Kumpi sulle tärkeempi aviopuolisosi vai muu sukusi > lapsuusperheesi?

[plo]

Jos esim. tulisi riitaa aviopuolisosi ja lapsuusperheesi/sukusi jonkun jäsenen kesken, ei voi sanoa kumpi oikeassa - niin kallistutko kumman puolelle?

Entä jos tulee sellainen tilanne että asiat tulehtuu niin pahasti että pakko laittaa jompaan kumpaan poikki että elämänne rauhoittuu (sinua painaa asia oli päätös kumpi vain) niin kumman valitset, aviopuolisosi ja lastesi vanhemman vai esim omat vanhempasi, sisaruksesi tai vaikka enosi perheen?

 

[---]

Kuulostaa varmaan ikävältä kun vastaan, että lapsuusperheeni...

 

[Blue]

Minä, lapseni ja aviopuolisoni on se perhe joka on ykkönen kaikissa olosuhteissa.

 

[iuhgu]

Avopuoliso menee edelle 100-0

 

["Heidi"]

Vuosien saatossa olen valitettavasti huomannut mieheni vastuuttomuuden ja arvostelukyvyn puutteen monissa asioissa. Lapsuuden perheeseeni olen voinut luottaa aina, joten heidän puoleen kääntyisin varmasti.

 

["moon"]

Minä, lapseni ja aviopuolisoni on se perhe joka on ykkönen kaikissa olosuhteissa.

Näin minullekkin, mutta valitettavasti miehelleni oli toisin. Ja erohan tässä tulee, siinäpä sitten niin.

 

["vieras"]

Ihminen jonka olen itse valinnut elämääni eli kumppanini - mikäli liitto on siis toimiva ja rakkautta täynnä eikä konflikti liity siihen. Sukulaissuhteet on arpapeliä. Harva olisi ystävä sukulaisensa kanssa jos saisi valita.

 

[Phoebsi]

Täytyy sanoa, että suku on vain suku, sitä en ole valinnut. Aviopuoliso on taas se elämänkumppani, jonka olen valinnut ja jota puolustan.

Ja tietysti, millainen tilanne? Jos aviopuolisoni on täysin väärässä ja tehnyt väärin, kerron sen kyllä hänelle mutta en häntä ihan heppoisista syistä lähtisi hylkäämään. Enkä laittaisi välejäkään poikki ainakaan omasta puolesta muidenkaan kanssa, vaan joko yrittäisin selvittää tilannetta tai sitten antaisin olla, jos asiat on suvun puolelta ihan solmussa. Setviköön keskenään jos eivät sopua halua, me pidetään puolison kanssa kuitenkin yhtä

 

[JaJa]

Minä, lapseni ja aviopuolisoni on se perhe joka on ykkönen kaikissa olosuhteissa.

näin mullakin. mun sisarukset on mulla todella läheisiä ja tärkeitä, mutta jos kysymys kuuluu noin että kenen rinnalla seisoisin riitatilanteessa niin siihen on helppo vastata että mieheni. mieheni ja lapseni on perheeni nyt

 

[Blue]

[QUOTE="moon";23557502]Näin minullekkin, mutta valitettavasti miehelleni oli toisin. Ja erohan tässä tulee, siinäpä sitten niin.[/QUOTE]

No jos näin olisi mun perheessä niin ero tulisi myös meillä, puolin ja toisin.

 

[Ego]

hmm..sukuni...Mut siis siskoon ja veljeen saakka nyt (Mun vanhemmat kuolleet).

 

[harakka84]

Mies ja lapset tulee aina ensin.

 

[Kerpele]

Mä nyt en oo ehkä ihan oikea ihminen tähän vastaamaan kun tuo mun lapsuuden perhe ja "lähisuku" on sen verran pa*kaa sakkia, mutta oman perheeni (mukaanlukien siis avopuolisoni, lasteni isän) valitsen aina ensimmäisenä, kaikessa.

