kun lapsen mieli järkkyy

pöllöjoonas

Jäsen
31.01.2009
170
0
16
aattelin purkaa tuntoja tänne.lukekoot kentahtoo.kyse on pojasta 12v.oma"pieni"rakas poikani.pojalla on mennyt vähän lujaa viime kuukaudet.poika kapinoi kaikkia ja kaikkea vastaan.viime viikolla meni aivan överiksi,,,,,pioka pyysi päästä hoitoon,ajatukset eivät enään kestäneet kasassa,pää oli sekaisin.no poika saatiin "hoitoon"nuorten psyk.osastolle.karkasi:jäi kiini varkaudesta poliisit paluttivat takaisn osastolle.eilen karkasi taas....poliisit paluttivat takas osastolle!seurauksena kunnon raivari?osaston henkilökuntaa kohtaa väkivaltainen.uhkasi tapaa itsensä :'( nyt lepo siteissä yön yli eikä vieläkään rauhoittunut,pakkohoito päätös tehty.mikä saa pienen pojan pään niin sekaisin ettei tahdo elää?onhan tuo jo iso avun pyyntö,mutta mitä pitää tapahtua kun ei tunnutta ottavan tosissaan pojan pahaa oloa?enne eilistä!vahingoitaako itseensä vai raivon vallassa toista "vahingossa"?tähän asti on sopan tantat vaan silitetäneet päätä ja sanoneet että kyllä se ohi menee :kieh: äidin hätä on suuri pojan puolesta.unettomia öitä vietetty,tuntuu että omat voimat loppuvat.
 
olen aivan järkyttynyt. meijän 12 vee poika on vielä aivan lapsi, leikkii legoilla ja sotilailla, ja on aivan pieni poika vielä.pelaako sun poika paljon? miten hänellä voi olla tollasia aikuismaisia ajatuksia? miksi varastaa? mimmonen elämäntilanne hänet on tähän ajanut? avunhuutohan tietenkin tommonen on. hän on vielä lapsi,ei tollanen kuulu hänen elämäänsä.
 
Te tarvitsette nyt koko perhe apua. On hienoa, että pystyt noin avoimesti kirjoittamaan... Voihan olla, että pojallesi on jotain traumaattista tapahtunut, mutta toisaalta voi olla, että ei... Onko poikasi kauan oirehtinut? Onko neurologiset ym fyysiset vaivat eliminoitu? Älä syytä itseäsi, jos siihen ei ole syytä...

Voimia koko perheelle!
 
Voimia sulle ap ja uskoa parempaan tulevaisuuteen!

Tosi vaikea tilanne ja voin vain kuvitella tuskaasi. Poikasi on nyt hoidossa mikä on hyvä asia. Pakkohoito kuulostaa aina rankalta vaihtoehdolta, mutta varmasti nyt paikallaan ja koituu varmasti lapsesi parhaaksi.

 
Minkälainen lapsi hän on ollut aiemmin,onko hän nyt siis kuudennella luokalla?Onko käytös muuttunut pikkuhiljaa vai yhtäkkiä?Lintsaako koulusta,varastaa,valehtelee,vai minkälaista käytöstä?Meillä 13v. poika jonka kanssaon aika hirveää,hänen käytökseen kuuluu kaikkea edellä mainittua,ja minä olen niin surullinen ja väsynyt.
 
Niin ja mitä tapahtui,että saitte psyk. osastolle pojan,oliko hän itsetuhoinen jo silloin?Voimia kovasti teille!Onko hänelle tehty jonkinlaisia testejä,että mikä hänellä on?
 
meidän pojassa on 2eri poikaa....toinen on pieni suloinen poika joka leikkii vielä....mutta tämä toinen poika ottaa usein vallan.pitää esittää kovempaa kun on,kovan kuorren alla on kuitenkin vielä oma pieni poikani.en pääse tapaamaan häntä,on eristyksessä.miun tuska on suuri kun tiedän että häntä pelottaa.luulen ainakin niin.mie niin haluisin auttaa häntä,kun tietäsin vaan eetä miten.
 
miun on hirveen vaikee puhua mien miehelle tästä asiasta.ei oo siis pojan isä.tuntuu että tuomitsee pojan täysin.koulukotiin vaan.....on hänen ajatuksensa.poissa silmistä poissa mielestä.mutta äidin rakkaus lasta kohtaan on kaikkein suurin,tapatuu mitä tahansa.vaikeaa saada tuntoja esille ilman itkua,pitäisi olla vahva....mutta sisällä myllertää tunteet.oottelen tässä lääkärin soittoa,tietäs vähän jatkosta,pääsenkö poikaa tapaamaan ja mitä seuraavaksi tapahtuu?
 
Voimia sinulle. Ja elä anna miehesi lannistaa sinua, vaan muista olla aina ja joka tilanteessa poikasi tukena. Se on hänelle nyt elintärkeää. Vaikka ei sinua pystyisi joka päivä näkemäänkään, jo tieto siitä että hänellä on äiti joka ajattelee häntä ja rakastaa, auttaa poikaasi jaksamaan. Hyvä että hän pääsi hoitoon. Kerro kuulumisiasi jatkossakin. Halaus!
 
