muista kysyä lupaa. Mutta aikuinen voi silti tietenkin olla kohtelias. Ja vaikka muistuttaa.

Mä en katso lapsetn tekemien oksien hienoutta. Tiedän pari perhettä joissa lapset koristelevat oksat mitä sattuvat niihin koristeiksi löytämään, koska aikuiset eivät välitä ostaa kauniita koristeita oksiin. Eli ei ole höyheniä, värikkäitä nauhoja tai tipuja.... parhaansa lapset silti yrittävät. Toisista oksista sitten taas löytyy kaikki hienoudet. Mutta yhtäkaikki, mulle kelpaa kaikki oksat. Ja jokainen virpoja saa palkan. Saman suuruisen. Meillä ei täällä ole ihan kauhean paljon noita virpojia. Lapset on selvästi kasvaneet.....
 
No ei ole ainkaan noloa, että ei ole antaa mitään. Se, että vanhempi on mukana eikä kysy saako virpoa, on hieman noloa. Vähän enemmän noloa on pyytää jotain, minkä näkee jos toinen sanoo, että ei ole antaa mitään.

Mulle on käynyt usein noin, kun en minäkään mitään virpomispäiviä ikinä muista ja avaan oven, jos joku soittaa kelloa. Sitten on virvottu ja jos ei ole ollut antaa mitään niin sitten ei. JOku siitä voi pahastua, mutta eipä ole multa pois.
 
[QUOTE="Lissu";23581071]No sitten mun mielestä olisi fiksuinta antaa sen lapsen saada ilonsa ja antaa sille jotakin. Useimmilta varmaan jotain löytyy, vaikka sitten keksi tai 50 sentin kolikko. Sen ekan tapauksen jälkeen varmaan jo muistaa mikä kohtalokas päivä onkaan kyseessä.[/QUOTE]

Tai sitten sanoo kohteliaasti, että emme vietä Pääsiäistä, kiitos. Ei lapset siitä mene rikki etteivät saa virpoa joka ovella. Niitäkin ovia löytyy joissa saa virpoa ja joista saa palkan. Oikeastaan ihan hyvä opetus muksuille, että kaikki eivät vietä Pääsiäistä. Ja pieni opetus myös pettymyksen sietämiseen.... jos niin haluaa ajatella.
 
Entä jos ei muista, että on palmusunnuntai ja ovessa ei ole ovisilmää?

Eiköhän ne lapset tajua, jos sanoo, että on unohtanut palmusunnuntain. Jos siis kotoa ei löydy mitään annettavaa (tai ei halua antaa mitään). Tästä virpomisesta nyt jotenkin tehdään ongelma.
Käykö muuten jollakin nykyään yllätysvieraita? Ei siinä varmaan mitään menetä, jollei sitä ovea avaa. Odottamattomia vieraita on kai vaan jehovat, tv-lupatarkastajat ja kerran vuodessa virpojat.
 
[QUOTE="Lissu";23581071]No sitten mun mielestä olisi fiksuinta antaa sen lapsen saada ilonsa ja antaa sille jotakin. Useimmilta varmaan jotain löytyy, vaikka sitten keksi tai 50 sentin kolikko. Sen ekan tapauksen jälkeen varmaan jo muistaa mikä kohtalokas päivä onkaan kyseessä.[/QUOTE]

Entä jos ei ole penniäkään käteistä tai edes sitä keksiä?
 
[QUOTE="alma";23581108]Eiköhän ne lapset tajua, jos sanoo, että on unohtanut palmusunnuntain. Jos siis kotoa ei löydy mitään annettavaa (tai ei halua antaa mitään). Tästä virpomisesta nyt jotenkin tehdään ongelma.
Käykö muuten jollakin nykyään yllätysvieraita? Ei siinä varmaan mitään menetä, jollei sitä ovea avaa. Odottamattomia vieraita on kai vaan jehovat, tv-lupatarkastajat ja kerran vuodessa virpojat.[/QUOTE]

meillä ei yleensä avata ovea ellei tiedetä kuka on tulossa(noh paitsi pääsiäisenä), mutta kyllähän tuo usein jää vaivaamaan. ja oven takana voi olla joskus harvoinkerranelämässä myös joku apua tarvitseva.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ja entäs;23581112:
Entä jos ei ole penniäkään käteistä tai edes sitä keksiä?

Useimmilla on jotain, ainakin jos on lapsia. Vaikka tarroja tai joku hedelmä. Jos ei kerta kaikkiaan mitään ole niin eihän sille sitten mitään mahda, mutta luulen että 99 % ongelma on ihan vaan korvien välissä kun aikuisilta ei enää löydy minkäänlaista leikkimieltä. Ymmärrän kyllä jos joku ei uskonnollisen vakaumuksen tms. syyn takia halua osallistua virpomiseen, mutta muuten mun on vaikea ymmärtää miksi joku haluaa olla niin tosikko.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ja entäs;23581112:
Entä jos ei ole penniäkään käteistä tai edes sitä keksiä?

no sitten voi sanoa että "anteeksi, minulla ei ole nyt mitään annettavaa.. ja jos on fiksusti kasvatettuja lapsia niin toteavat että ei haittaa mutta tahtoisivat silti antaa oksan :)"
(näin se meille opetettiin, eli oksa annettiin vaikka palkkaa ei olisi saanutkaan ja se oli etukäteen kerrottu. jos joku sanoi suoraan ettei saa virpoa niin sitten toivotettiin vain hyvät pääsiäiset)
 
Lapset eivät vain aina muista kysyä lupaa. Mutta aikuinen voi silti tietenkin olla kohtelias. Ja vaikka muistuttaa.

