Kumpi on teistä hyväksyttävämpää: että aikuinen nainen elää vanhempiensa rahoilla vai että aikuinen nainen elää miehensä rahoilla?

[miettii]

Vai hyväksyttekö kumnpaakaan? Vai onko molemmat ok?

Itse olen sitä mieltä, että kun ollaan jo reilusti yli kahdenkymmenen, niin ei enää pitäisi olla vanhemmilta rahaa vailla. Itse en ainakaan edes kehtaisi olla. Mutta miehen rahoilla "kehtaan elää"... Mies on vakitöissä ja itse opiskelen. Meille molemmille on ok, että tällä hetkellä mies maksaa melekin kaiken. Tottakai haluan itsekin osallitua tulevaisuudessa, kun valmistun ja pääsen töihin.

Monet käyttävät isovanhempia makusmiehinä, kun on kyse lasten hankinnoista; uudet vaunut, pinnasänky, vaatteita... Meillä ei olla mitään pyydetty lapsille - itse ovat saaneet ostaa jotain, jos ovat halunneet. Mutta mitään isompaa/kalliimpaa eivät isovanhemmat ole koskaan lapsillemme hankkineet.

Mitä mieltä siis olette? Voiko aikuinen ihminen elää toisen rahoilla? Ja kenen rahoilla?

 

[Klonkku]

Mulle henkilökohtasesti on ihan sama millä rahoilla kukakin elää, mutta palstalla kumpikaan vaihtoehdoista ei ole hyväksyttävää... Isien rahat on kaikkein eniten nou nou

 

[Emilyn]

En ymmärrä miksi pitäisi toisten rahoilla elää. Sillon on liian leveä elämäntyyli jos ei omat tulot riitä.

Tosin jos joku haluaa vapaaehtoisesti toista elättää, mikäs siinä. Jos on varakkaat vanhemmat, niin eihän se toki keneltäkään ole pois jos he haluavat rahansa aikuisiin lapsiinsa sijoittaa. Jos mulla olisi paljon rahaa kun lapset on isoja, niin varmasti heitä auttaisin monissa hankinnoissa.

 

[MorbidMama]

Kotihoidon tuella... :/ Mutta sekin, kuten kaikki muukin tässä elämässä, on VAIN väliaikaista. :saint:
Mutta muuten vastaisin tähän, että mieluummin miehen kuin vanhempien rahoilla!

 

[Honostooppari]

Voi elää, helpostikin

 

[PipariSuu]

Taas voisin laittaa tästä rahako tuo onnea yms. Mutta jätän tälläkertaa väliin.

Pitääkö joku oikeesti näitä rahan antajia niin tumpiona, etteivät itse osaa määrittää kelle ostaa mitäkin ja kenelle antaa mitäkin rahaa?

Jos esim. äiti haluaa ostaa esim. 25v ainoan tyttärensä lapselle pinnasängyn/vaunut tjms. niin onko se silloin tämän tyttären ongelma vai äidin ongelma? Ja miksi ylipäätään pitäisi olla ongelma? Miksi tyttären tulisi kieltäytyä, vaikka äiti haluaisi kovin semmoista ostaa ja tytär semmoista tarvitsee? Vai ajatteletko sää, että tää tytär "pakottaa" toisen ostamaan tuollaisia?

 

[vieras]

Tuo miehen rahoilla eläminen on aika huvittava ajatus. Voishan sitä ottaa mieheltä palkan lasten- ja kodinhoidosta. Kuka ne tekis, jos ei se vätys kotiäitipaska.=)

 

[hannamaria]

no siis jos naimisissa ollaan, niin välillä on toisella enemmän tuloa ja välillä toisella. Ei mun mielestä ole tervettä että se kumpi kulloinkin sattuu olemaan pienituloisempi, jää vähemmälle jostain, eli mun mielestä PERHE toimii siten että aikuiset tekee asioita yhteisen hyvän eteen, ja kumpikaan perheen aikuisista ei saa "tuhlata", mikäli se aiheuttaisi sen ettei johonkin yhteiseen tai puolison tärkeänä pitämään juttuun olisi rahaa

 

[manma]

meillä tulevat isovanhemmat on omasta tahdostaan hankkineet ensimmäiselle lapsenlapselleen mm. vaunut ja sängyn patjan. Ollaan molemmat 22-vuotiaita, minä opiskelija ja mies töissä, joten ei oo isot tulot vielä meillä. Kiitollisia kyllä ollaan meidän vanhemmille näistä hankinnoista

 

[Kotona Kirves Kädessä]

Ihan sama, kun ei omiaan tarvi tuhlata :saint:

 

[ap]

Tuo miehen rahoilla eläminen on aika huvittava ajatus.

