Toggle sidebar

Kun mä tän saan pihalle niin en hanki enään yhtäkään muksua!!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ei jumankekka
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
E

ei jumankekka

Vieras
Kunnon lauantai yön avautuminen! Ensimmäistä lasta odotan ja pahaolo on 24/7. Tää on jotain aivan hirveetä. Nytkin istun koneella ja ukko nukkuu tyytyväisenä. Melkein mieli teki potkia se vierashuoneeseen nukkuun, kun haisi niin viinalle. Se on siis juonu 4-6 saunakaljaa, mikä oli mulle ihan ok. Mutta heräsin hetkisitten ja se oli naama mun naamaa päin, niin mähän lähin kun ohjus sängystä oksentaan. Mistä tätä pahaa oloo ja oksennusta riittää? Viikkoja nyt 14 ja ei toi viinan haju aiemmin oo aiheuttanu mitään reaktioita. En siis vaadi mitään absolutismia mieheltä, vaan saa ihan juoda saunakaljoja yms jos tykkää. Noh, tän lisäks nyt tekis sitten niin paljon mieli tupakkia, ettei mitään tolkkua.. Repsahdan ihan just tupakille. :( Oon kyl ihmetellykkin, et oliko se lopettaminen niin helppoo. No ei tainnu olla. Kai mä huomenna sit himoitten graavilohta maksamakkaralla ja pakastevatuilla.... Miten tää raskaus voi olla näin kamalaa? :(
 
[QUOTE="Joopanoo";25848919]No ei mulla ainakaan helpottanut tuo pahaolo koko aikana :) Oksensin muuten synnyttäessäkin monta kertaa...[/QUOTE]

Älä viitti! Masentavaa. :( Mä en ikinä olis uskonu, että paha olo voi kestää näin kauan. Yleinsä se on helpottanu kun oksentaa tai nukkuu. Nyt ei auta kumpikaan. Tällä hetkellä vedän chili pähkinöitä kaksinkäsin, kun ne vaan on niiiiiiiiin hyviä eikä ne tuu näköjään ylös. :D Ja syöminen hillittee ihan vähän tätä hirveetä tupakanhimoo.
 
Mä join kamalasti kokista, ja pystyin pitkän aikaa syömään vain appelsiinia ja kevytviiliä. Ja aina kun lähti jonnekin, niin piti ottaa yrjöpusseja mukaan. Elämäni hirveimpiä aikoja toi raskausaika.
 
[QUOTE="Joopanoo";25848925]Mä join kamalasti kokista, ja pystyin pitkän aikaa syömään vain appelsiinia ja kevytviiliä. Ja aina kun lähti jonnekin, niin piti ottaa yrjöpusseja mukaan. Elämäni hirveimpiä aikoja toi raskausaika.[/QUOTE]

Mä vedän suolakurkkuja maidolla. Saattaa mennä parikin sellasta kokonaista maustekurkkua putkeen ja 0,5l maitoo päälle. Muuta en sitten oikeestaan söiskään, mutta pakko on. :/ Enkä liiku kauheesti kotoo, kun ukko ei oikeestaan kauheesti kestä mun jatkuvaa oksentelua, ei ainakaa autossa. Pahoinvoiva mökkihöperö, on melko kiva tulevaisuus edessä.. Huhhuh.. :D Ja kuka prkl sano, että raskaus on ihmisen onnellisinta aikaa?!?!
 
mulla ei ollu edes tuota pahoinvointia, mutta jotain saakelin riesaa oli suunnilleen tuosta asti loppuun asti ja ylikin. ensin se väsymys, sitten supistelua ja pistelyä, sitten jo närästi niin että tapoin tyynyä ja kirosin, lantio muljui, selkä sökö... raskausdiabetes, raivopäinen ruokavalio, voimat ihan loppu kun mitään piti tehdä.

siihen vielä vittumainen(!) synnytys, toista viikkoa sairaalassa ennen ja jälkeen, jälkiruuaksi parit tulehdukset ja keuhkokuume, ja kuukausien kävelytuskat imetyskivut ja pureva lapsi...

Ja nyt se vaan on maailman ihanin pentu. Mutta en kyllä uudestaan, en.
 
