V
vierailija
Vieras
Asumme vanhassa (noin 40v) talossa. Ollaan asuttu jo 15 vuotta. Meillä ei haise (paitsi välillä vähän tunkkaista kun ilmanvaihto painovoimainen, korvausilmaventtiilit asennetaan vielä tänä syksynä), kukaan ei oireile (sellaisilla oireilla mitä netistä lukenut). Lapsetkin sanovat, että kotona on helpompaa olla ja hengittää kuin oikeasti sisäilmaongelmaisessa ja totaaliseen remonttiin menevässä koulussa. Flunssa ehkä kerran-pari vuodessa.
Kukaan normaali ei tällaisia varmaan miettikään:
Jostain olen kuitenkin saanut päähäni pelon, että entäs jos meillä onkin hometta! Ja mitä enemmän nettiä kahlaan, sitä kamalampia kauhukuvia mieleeni saan. Kävin juuri jollain hometalkoot-sivustolla, jossa on lueteltu tietyn aikakauden ongelmakohtia ja heti mietin onko meillä noin... Tää on oikeasti ahdistavaa
Mies tulee kohta hulluksi tämän ongelmani takia, enkä yhtään ihmettele.
Koko ajan pelkään, että mitä jos kohta jotain ilmestyy ja sitten paljastuu lisää vaikka mitä. Että kalliiksi tulee: antaako pankki lainaa, missä asutaan jne jne. Omassa pienessä mielessäni olen jo ajatellut niinkin pitkälle, että pitää purkaa koko talo ja mitä sitten?
Kärsiikö kukaan muu tällaisesta? Mulle ainoa oikea vaihtoehto olis varmaan upouusi kt-asunto, mutta sellaiseen ei ole varaa eikä perhe halua.
Onko tätä homehysteriaa lietsottu jotenkin liikaa, että kaltaiseni hysteerikot saadaan viettämään unettomia öitä? Eihän joka toinen talo voi olla aikapommi, oli minkä ikäinen tahansa?
Kukaan normaali ei tällaisia varmaan miettikään:
Jostain olen kuitenkin saanut päähäni pelon, että entäs jos meillä onkin hometta! Ja mitä enemmän nettiä kahlaan, sitä kamalampia kauhukuvia mieleeni saan. Kävin juuri jollain hometalkoot-sivustolla, jossa on lueteltu tietyn aikakauden ongelmakohtia ja heti mietin onko meillä noin... Tää on oikeasti ahdistavaa
Mies tulee kohta hulluksi tämän ongelmani takia, enkä yhtään ihmettele.
Koko ajan pelkään, että mitä jos kohta jotain ilmestyy ja sitten paljastuu lisää vaikka mitä. Että kalliiksi tulee: antaako pankki lainaa, missä asutaan jne jne. Omassa pienessä mielessäni olen jo ajatellut niinkin pitkälle, että pitää purkaa koko talo ja mitä sitten?
Kärsiikö kukaan muu tällaisesta? Mulle ainoa oikea vaihtoehto olis varmaan upouusi kt-asunto, mutta sellaiseen ei ole varaa eikä perhe halua.
Onko tätä homehysteriaa lietsottu jotenkin liikaa, että kaltaiseni hysteerikot saadaan viettämään unettomia öitä? Eihän joka toinen talo voi olla aikapommi, oli minkä ikäinen tahansa?