Kun äiti ei jaksa...

[neuvoton]

Meidän elämä on ihan kunnossa, ei tapella miehen kanssa, lapset on terveitä ja rahat riittää jotenkuten.
Mutta mä en vaan jaksa... Oon ihan kuittipoikki, koko ajan vaan väsyttää. Ainoa, mistä saan voimaa on työkkärin kurssi, mutta arki-illat ja viikonloput on ihan hirveen raskaita. Mies on töissä paljon, lähinnä illat ja yöt poissa, sekä viikonloput. Siks kai oonki niin väsähtänyt, tuntuu että yksin saa pyörittää koko touhua.
Mies ei halua työpaikkaa vaihtaa, enkä sellaista voi vaatiakaan. Mutta jotainhan meidän täytyy keksiä, näin ei voida enää jatkaakaan. Miten saisin taas itseni jaksamaan? Masennus on tehnyt tuloaan jo kauan, en vaan sitä halua myöntää edes itselleni... En halua hakea apua, en halua lääkitystä enkä aikaa psykiatrille, niitä on aikanaan kokeiltu muttei ne minua ole auttaneet...

 

[LisaMarie]

Eipä tähän kyllä muuta neuvoa osaa antaa, kuin hae sit'ä apua. Jos vaikka kääntyisit sossun puoleen ja kysyisit sitä...mikä se nyt nykyään on...perhetyöntekijää. Käsittääkseni se on sama kun ennen kodinhoitaja, eli voit jättää lapset sille ja mennä asioille tai laittaa sen siivoamaan ja lähteä lasten kanssa tekemään jotain kivaa.
Mä kyllä harkitsisin sitä psykiatria uusiksi. Käynti yksityisellä maksaa itsensä kyllä takaisin, kun saa asiansa ja elämänsä järjestykseen ja jaksaa taas.

 

[vieras]

No hyvä, että tiedostat että jotain on tehtävä. Voimia!

 

[justiina]

ota yhteyttä MLL:ään, kirkon diakonissoihin tms, jotka voi auttaa lasten- ja kodinhoidossa. Tai ota itelle kotiin apulainen, tyttö tai täti. Vaikka se maksaakin, niin eikö se oo pääasia, että ite jaksaa ja mielenterveys pysyy kunnossa. Maksaahan ne psykologit ja lääkkeetkin... Siitä kotiapulaisesta saat myös juttukaverin päiviksi.

 

[vieras]

ota yhteyttä MLL:ään, kirkon diakonissoihin tms, jotka voi auttaa lasten- ja kodinhoidossa. Tai ota itelle kotiin apulainen, tyttö tai täti. Vaikka se maksaakin, niin eikö se oo pääasia, että ite jaksaa ja mielenterveys pysyy kunnossa. Maksaahan ne psykologit ja lääkkeetkin... Siitä kotiapulaisesta saat myös juttukaverin päiviksi.

No onko jollakin työttömyyskurssilaisella muka varaa palkata joku kotiinsa? Yksinäisyyshän se ihmiset nykyään masentaa, kun lasten kanssa on niin yksin. siinä väsyy.