Kun lapsi ei syö

[neuvoton äiti]

Meillä on lapsi, joka täyttää kohta kolme. Ei suostu syömään oikein mitään. Tänäänkin esim. syönyt pienen palan leipää, puoli desiä jugurttia ja lusikallisen ruokaa. En tajua millä se elää. Tätä on jatkunut jo pitempää. Toista kuukautta. Välillä on toki päiviä, että syö jonkun verran enempi. Mut monesti mennään koko viikkokin tuollaisella ruokavaliolla.
Oon niin neuvoton. Oon kokeillu kaikki keinot. Lahjontaa, kiristystä, olla välittämättä, syöttää ym. mut mikään ei auta.
Lapsi painaa saman verran kuin 2 v neuvolassa, ja kohta edessä 3 v neuvola. En halua et joutuu sen takia johonkin ylimääräisiin tarkkailuihin. On muutenkin hoikka.

Antakaa joku viisas joitan uusia vinkkejä, mitä voi kokeilla. Meinaa olla ite aika loppu tuon taistelun kanssa.

 

["Mä"]

Meillä auttoi ainakin se, että sai syödä television ääressä. Jotenkin sitten vahingossa söi vissiin siinä. Tosin emme tietysti aina antaneet tv:n edessä syödä. Muutenkin nyt vanhempana 4V. alkanut syödä monipuolisemmin. Jopa salaattia ja muita vihanneksia. Mitä ei syönyt aiemmin ollenkaan.

 

[Ajeddon]

Eikös se olisi parempi saada nimenomaan apua sieltä neuvolasta (=jäädä kiinni syömättömyydestä) jotta lapsi saisi apua. Sellaista apua jota hänen tilanteessaan on parasta ja tarkoituksenmukaista. Täällä keskustelupalstalla ei voida tietää taustoja ym fyysisiä tekijöitä jotka saattavat vaikuttaa syömättömyyteen.

 

[Handie]

Lakkaa vahtaamasta siitä ruoasta. Jätä kaikki "herkut" pois. Tarjoile sormiruokaa samalla kun itse syöt(syöthän lapsesi kanssa samaan aikaan/perheenä). Ulkoile säännöllisesti x2 päivässä, niin, että lapsi saa liikuntaa myöskin, ei rattaissa istuskelua vaan kavereiden kanssa leikkipuistossa. Uskon, että nämä keinot auttaa. Aikuinen määrää mitä lapsi syö, lapsi määrää miten paljon syö....
Sanasol esim. voisi olla lisäravintona ja saattaa lisätä ruokahalua...Ei painostusta, lahjontaa tms. Nyt on lapsella tahtoikä ja ruoalla leikkiminenkin kuuluu asiaan. Pysy sinä vahvana aikuisena, joka tukee lapsen kehitystä.

 

[neuvoton äiti]

No toki sieltä nauvolasta on hyvä saada neuvoja, mutta täällä missä asun, on aika tiukka lääkäri. Joutuu tosi helposti ylimääräisiin kontrolleihin ja lisä käynteihin. Ne ei vaan kiinosta. Ku en voi sille ite mitään, jos toinen ei syö. Niin silloin on ihan turha juosta missään kontrolleissa viikon välein tarkistamassa painoa.

 

[neuvoton äiti]

Koko perhe syö ruuan aina yhtä aikaan. Eikä lapsi saa päivällä herkkuja. Sillä ei ole ollut mitään merkitystä syömiseen, vaikka ei ole niitä saanutkaan. Yhtä halutonta on syönti silti.
Eikä ole ulkoulukaan auttanut...
Ei se varmaan auta ku antaa ajan mennä. Kait sillä joskus nälkä tulee

 

[leijona76]

saako osallistua ruoanlaittoon? Ja toisaalta, pakolla ei voi eikä kannata alkaa mihinkään taistoon, se ei auta.

 

[Aamuäree]

Mulla on lapsi, joka itse lopetti syömisensä 1,5 vuotiaana.

Ilman mitään sen kummempaa syytä ei olla löydetty, mua on tietysti syyttävällä sormella osoiteltu, että mitä MÄ olen lapselle tehnyt, miten MUN synnytyksenjälkeinen masennukseni on lapseen vaikuttanut, olenko pahoinpidellyt tms....

Siihen asti lapsi oli kaikkiruokainen ja söi itse, antoi myös syöttää, jos ei onnistunut. Sitten alkoi jättää yksitellen ruoka-aineita ja lopuksi ruokia syömättä.

Täyttää kohta 5 vuotta, sai nyt päiväkotiin henkilökohtaisen avustajan, kulkee omat eväät mukanaan siellä, aloitti toimintaterapian juuri.