Alkuperäinen kirjoittaja pöllöjoonas:
miun on hirveen vaikee puhua mien miehelle tästä asiasta.ei oo siis pojan isä.tuntuu että tuomitsee pojan täysin.koulukotiin vaan.....on hänen ajatuksensa.poissa silmistä poissa mielestä.mutta äidin rakkaus lasta kohtaan on kaikkein suurin,tapatuu mitä tahansa.vaikeaa saada tuntoja esille ilman itkua,pitäisi olla vahva....mutta sisällä myllertää tunteet.oottelen tässä lääkärin soittoa,tietäs vähän jatkosta,pääsenkö poikaa tapaamaan ja mitä seuraavaksi tapahtuu?

Onko mahdollista että poikasi ei kestä miestäsi ja oirehtii siksi niin kovin?
Miehen mielipide tuntuumelko oudolta. :/
 
en usko että tämä johtuu miehestäni,ollaan oltu yhdessä jo pojan oltua 2v.koulu ei ole koskaan sujunut...pien luokassa ollut 2luokalta asti.häiriö käyttäytymistä koko koulussa olo ajan.kotona sujunut jotenkuten viimekesään asti.viime yönnä päätin että helpommin saa uusia miehiä kun että hylkäisin lapseni.poika tarvitsee nyt enemmän rakastavia aikuisia kun koskaan.poika menee tämän suhteen edelle satanolla.aijon taistella pojan puolesta kun naaras leijonna joka suojelee poikastaan pahalta maailmalta!
 
Olen aivan samassa tilanteessa,meillä on myös aivan pieni poika joka leikkii lasten leikkejä ja viihtyy nuorempien seurassa ja se toinen puoli on aivan toisenlainen ja meillä myös isäpuoli ei näe tilannetta samoin kuin minä,äidin rakkaus on raastava.Onko teillä muita lapsia,entä onko pojan isä kuviossa mukana?Entä onko pojallasi siis samankaltaisia oireita kuin meillä,valehtelu,varastelu,lintsaaminen?Oletko ollut nykyisen miehesi kanssa kauan.Meillä on perhettä yhdessä pyöritetty 7vuotta ja on muitakin lapsia perheessä.
 
Tiedän myös yhden pojan joka vietiin "hoitoon" tosi kauas omalta paikkakunnalta ja omista vanhemmista.
Siellä oli tiukka kuri, mutta se on tuottanut tulosta.
Tämän pojan isä sai sydänkohtauksen kun stressasi tämän pojan toilailuja ennen kuin pääsi hoitoo n.
Voimia sulle
 
Alkuperäinen kirjoittaja pöllöjoonas:
en usko että tämä johtuu miehestäni,ollaan oltu yhdessä jo pojan oltua 2v.koulu ei ole koskaan sujunut...pien luokassa ollut 2luokalta asti.häiriö käyttäytymistä koko koulussa olo ajan.kotona sujunut jotenkuten viimekesään asti.viime yönnä päätin että helpommin saa uusia miehiä kun että hylkäisin lapseni.poika tarvitsee nyt enemmän rakastavia aikuisia kun koskaan.poika menee tämän suhteen edelle satanolla.aijon taistella pojan puolesta kun naaras leijonna joka suojelee poikastaan pahalta maailmalta!

Näin just, miehiä saa kyllä, mutta suhdetta lapseensa ei välttämättä hylkäämisen jälkeen koskaan...Voimia sinulle :hug: Toi lepareihin laittaminen on todennäköisemmin laitettu itsetuhoisuuden vuoksi eikä niinkään väkivaltaisuudesta hoitajia kohtaan..Arvailujahan nää on mutta eri psyykeoireet alkavat jo varhaisteininä, esim. skitsofrenia. Mietitytti puheesi tuosta 2 eri pojasta, josko käytöshäiriöiden takana ois jotain vakavampaa..mutta sehän nyt sitten selviää.. :hug:
 
mie aattelin ehdottaa hoitavalle lääkärille että joskos tehtäs pään mangeetti kuvaukset?tiedän että ovat kalliittta,mutta jos sitä kautta selviäisi jotain?pakko tarttua joka oljen korteen....jospa sieltä löytys vastaus?epätietoisuus on kaikkein phinta kun tiedän ettei poika oo pohjilmiltaan paha.joskus vuosi sitten dignoosi oli masennus?en tiedä sitten onko oikea?ei ainakaan siltä tunnu?väärät lääkkeet,ei ole auttaneet ollenkaan.
 
jo on saatana että syytetään pelejä tai elokuvia siitä että aiheuttaisivat väkivaltaa harrastajien parissa. Miten olet kussu suhteen lapsen biologiseen isään !...varmasti jo aiemmin ilmennyt ongelmia pojan kans mut äiti on ollut niin sokea ja välinpitämätön ettei ole kiinnostanut vasta ko kytät soittaa kotiin. Nyt sit itkee ku ite kämmänny ja ollu huolimaton.
 

Yhteistyössä