Itse olen sitä mieltä, että esim. meillä se ei ole "toisen rahoilla elämistä", vaan tilanne on nyt tämä: kaikki rahat on yhteistä. Niin myös tulevaisuudessa jos/kun itsekin tienaan muutakin kuin opintorahan.

 

[ap]

no siis jos naimisissa ollaan, niin välillä on toisella enemmän tuloa ja välillä toisella. Ei mun mielestä ole tervettä että se kumpi kulloinkin sattuu olemaan pienituloisempi, jää vähemmälle jostain, eli mun mielestä PERHE toimii siten että aikuiset tekee asioita yhteisen hyvän eteen, ja kumpikaan perheen aikuisista ei saa "tuhlata", mikäli se aiheuttaisi sen ettei johonkin yhteiseen tai puolison tärkeänä pitämään juttuun olisi rahaa

siis juuri tätä mieltä minäkin

 

[PipariSuu]

Tuo miehen rahoilla eläminen on aika huvittava ajatus. Voishan sitä ottaa mieheltä palkan lasten- ja kodinhoidosta. Kuka ne tekis, jos ei se vätys kotiäitipaska.=)

Ja muutenkin nykymaailmassa tuo on tosi kummallinen ajatus.

Loppuviimeksi tosi harva nainen elää nykyään miehen rahoilla ja silloin ennen kun miehet oikeasti oli niitä "miehiä", niin pitivät sitä kunnia asiana, että mies tuo perheelleen rahat. Nyt yleisesti ottaen miehistä on tullu semmoisia vätyksiä..

 

[hannamaria]

Jos mulla olisi paljon rahaa kun lapset on isoja, niin varmasti heitä auttaisin monissa hankinnoissa.

Kyllä minunkin mielestäni on fiksua antaa eläessään jos on annettavaa. Liian usein on tapauksia jotka ei raaski tikkaria ostaa ja kun potkaisevat tyhjää, tili on pullollaan. Enkä myöskään tarkoittanu että kaikki rahat syydettäis aikuisiin jälkeläisiin, mutta voihan sitä antaa lahjoja varallisuutensa mukaan

 

[vieras]

Mun mielestäni kumpikaan ei ole ok. Totta kai esim. äitiyslomalla ja kotihoidontuella (ja myös tuo opiskelu on mielestäni ok) ollessa mies maksaa pääosan menoista, mutta noin yleisesti ottaen, kyllä jokaisen pitäisi itsensä elättää. EN itse ainakaan haluaisi olla miehestä riippuvainen. Olen myös nähnyt liian monta tapausta, jossa nainen on ollut kotiäitinä vuosikausia - ja sitten tuleekin ero ja nainen on täysin tyhjän päällä eli ei mitään koulutusta, ei ammattia, ei työkokemusta. Mitäs sitten?

 

[hannamaria]

meillä tulevat isovanhemmat on omasta tahdostaan hankkineet ensimmäiselle lapsenlapselleen mm. vaunut ja sängyn patjan. Ollaan molemmat 22-vuotiaita, minä opiskelija ja mies töissä, joten ei oo isot tulot vielä meillä. Kiitollisia kyllä ollaan meidän vanhemmille näistä hankinnoista

no juu. Tuo taitaa olla aika yleistä. Siis oli tarvetta tai ei, niin monasti isovanhemmat haluaa osallistua. Meilleki alkoi esikoista odottaessa tulla tavaraa ovista ja ikkunoista... Siis voi kauheeta, huone oli ihan pullollaan jo ennen kuin vauva synty. Ja sit harmitti kun kerran siivotessa löysin laatikon 60-senttisiä vaatteita LAPUT TALLELLA, eli en ollu ehtiny niitä edes laittaa käyttöön kun olivat jo pieniä

 

[PipariSuu]

Mun mielestäni kumpikaan ei ole ok. Totta kai esim. äitiyslomalla ja kotihoidontuella (ja myös tuo opiskelu on mielestäni ok) ollessa mies maksaa pääosan menoista, mutta noin yleisesti ottaen, kyllä jokaisen pitäisi itsensä elättää. EN itse ainakaan haluaisi olla miehestä riippuvainen. Olen myös nähnyt liian monta tapausta, jossa nainen on ollut kotiäitinä vuosikausia - ja sitten tuleekin ero ja nainen on täysin tyhjän päällä eli ei mitään koulutusta, ei ammattia, ei työkokemusta. Mitäs sitten?