Mä en katso lapsetn tekemien oksien hienoutta. Tiedän pari perhettä joissa lapset koristelevat oksat mitä sattuvat niihin koristeiksi löytämään, koska aikuiset eivät välitä ostaa kauniita koristeita oksiin. Eli ei ole höyheniä, värikkäitä nauhoja tai tipuja.... parhaansa lapset silti yrittävät. Toisista oksista sitten taas löytyy kaikki hienoudet. Mutta yhtäkaikki, mulle kelpaa kaikki oksat. Ja jokainen virpoja saa palkan. Saman suuruisen. Meillä ei täällä ole ihan kauhean paljon noita virpojia. Lapset on selvästi kasvaneet.....

Kyllä oksista kuitenkin näkee, että niiden eteen on nähty vaivaa. Oli koristeina sitten sulat ja muut kaupan hienoudet tai itsetehdyt paperikoristeet. Tarkoitin tuolla kommentilla, että oksien eteen ei sen enempää ole viitsitty nähdä vaivaa kuin kiinnittää yksi sulka tms.

En oletakaan, että oksat olisivat täynnä kaupasta ostettuja koristeita. Enemmän vaivaa itsetehdyissä paperinauhoissa ym on nähty.
 
Kun ovella käy 4 poppoota trulleja ja jokaisessa poppoossa 4 pikkunoitaa ja jokaiselle opiskelija antaa 50 senttiä, niin kuluja tulee 8 euroa. Sillä opiskelija ostaa jo aika monta pussia makaronia. Kyllä mulle teki opiskelijana tiukkaa antaa jotain kaikille pyytäjille vaikka lapsista pidinkin.
 
Tulipanan vaan mieleen, kun tuo aika taas lähestyy. Itse olen köyhähkö opiskelija, joten en varaa virpojille mitään. Mulla ei myöskään ole lapsia, joten koko virpomispäivä ei kosketa mua millään tavalla. Miltei aina myös unohdan ko. päivän ja sitten käy niin, että avaan oven ja tuntemattomat lapset ovat ovella virpomassa eikä mulla ole antaa yhtään mitään. Ei edes hedelmää.

Viime pääsiäisenä unohdin jälleen ja avasin oven eikä ollut yhtään mitään annettavaa. Lapsilla oli äiti mukana ja huomasi appelsiinin mun eteisen pöydällä ja totesi vaan, että kai noille lapsille hedelmätkin käy. No, enpä viitsinyt työevästäni antaa. Kiusallinen tilanne.

Oli hieman noloa kyllä, mutta toisaalta, on minustakin vähän noloa tulle vieraiden ovelle virpomaan, ilman että kysyy "saako virpoa?".


Opiskelija ja samaan aikaa töissä käyvä eikä ole varaa laittaa paria euroa namuihin.. Kyllähän se nyt tietenkin täytyisi myös kysyä että saako virpoa mutta jos lapset ei tajua kysyä niin voi itsekin heti sanoa että ei kiitos eikä antaa lasten virpoa. Mutta for real ei ole euroa paria ylimääräistä sitten laittaa johonkin karkkiin?
 
Joo tosi "ihanaa" kun ovelle tulee sellanen neljän pojan lauma, tyrkyttävät paria oksaa joista toisessa saattaa olla joku paperinpala. Siinä sitten käsi ojossa ovat vaatimassa joko kasaa karkkia tai mieluummin ihan käteistä. Että hyvää pääsiäistä vaan!
 
[QUOTE="vieras";23581321]Joo tosi "ihanaa" kun ovelle tulee sellanen neljän pojan lauma, tyrkyttävät paria oksaa joista toisessa saattaa olla joku paperinpala. Siinä sitten käsi ojossa ovat vaatimassa joko kasaa karkkia tai mieluummin ihan käteistä. Että hyvää pääsiäistä vaan![/QUOTE]

Juuri tällaisten en anna virpoa. ;)
 
Me panostettiin lapsena siskon ja yhden kaverin kanssa tosi paljon virpomiseen, siis ihan itse, ilman vanhempien askarteluapuja ja mukanaoloa. Tehtiin koristeet itse ja oikein ajan kanssa. Sanoimme ovilla: Virvon, varvon tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, hyvää pääsiäistä. Jätettiin aina pois se "sulle vitsa, mulle palkka". Nämä muistot mielessä aina jotenkin harmittaa, kun joku tulee virpomaan sellaisen oksan kanssa, johon ei ole panostettu sekuntia enempää.

