Kun 4-vuotias lyö :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
On pk:ssa hiljainen kiltti tyttö joka ei paljon uskalla puhua ja muutenkin syrjäänvetäytyvä. Kotona taas todella villi ja koko ajan pikkusiskoaan (1,5v) lyömässä) Nyt alkanut lyödä myös meitä vanhempia ja sanoo "tyhmä äiti" "tyhmä isi" ja samalla huitasee. Näin tekee myös ystäväperheen luona kaverinsa isälle ja mummilleen. Ei siis kovaa lyö mutta selvästi huitasee. Onko jotain uhmaa vai mitä ihmettä? Pk:ssa ei todellakaan lyö ketään vaikka joku löisi häntä, vaikka eipä sellasta ole kyllä vielä tapahtunutkaan.
 
Lapsen käytös on seurausta kasvatuksesta. Toki jokainen lapsikin on erilainen, toinen on ilkikurinen ja toinen voi olla kuin herranenkeli. Olen seurannut viiden lapsen kasvamista, eri perheissä, ja näin ollen eri kasvatusympäristöissä. Nämä vinkit perustuvat vain omaan mielipiteeseeni, enkä ole ammatiltani minkäänmoinen ammattiauttaja.

Oma pikkusiskoni ei koskaan ole lyönyt, eikä sanonut minulle ikinä mitään pahaa. Hän on saanut samanlaisen kasvatuksen kuin minä: ankaran. Ystäväni 3,5 vuotias lapsi on täysi riiviö; hakkaa lyö ja puhuu mitä sattuu. Olen pannut merkille ystäväni virheet kasvatuksessa: hän kasvattaa uusimpien kasvatusohjeiden, "hyvien ja hyväksyttyjen" mukaan. Huomaan, kuinka lähes neljävuotias lapsi pitää häntä suorastaan pilkkanaan, kun ystäväni laittaa lyömisen jälkeen hänet jäähylle omaan huoneeseen neljäksi minuutiksi. Penskahan vaan hymyilee.

Toinen seuraamani kasvuympäristö on 3 lapsen perhe, jossa hyviä ns. jokamiehen tapoja arvostetaan( kiitos ruuasta yms.), mutta kasvatus on muuten vapaata. Tämäkin toimii paremmin, mutta mielestäni silti liian lepsua, ja joskus käytös kamalaa.

Lapset tekevät juuri sen, mitä ympäristö sallii. Niin tekisit sinäkin jos vain pystyisit, mutta olet jo oppinut yhteiskunnan säännöt ja tavat. Lapselle tapojen opettaminen rohkeasti ja tiukasti ei ole väärin, vaan reilua lasta kohtaan, ethän halua aina olla suuttumassa lyömisestä? Vanhempi ei saa missään tilanteessa olla lapsen käskytettävissä: luo auktoriteetti. Se on hyvin tärkeä, sillä olen nähnyt miten eri tavalla lapset suhtautuvat samassa perheessä ylikilttiin isään ja hyvää käyttäytymistä vaativaan äitiin. lapset suorastaan haukkuvat ja lyövät isäänsä saadakseen tahtonsa läpi, sillä näin he saavat häneltä mitä tahtovat. Äidillensä he eivät ikinä käyttäytyisin niin. Heillä on suuri auktoriteetti ero.

Jos perheesi on muuten tasapainoinen, ei kovemmat otteet ole pahaksi. Teet TODELLA selvän eron siinä ,mikä on oikein ja mikä väärin. Mitkään neljän minuutin arestit omassa huoneessa leikkimässä eivät tehoa. Voin kertoa, että minulla oli rakastava koti, mutta silloin kuin tein väärin, miua ravisteltiin tukasta ja huudettiin. Äiti oli johdonmukainen ja ei vain uhkaillut vaan teki sen mitä oli lupaillut. Me kaikki viisi sisarusta olimme kilttejä. Kenellellekkään meistä ei ole jäänyt minkäänlaisia tarumoja kasvatuksestamme. Voimme vain kiittää äitiämme. Nyt katson (olen 23- vuotias) lapsia, jotka käyttäytyvät niin huonosti, etten oisi ikinä voinut kuvitellakkaan, että lapsi voikin olla niin huonokäytöksinen. Kaikki johtuu tästä nykyajan hömppäpömppä kasvatusmallista, mikä saallii vain päättömän uhkailun ja mitättömät rangaistukset. Ole Auktoriteetti, älä uhkaile, vaan tee se mitä sanot, tukista jos näin uhkaat. Älä turhaan inise, että ei saa lyödä. Lapsesi on selvästi jo turtunut sinun uhkailuusi, missä ei muuta sanota, kuin älä lyö, älä pelleile ruokapöydässä.... Nämä sanat ovat täysin menettäneet tehonsa, sillä lapsi on viisas ja tietää rajansa. Älä aseta rajoja noin löyhästi. Onko näin, että päiväkodin tätien auktoriteetti riittää tyttärellesi, ehkä osittain ujouden vuoksi, mutta kotona, turvassa hän käyttäytyy juuri niin kuin neljävuotias yleensä ilman sääntöjä ja auktoriteettia. Kannattaa toimia näin, sillä olen itse luonut sellaisen suhteen näihin kaikkiin lapsiin, että he kunnioittavat minua ja viihtyvät kanssani. He tietävät, että minua ei lyödä, eikä haukuta, mutta olen reilu ja heidän puolellaan.

Kertomasi tyhmä äiti ja isi - jutut eivät kyllä ole vakavia. Ihmi, jos ei lapsesi ole ennen neljää ikävuotta sanonut näin. Suututhan sinäkin joskus niin, että tekisi vähintään mieli sanoa kahta ihmistä tyhmäksi. Kerro lpsellesi tarkkaan, että se ei ole sopivaa ja tarjoa toisen tie hänelle kertoa asiansa. Jos lasta harmittaa jokin asia, opeta hänet keskustelemaan siitä sen sijaan, että hän kutsuisi teitä tyhmiksi. (mikä sinäänsä on kyllä normaalia) Ole huoleti, mutta mieti tarkkaan, sillä pystyt vaikuttamaan lapsesi käytökseen näillä tavoilla!
 
MEidän neljäveellä on kans taiopumusta välillä lyödä siskoaan, ja kaikki on välillä tylsää ja tyhmää. Myös isä ja äiti.

Mutta uskon että on vaihe, joka menee ohjaamalla ja ajan kanssa ohi. :)
 

Yhteistyössä