Entä jos perheentason määritteleekin mies? Haluaa hieman hienomman talon, parempaa ruokaa, hienompia vaatteita myös lapsille yms. koska itsellään on hyvin varaa, mutta toisella yksinkertaisesti ei ole varaa sellaiseen pröystäilevaan elämään, mutta miehen takia, joutuu elämään niin pröystäilevästi ja siksi ei vaan kykene rahoillaan siihen osallistumaan puoliksi..

Ja myös kotiäitinä olemisesta. Kyllä äiti on kotona hoitamassa yhteisiä lapsia ja siten miehen tulee jakaa rahaansa toisen kanssa.

 

[vieras]

Mun mielestäni kumpikaan ei ole ok. Totta kai esim. äitiyslomalla ja kotihoidontuella (ja myös tuo opiskelu on mielestäni ok) ollessa mies maksaa pääosan menoista, mutta noin yleisesti ottaen, kyllä jokaisen pitäisi itsensä elättää. EN itse ainakaan haluaisi olla miehestä riippuvainen. Olen myös nähnyt liian monta tapausta, jossa nainen on ollut kotiäitinä vuosikausia - ja sitten tuleekin ero ja nainen on täysin tyhjän päällä eli ei mitään koulutusta, ei ammattia, ei työkokemusta. Mitäs sitten?

Minä olin 9 vuotta kotona hoitamassa lapsia. Nyt olen töissä ja mielestämme tämä oli aivan loistava ratkaisu. Mihin se ammatti häviää kotiäitiyden myötä? Ei minun ammatti hävinnyt. Ja näkyi työnantajat arvostavan minun kotona oloani.

 

[vieras]

Mun mielestäni kumpikaan ei ole ok. Totta kai esim. äitiyslomalla ja kotihoidontuella (ja myös tuo opiskelu on mielestäni ok) ollessa mies maksaa pääosan menoista, mutta noin yleisesti ottaen, kyllä jokaisen pitäisi itsensä elättää. EN itse ainakaan haluaisi olla miehestä riippuvainen. Olen myös nähnyt liian monta tapausta, jossa nainen on ollut kotiäitinä vuosikausia - ja sitten tuleekin ero ja nainen on täysin tyhjän päällä eli ei mitään koulutusta, ei ammattia, ei työkokemusta. Mitäs sitten?

Mies on töissä ja vaimo hoitaa kodin ja lapset. Sehän on aika selkeä symbioosi?

 

[hannamaria]

Minä olin 9 vuotta kotona hoitamassa lapsia. Nyt olen töissä ja mielestämme tämä oli aivan loistava ratkaisu. Mihin se ammatti häviää kotiäitiyden myötä? Ei minun ammatti hävinnyt. Ja näkyi työnantajat arvostavan minun kotona oloani.

totta. Suurin osa niistä kellä on työpaikka äitiyslomalle jäädessään, viimeistään hoitovapaan päättyessä töihin palaavat JOS HALUAVAT. Joku tietty tykkää olla kotona kauemminkin. Mutta ammatti ei kotona häviä, ja onhan niitä täydennyskoulutuksia varmaan joka alalla, just pitkään työelämästä poissaolleitten hyväksi

Ja muutenkin, on aika hassua että nykyään jo naimisiin mennessä varmistetaan että "sillä ei sitte oo oikeutta MUN rahoihin", ja kauhistellaan pienituloisia naisia että "eron jälkeen noi on tyhkän päällä"

Osa miehistä on sikoja ja yllättävät ihmiset eroavat, mutta kumminkin avioliittoon lienee tarkoitus (vai onko enää nykyään? ) mennä sillä mielellä että ei erota.