Kuitenkin toivon aina, että tulisi virpojia ja oikein on harmittanut joinain vuosina, kun ei ole ketään tullut! :-)
 
Mä olen sitä mieltä, ettei ole mun homma pihan lapsien karkkeja maksaa. Ei edes sitä 50 sentin munaa. Ja meneppä ostamaan joku keksipaketti, mistä annat yhden, niin saat vaan haukut päälle. Jos joku virpoo mua ilman lupaa, ni se on sitte sen oma henkilökohtanen ongelma, ei mun. Olen sanonu kaikille, että en vietä pääsiäistä ja vedän oven kiinni. Saattaa olla että jonku mielestä olen tyly, mutta en viitsi olla avaamatta ovea, kun en tiedä kuka sielä on. Opettakaa lapsillenne luvan pyytäminen jos laitatte ne vieraiden ovien taakse ;)
 
Ketä voi ärsyttää tämä noitaleikki? Helvetti miten lapsellista ihan vauhkota siitä että lapset kerran vuodessa käy ovilla. Ei ne väkisin kuitenkaan sisälle tule, jos ei halua nähdäkkään niitä lapsia niin ei vaan avaa ovea, vai pilaako se jonkun elämän että se pieni lapsi käy pimpottamassa ovea. Oi kamalaa, ajatella miten kamalia lapsia!!!
 
Kyllä mun lapsuudessa kysyttiin AINA ensin, että "Saako virpoa?" ja sitten vasta lorut. Muistan, että osa vastasi, että ei saa, eikä se mitenkään haitannut. Ihan vieraillahan me käytiin virpomassa ja ohjeistettu oli, että häiritä ei saa ketään, joka ei tahdo virvontaa.
 
[QUOTE="joku";23581386]Me panostettiin lapsena siskon ja yhden kaverin kanssa tosi paljon virpomiseen, siis ihan itse, ilman vanhempien askarteluapuja ja mukanaoloa. Tehtiin koristeet itse ja oikein ajan kanssa. Sanoimme ovilla: Virvon, varvon tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, hyvää pääsiäistä. Jätettiin aina pois se "sulle vitsa, mulle palkka". Nämä muistot mielessä aina jotenkin harmittaa, kun joku tulee virpomaan sellaisen oksan kanssa, johon ei ole panostettu sekuntia enempää.

Kuitenkin toivon aina, että tulisi virpojia ja oikein on harmittanut joinain vuosina, kun ei ole ketään tullut! :-)[/QUOTE]

Sama oli meillä, ja siitä tuo periaatteeni johtuukin. Jos lähtee virpomaan, niin oksiinkin kuuluu panostaa.
 
Meillä on ollut tapana virpoa vain sukulaisia (mummit ja kummit lähinnä), enkä tosiaan ole koskaan varautunut virpojiin. Jos joskus omia lapsia saan, en laita heitä kiertämään ovelta ovelle, vaan virvotaan ne ennalta sovitut ihmiset, jotka ovat varautuneet palkalla.
 
Tulipanan vaan mieleen, kun tuo aika taas lähestyy. Itse olen köyhähkö opiskelija, joten en varaa virpojille mitään. Mulla ei myöskään ole lapsia, joten koko virpomispäivä ei kosketa mua millään tavalla. Miltei aina myös unohdan ko. päivän ja sitten käy niin, että avaan oven ja tuntemattomat lapset ovat ovella virpomassa eikä mulla ole antaa yhtään mitään. Ei edes hedelmää.

Viime pääsiäisenä unohdin jälleen ja avasin oven eikä ollut yhtään mitään annettavaa. Lapsilla oli äiti mukana ja huomasi appelsiinin mun eteisen pöydällä ja totesi vaan, että kai noille lapsille hedelmätkin käy. No, enpä viitsinyt työevästäni antaa. Kiusallinen tilanne.

Oli hieman noloa kyllä, mutta toisaalta, on minustakin vähän noloa tulle vieraiden ovelle virpomaan, ilman että kysyy "saako virpoa?".

Minusta äidin käytös oli todella harkitsematonta. Sinä olit kuitenkin kotonasi, eli sinun säännöilläsi pelaaminen on ollut ihan ok. Jos itse lapsukaisia saattaisin virpomareissulla, antaisin ehdottomasti virpomisvitsan, jos se haluttaisiin vastaan ottaa, mutta en olisi pahoillani jos palkkiota ei tulisikaan.

Tietynlainen ahneuden ilmaushan tuokin virpomiskulttuuri tuntuu nykyään olevan. Jos annat jotakin, parhaassa tapauksessa se ei edes pikku-virpojille kelpaa.
 
Kyllä me lapsena kysyttiin ensin, saako virpoa. Ja palkaksi kelpasi kaikki.

En ole varma ollaanko sunnuntaina kotona, mutta jos ollaan niin mitähän näille nykykakaroille voisi keksiä antaa? Jotain muuta kuin makeisia tai rahaa.
 

Yhteistyössä