 

[PölyEsteri]

No en mä varmaan mitenkään kallistuisi mihinkään päin... Molemmat on mulle tosi tärkeitä, perhe ja mies. Mun perheessä ei voisi käydä niin, että tulis joku ihan seko riita ja pitäs pistää välejä poikki. Myöskään mies ei ole sellainen. Jos perhe olis semmonen, että toi ois ees mahdollista, niin vois hyvin olla, etten mä kokis niitä ihmisiä sit mulle niin tärkeiksi ja omiksi ja sama varmaan pätee mieheen.

 

[111]

Mies ja lapsi on ykköset.

 

["vieras"]

Mies ja lapsi ovat aina ykkösenä.

 

["vaimo"]

Mies + lapset ,ehdottomasti!! Näin ajattelee myös mieheni. Mulla ei tuottaisi mitään ongelmaa laittaa välejä vaikka koko sukuun poikki. Isäni kanssa välit on ollut poikki jo vuosia.
Miehelle täysin sama. Meillä on napanuorat siihen suuntaan katkaistu jo aikoja sitten, vaikka ollaanki alle 30-vuotiaita.
Mulle sukulaiset on sellasia hyviä tuttavia,jotka kyläilee toisinaan, mutta heillä ei ole mitään sananvaltaa meidän omaan elämään (esim.asuntokauppoihin,raha-asioihin tai sisustukseen..)

 

["vieras"]

Mies ja lapset on mun perhe, sen valitsisin. Aina. Vanhemmat toki myös tärkeitä mutta jos olisi "pakko valita" puoli niin mies voittaisi. asiasta riippumatta. Ja uskon et näin on myös mun miehellä. Vaikka molempien sukuihin on hyvät ja läheiset välit.

 

[öööh ei tuu mieleen]

mikä tommonen riita edes vois olla että menis kokonaan välit???? en voi edes kuvitella tilannetta,pienissä riidoissa olisin sen puolella ketä on mielestäni oikeessa? tai olisin puolueeton..

 

[jaaa]

jos tilanne olis vaikka että suku ei hyväksy miestä ni tietty olisin vähempi tekemisissä suvun kanssa jos taas mies ei pitäisi suvustani eikä halua olla tekemisissä en haluis olla miehen kanssa..

 

[Tapiontytär]

Oma mies, ehdottomasti.

 

[PölyEsteri]

mikä tommonen riita edes vois olla että menis kokonaan välit???? en voi edes kuvitella tilannetta,pienissä riidoissa olisin sen puolella ketä on mielestäni oikeessa? tai olisin puolueeton..

Varmaan sinulla on normaali perhe ja normaali puoliso. Luulen, että joidenkin on niin helppo vastata kysymykseen, jos perhe tosiaan olis tommonen että ne saattas haastaa riitaa.

 

[goforo]

Miehen tietysti. Mikä avioliitto se sellainen on, jos valitsee mieluummin omat vanhempansa! Ei kauhean onnellinen varmaankaan.

 

[111111111111111]

Mieheni on aina ykköseni.

 

["Pikkuinen Jättiläinen"]

Hirveen vaikea sanoa.. riippuisi niin siitä riitatilanteesta. Ja koska en oikeasti osaa kuvitella sellaista tilannetta, että olisi pakko valita jompi kumpi. Mutta luulen, että valitsisin mieheni koska hänen kanssaanhan vietän suurimman osan ajasta.

Eikö tuollaisessa riitatilanteessa ole kompromissia? Eli jos vaikka äitini ja mieheni olisivat riidoissa niin eikö voi tehdä niin että minä näkisin yksin sitä omaa lapsuudenperhettäni.. ja tekisin selväksi että en kuuntele mitään ikäviä juttuja miehestäni jos haluavat vielä nähdä. Jotenkin on vain hirveän vaikea kuvitella sellaista tilannetta että siihen ei olisi muuta ratkaisua kuin valita jompi kumpi..