 

[Kimalle84]

Kyllä se on niin että meidän perheessä ainakin kaikki rahat ovat yhteisiä.. ei ole sun tai mun rahoja..

Mutta siis siihen että onko hyväksyttävää elää toisten rahoilla, niin vastauksena: aivan sama kuka kenenkin rahoilla elää. Jos äiskä ja iskä haluaa loppuelämänsä lastaan elättää niin siinäpä elättävät. Kyllähän siinä kieltämättä tulee vähän sellainen luuserin leima otsaan sille ketä elätetään, mutta mua ei henkilökohtaisesti kiinnosta kenenkään toisen raha-asiat..

 

[PipariSuu]

Jos äiskä ja iskä haluaa loppuelämänsä lastaan elättää niin siinäpä elättävät. Kyllähän siinä kieltämättä tulee vähän sellainen luuserin leima otsaan sille ketä elätetään, mutta mua ei henkilökohtaisesti kiinnosta kenenkään toisen raha-asiat..

Niin. Harmillista, että nykypäivänäkin vielä leimataan ihmiset joko "voittajiksi" tai luusereiksi sen mukaan, miten saa rahaa. Raha siis ratkaisee kaiken.

 

[vieras]

Minä olin 9 vuotta kotona hoitamassa lapsia. Nyt olen töissä ja mielestämme tämä oli aivan loistava ratkaisu. Mihin se ammatti häviää kotiäitiyden myötä? Ei minun ammatti hävinnyt. Ja näkyi työnantajat arvostavan minun kotona oloani.

totta. Suurin osa niistä kellä on työpaikka äitiyslomalle jäädessään, viimeistään hoitovapaan päättyessä töihin palaavat JOS HALUAVAT. Joku tietty tykkää olla kotona kauemminkin. Mutta ammatti ei kotona häviä, ja onhan niitä täydennyskoulutuksia varmaan joka alalla, just pitkään työelämästä poissaolleitten hyväksi

Ja muutenkin, on aika hassua että nykyään jo naimisiin mennessä varmistetaan että "sillä ei sitte oo oikeutta MUN rahoihin", ja kauhistellaan pienituloisia naisia että "eron jälkeen noi on tyhkän päällä"

Osa miehistä on sikoja ja yllättävät ihmiset eroavat, mutta kumminkin avioliittoon lienee tarkoitus (vai onko enää nykyään? ) mennä sillä mielellä että ei erota.

En ymmärrä minäkään tuommoista ajatusta. "Kun meille tulee kuitenkin ero, niin..." Paskat se ero noin vaan tuu. Parisuhdetta pitää hoitaa, parisuhde on kompromisseja. Me ollaan oltu 15 vuotta yhdessä, eikä me erota ikinä. Miksi erottas? Siksi, ku muutkin, siksi, ku arki puuduttaa, siksi, ku "kasvoimme toisistamme erillemme?" Haha.

 

[Kotona Kirves Kädessä]

Kyllä se on niin että meidän perheessä ainakin kaikki rahat ovat yhteisiä.. ei ole sun tai mun rahoja..

Mutta siis siihen että onko hyväksyttävää elää toisten rahoilla, niin vastauksena: aivan sama kuka kenenkin rahoilla elää. Jos äiskä ja iskä haluaa loppuelämänsä lastaan elättää niin siinäpä elättävät. Kyllähän siinä kieltämättä tulee vähän sellainen luuserin leima otsaan sille ketä elätetään, mutta mua ei henkilökohtaisesti kiinnosta kenenkään toisen raha-asiat..

Ai, ei vai?

 

[Honostooppari]

Jos äiskä ja iskä haluaa loppuelämänsä lastaan elättää niin siinäpä elättävät. Kyllähän siinä kieltämättä tulee vähän sellainen luuserin leima otsaan sille ketä elätetään, mutta mua ei henkilökohtaisesti kiinnosta kenenkään toisen raha-asiat..

Niin. Harmillista, että nykypäivänäkin vielä leimataan ihmiset joko "voittajiksi" tai luusereiksi sen mukaan, miten saa rahaa. Raha siis ratkaisee kaiken.

Itse en todellakaan pidä itseäni luuserina, moni niin ehkä tekee.

Pitäisikö mun ja pojan kuolla nälkään ennemmin kuin ottaa esim. vanhemmiltani avustusta vastaan?