[QUOTE="nipo";25848936]mulla ei ollu edes tuota pahoinvointia, mutta jotain saakelin riesaa oli suunnilleen tuosta asti loppuun asti ja ylikin. ensin se väsymys, sitten supistelua ja pistelyä, sitten jo närästi niin että tapoin tyynyä ja kirosin, lantio muljui, selkä sökö... raskausdiabetes, raivopäinen ruokavalio, voimat ihan loppu kun mitään piti tehdä.

siihen vielä vittumainen(!) synnytys, toista viikkoa sairaalassa ennen ja jälkeen, jälkiruuaksi parit tulehdukset ja keuhkokuume, ja kuukausien kävelytuskat imetyskivut ja pureva lapsi...

Ja nyt se vaan on maailman ihanin pentu. Mutta en kyllä uudestaan, en.[/QUOTE]

Mä olisin halunnu rohkasevia positiiviskommentteja, mutta näköjään se raskaus on vaan yks p*ska. :D En ees muistanu tässä ketutuksessa tota närästystä, mutta mua ei oo ikinä närästäny, niin ansolla, eiköhän sekin tähän kaiken hyvän lisäks iske! Mten ihmiset hankkii suurpeheen? :D Mä vaan ootan kauhulla mitä tässä viä tulee eteen ja voi olla, et miehen toiveista huolimatta lapset jää siihen yhteen! :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja ei jumankekka:
Mä olisin halunnu rohkasevia positiiviskommentteja, mutta näköjään se raskaus on vaan yks p*ska. :D En ees muistanu tässä ketutuksessa tota närästystä, mutta mua ei oo ikinä närästäny, niin ansolla, eiköhän sekin tähän kaiken hyvän lisäks iske! Mten ihmiset hankkii suurpeheen? :D Mä vaan ootan kauhulla mitä tässä viä tulee eteen ja voi olla, et miehen toiveista huolimatta lapset jää siihen yhteen! :D
Click to expand...

Noo, eihän se kaikilla ole kamalaa ollenkaan. Ja se tyynyn hakkaaminen ja mölinä helpottaa. ;)

Ja olihan se mielenkiintoistakin. Arvostaa normaaliolotilaansa sen jälkeen ihan ihmeesti...
 
[QUOTE="nipo";25848940]Noo, eihän se kaikilla ole kamalaa ollenkaan. Ja se tyynyn hakkaaminen ja mölinä helpottaa. ;)

Ja olihan se mielenkiintoistakin. Arvostaa normaaliolotilaansa sen jälkeen ihan ihmeesti...[/QUOTE]

Ei varmaan oo ei. Mutta edelleen hereillä, kun istuminen on ainoo hyvä olotila, niin ei paljon heru ajatuksia muille.. :/ Onnellisia ovat he, jotka nauttii olostaan. Huh..
 
Aika kultaa kyllä muistoja! Sitten kun on nyytti kainalossa niin kaikki raskausajan karmeus tuntuu pieneltä ajalta kaukaa menneisyydestä. Mulla ei ikinä pahaa oloa tullut, mutta en pystynyt liikkumaan iskiaksen takia alkuraskaudessa ja lopussa oli diabetesta ja muuta. Tein heti perään toisen muksun ja päätin että ei enempää. Siksi heti perään etten ehdi liikaa ajatella kuinka karmeaa kaikki oli. Laihdutan kilot veke ja yritän kasvattaa noista ihmisiä. Tai ehkä vielä iltatähti...
Mutta toisaalta oon niin tyytyväinen ettei tartte tuntea kaikkea sitä kipua ja huolta enää vaikka se olikin sen arvoista kyllä että sai kaks noin ihanaa poikaa kuin meillä on
 