Hassuinta tässä on, että lapsen kasvukäyrät eivät ole notkahdelleet. Hoikka hän on, mutta sitä on ollut syntymästään saakka. Pieni- mutta niin olemme me vanhemmatkin.
Huolta? On suurta

Kyse ei ole siitä ettenkö olisi tarjonnut. Meillä syödään säännöllisesti, monipuolisesti ja pöytätapoja kunnioittaen. Monasti on ammattihenkilöstö todennut, että maillä ON puitteet kunnossa.
Lapsi on muuten kehittynyt hyvin fyysisiltä ja motorisilta taidoiltaan, puheen kehitys on ok- kaikki muuten ikäistensä tasolla.
On ujo ja estynyt monasti, tarvitsee siis sosiaalisten taitojensakin vuoksi pientä avitusta päiväkodissa.

Mutta hän ei syö. Vohvelit ovat oikeastaan 'perusruokansa' ja paistan niitä milloin mistäkin aineksista, en siis todellakaan vain vehnäjauhoista ja maidosta.....
Jogurtteja syö tietyin rajoituksin
Riisifrutti (nyt myös itsetehtynä, eli kylmää riispuuroa höystettynä kermalla)
Karjalanpiirakat
Leipä
Mannapuuro
Jonkin verran hedelmiä ja kasviksia
Pirtelöt (jotka myös teen itse, maitoa, turkkijogurttia, hedelmiä tms
Omenapaistos
Pelkkä spaghetti/tms makaroni ilman mitään lisukkeita



Ei paljon naurata. Kaikki konstit on kokeiltu ja nykyään on päikyssä kuin kuka tahansa lapsista, ehkä hiukan ujo toisinaan- ainoa ero on, että hän ei syö. Juuri mitään siis. Eikä tasan mitään mikä tulee päiväkodin puolesta vaikka se olisi muuten hänelle mieluista ruokaa.
Tutkimuksissa ollut siis somaattiselta puolelta ja psyykkiseltä puolelta.
Ja minä olen saanut synninpäästön, minä en ole tätä lapselleni aiheuttanut ja jos olisin, hän oirisi muullakin tavoin.

Niin ja avun sain neuvolan kautta- tosin mun piti useamman kerran siitä puhua...... kun kerran lapsi muuten kehittyi ja kasvoi, eivät katsoneet aiheelliseksi olla huolissaan. Mutta en tiedä miten kuuntelivat, kun kuitenkin joka kerralla kerroin tämän kerta kerralta rajoittunemman ruokavalion. Lastenlääkäri tyrkkäs heti psykologiselle puolelle, kun lapsi ilmoitti että ei, masu ei ole kipeä.............

 

[kaffetauko]

No hyvää päivää, laps ei syö ja sinun suurin huoli on että muut ei huomaa, saati että laps sais terveydenhuollosta apua.

neuvoksi mitä voisit kokeilla: ota yhteys neuvolaan ja saa sieltä neuvoja tai lähete pätevämmälle neuvojalle.

 

[ei voi pakottaa]

Sitten se vaan ei syö.Meillä on 8-v tyttö joka syö todella vähän.Alle vuoden vanhana alkoi tämä vähä syöntisyys.Meillä on tosi säännölliset ruoka-ajat ja ulkoilut ym.(olleet siis myös kun hän oli pienempi)koska olen perhepäivähoitaja.On tutkittu kaikki mahdolliset,keliakiaa myöten mutta terve tyttö.Omalla käyrällään kasvanut tasaisesti(oisko joku -25 käyrä)ja ikinä minua ei ole kukaan syyllistänyt,tunnetaan neuvolanväen kanssa aika hyvin toisemme.Kysyin sit sairaalan lääkäriltä pitäsikö hänen antaa syödä vaan herkkuruokia niin lääkäri sanoi että ei.Tarjotaan sitä mitä kulloinkin on ruokana,syököön minkä syö.Me ollaan sairaalassa seurannassa muun asian takia ja samalla esim.ultrattiin maha koska valittaa toisinaan kovaa mahasärkyä.Mutta näillä mennään,terve tyttö.

 

[juuh]

Meillä kohta 2v lapsi joka on nyt kuukauden harrastanut syömättömyyttä. Neuvolasta epäilivät hampaita. Herkut kelpaisi mutta normaali ruoka ei meinaa mennä alas millään. Ei meillä niitä herkkuja kuitenkaan joka päivä syödä edes... Kerran viikossa. Toistaiseksi kaikki ok mutta kauankohan...