Kun lapsi ei saa itkeä....?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja J-t harmaana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

J-t harmaana

Vieras
Pojan isä (mun eksä) on kieltänyt poikaa itkemästä, koska "miehet ei itke". Surkeeta katella, kun poika 4v loukkaa ja väkisin koittaa sitte itkua peittää naurulla, koska on kielletty itkemästä :( Äsken käveli päin vauvan kävelytuolia ja kaatui, ja näin että sattui, ja poika koitti vaan nauraa. Oon sanonut, että aina saa itkeä, jos sattuu tai muuten itkettää, mutta poika ei halua kun on isi kieltänyt.
 
Voi surku pientä.
kyllä isollakin miehellä tulee tilanteita että itku puskee läpi, saati sitten pienellä pojalla :(

Koitas puhua sille eksälles että lopettaa tollasten puhumisen, kyllähän tuossa lapsi jo ahdistuu kun ei mukamas saa tunteitaan näyttää ja purkaa.
 
Ota puheeksi exäsi kanssa asia ja kaiva sille jotain fakta tietoa asiasta. Vaikeuttaa elämää kovasti, jos ei voi tunteitaan näyttää.

Puhu pojan kanssa ja yritä saada ymmärtämään, ettei isikään ole aina oikeassa. Tunteita saa ja pitää näyttää. Siihen pitää kovasti rohkaista ja asiasta puhua ja puhua. Mieluiten tietty se isi saisi asian ymmärtää, ettei lapsi olisi ristitulessa.

Hieno maaperä ahdistukselle ja mahdollisesti myös masennukselle, kun pienestä aletaan jo kieltämään "negatiivisia" tunteita.

t. psyk. sh
 
Ota puheeksi exäsi kanssa asia ja kaiva sille jotain fakta tietoa asiasta. Vaikeuttaa elämää kovasti, jos ei voi tunteitaan näyttää.

Puhu pojan kanssa ja yritä saada ymmärtämään, ettei isikään ole aina oikeassa. Tunteita saa ja pitää näyttää. Siihen pitää kovasti rohkaista ja asiasta puhua ja puhua. Mieluiten tietty se isi saisi asian ymmärtää, ettei lapsi olisi ristitulessa.

Hieno maaperä ahdistukselle ja mahdollisesti myös masennukselle, kun pienestä aletaan jo kieltämään "negatiivisia" tunteita.

t. psyk. sh
 
meillä kans isäntä sano et itkee ei saa, siis mulle kun olin kakara. tänä päivänäkää en osaa itkee sillai oikeasti, kyyneleet tulee muttei ilme värähdä peruslukemasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jep:
Ota puheeksi exäsi kanssa asia ja kaiva sille jotain fakta tietoa asiasta. Vaikeuttaa elämää kovasti, jos ei voi tunteitaan näyttää.

Puhu pojan kanssa ja yritä saada ymmärtämään, ettei isikään ole aina oikeassa. Tunteita saa ja pitää näyttää. Siihen pitää kovasti rohkaista ja asiasta puhua ja puhua. Mieluiten tietty se isi saisi asian ymmärtää, ettei lapsi olisi ristitulessa.

Hieno maaperä ahdistukselle ja mahdollisesti myös masennukselle, kun pienestä aletaan jo kieltämään "negatiivisia" tunteita.

t. psyk. sh

Pitää ottaa puheeksi. Eksä ei vaan ole maailman helpoimmasta päästä (narsistisia piirteitä, siksi ollaan erottu). Pojalle oon sanonut, että saa ja pitää itkeä, ja kun loukkaa ja pidättelee itkuaan, ni otan syliin. Silloin välillä sitte antaa itkun tulla.
 
Jos ei sua kuuntele niin voisiko joku ulkopuolinen auttaa? Voisitko olla yhteydessä esim. lasten psykologiin, joka olisi mieheen?
Tuo on kuitenkin iso asia psyykkiselle kehitykselle.
 
Surku sellasta lasta/aikusta joka ei saa itkeä. Itse törmäsin sellaseen kerhovetäjään joka opetti näille alle 6v ettei mies itke. Ja näin ollen ei sekään poika ois saanu pahaamieltä itkemällä osoittaa.
 
Voi kun pieni voisi ymmärtää kuinka hienoa oikeasti olisi jos se aikuinen mieskin osaisi ne tunteensa näyttää! Mutta en ihmettele ettei moni mies osaa... Hyvä että olet itse hyvänä esimerkkinä! Muista näyttää paljon tunteitasi ja rohkaise poikaakin siihen! Jos mahdollista, puhu asiasta isän kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja J-t harmaana:
Alkuperäinen kirjoittaja jep:
Ota puheeksi exäsi kanssa asia ja kaiva sille jotain fakta tietoa asiasta. Vaikeuttaa elämää kovasti, jos ei voi tunteitaan näyttää.

Puhu pojan kanssa ja yritä saada ymmärtämään, ettei isikään ole aina oikeassa. Tunteita saa ja pitää näyttää. Siihen pitää kovasti rohkaista ja asiasta puhua ja puhua. Mieluiten tietty se isi saisi asian ymmärtää, ettei lapsi olisi ristitulessa.

Hieno maaperä ahdistukselle ja mahdollisesti myös masennukselle, kun pienestä aletaan jo kieltämään "negatiivisia" tunteita.

t. psyk. sh

Pitää ottaa puheeksi. Eksä ei vaan ole maailman helpoimmasta päästä (narsistisia piirteitä, siksi ollaan erottu). Pojalle oon sanonut, että saa ja pitää itkeä, ja kun loukkaa ja pidättelee itkuaan, ni otan syliin. Silloin välillä sitte antaa itkun tulla.

Hyvä jos edes joskus vielä pystyy itkemään. Saa lapsi sitäkin viestiä että itku on salllittua.
 
Mä selittäisin kyllä jo 4 vuotiaalle ihan niinkuin asia on, että isällä on vaikeuksia ymmärtää, että itkukin kuuluu elämään ja siksi ei asutakkaan yhdessä, kun sellaisen ihmisen kanssa on vaikea asua. Isä on vähän kuin sairas sisältä.
Miehelle asiasta voi toki sanoa, mutta kuulostaa hiukan siltä, että mies ei kykene asiaa hyväksymään ja asia vaan pahenee, jos pyytää ulkopuolista tahoa ottamaan häneen yhteyttä.
Joskus vaan joutuu hyväksymään asiat, joita ei voi muuttaa ja myöntämään voimattomuutensa sen tyosiasian edessä, että vain itseään ja omia asenteitaan ja suhtautumistapojaan voi muuttaa, ei toisen.
 
MEillä kotona näytetään kyllä tunteita ihan kunnolla, itketään, nauretaan ja välillä otetaan yhteenkin. Vaan kun tuo poikakin uskaltaisi... kiukutella uskaltaa, kotona, mutta ei isälleen. Mutta kai se on sitte jonkinlainen "epäluottamuslause" isäänsä kohtaan, ettei uskalla hänelle näyttää mieltään.
 

Similar threads

Yhteistyössä