Huomenta! Mulla oli pahoinvointia kaikkien poikieni (4) kanssa, jonkin verran auttoi se että varasin illalla jotain (esim. hedelmä) yöpöydälle ja söin sitä ihan pikkuhiljaa ennenkuin nousin ylös, muutenkin syödä pystyi vaan pieninä annoksina ja yleensä joku kylmä ja raikas oli kaikkein parasta. Mulla onneksi pahoinvointi loppui aikalailla 12 viikon jälkeen. Loppuraskaudesta tuli sit tietty närästystä ja verenpaineet oli koholla, mutta nyt tuo kaikki tuntuu lähinnä haikealta ja ehdottomasti sen arvoiselta mitä palkaksi sain. Jos ei ikää olisi jo päälle 40, niin haluaisin ehdottomasti vielä kokea raskauden. Toivottavasti saat helpotusta pian ja pystyt nauttimaan loppuraskaudestasi. Älä välitä kaikista kauhujutuista, jokainen raskaus on kuitenkin aivan omanlaisensa ja voi olla että sinullakin on jo huomispäivä parempi;-).
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotilohikäärme;25848957:
Aika kultaa kyllä muistoja! Sitten kun on nyytti kainalossa niin kaikki raskausajan karmeus tuntuu pieneltä ajalta kaukaa menneisyydestä. Mulla ei ikinä pahaa oloa tullut, mutta en pystynyt liikkumaan iskiaksen takia alkuraskaudessa ja lopussa oli diabetesta ja muuta. Tein heti perään toisen muksun ja päätin että ei enempää. Siksi heti perään etten ehdi liikaa ajatella kuinka karmeaa kaikki oli. Laihdutan kilot veke ja yritän kasvattaa noista ihmisiä. Tai ehkä vielä iltatähti...
Mutta toisaalta oon niin tyytyväinen ettei tartte tuntea kaikkea sitä kipua ja huolta enää vaikka se olikin sen arvoista kyllä että sai kaks noin ihanaa poikaa kuin meillä on
Click to expand...

Toivottavasti kultaa joo. Tää on niin hirveetä. Taas koko aamuyön valvonu, kun on niin hirvee olla. Koitin syödä leivä ja kohta taas varmaan oksennan.. Tässä ei oo mitään kivaa. Huominenkin menee sohvalla maaten ja torkkuen, kun ei saa öitä nukuttua. :( Eipä tartte sit huomennakaan mennä mihkä tai tehä mitään, kun joko ei jaksa, tai sit vaan on niin karmee olo, ettei pysty. Kuka prkl senkin on sanonu, että "en ole sairas, olen raskaana". Mä oon niin eri mieltä! Pahinkaan sairaus ei oo näin karmee. :(
 
Mulla kesti esikoisesta se paha olo ja oksentelu rv7 sinne rv20 asti (oksentelu useamman kertaa päivässä).

Kuopuksesta alkoi "vasta" rv10 se pytyn halaaminen ja meni ohikin jo rv15.

Toisessa raskaudessa söin paljon kurkkupastilleja koska se ajoi hyvin pahaa oloa pois :)
 
lopetin oksentelun 2 vk ennen laskettu aikaa! Toinen riesa oli turvotukset, joka yö heräsin kipuun kun käteni ja jalkani olivat sentin väärässä asennossa ja alkoivat nesteiden takia puutua.
 
[QUOTE="Joopanoo";25848919]No ei mulla ainakaan helpottanut tuo pahaolo koko aikana :) Oksensin muuten synnyttäessäkin monta kertaa...[/QUOTE]

mie myös! ei helpottanu missään vaiheessa! kiloja tippu 10
 
[QUOTE="vieras";25849213]Äidin - joka sanoo noin - mukula on teini-ikäisenä riekkumassa pussikaljoineen pitkin ja poikin, koska kotona ei välitetä.[/QUOTE]

No pitääkin tulla päivitteleen sit palstalle asiaa n.15 vuoden päästä, kun se herranterttu juoksee pitkin kyliä, juo ja lintsaa koulusta yms. :D Pieni pahanolon purkaushan tarkoittaa, etten todellakaan välitä. :D Nooh, ehkä vähän mieli rauhottunu viime yöstä, kun sai pikkusen unta. Mutta kyllä voi olla, että se lapsiluku on tän yhden ja ensimmäisen myötä täynnä. Jos tää olo jatkuu samana synnytykseen asti, niin en kyl pysty kuvitteleen, että tän uudelleen kokisin. Ja voit lohduttautua sillä, että lapsellani on silti hyvin rakastava isä vaikken mä välittäiskään. :D
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa