Kun mies on lähes jatkuvasti pahalla päällä...

["vieras"]

Mua alkaa niin stressaamaan tämä meidän perheen elämä.. En ymmärrä, miten mies voi niin usein olla niin pahalla tuulella. Ja vaikka olisi hyvälläkin tuulella, niin ei tarvitse paljoa tapahtua kun on jo myrsky päällä. Mitään muutoksia ei tunnu kestävän, kaikki pitäisi mennä aina juuri niinkuin HÄN on suunnitellut. Sitten kun hermostuu, haukkuu mut ja sanoo, että pilaan hänen elämänsä, vaikka kyse on jostain ihan pikku jutusta. Anteeksi ei paljoa pyytelee, muuten koittaa hyvitellä sanojaan. Minä en jaksa olla pitkävihainen, mutta ei se tajua, että jokainen hänen suustaan päästämänsä asia jää mun mieleeni, enkä niitä unohda. Tuntuu, että kuppi alkaa olla jo lähes täynnä, silloin minäkin räjähdän ja sitten on oksat pois. Hemmetti, yhestä paskasta kun pääsi eroon, niin tuli melkeinpä pahempi tilalle....

 

[täällä myös...]

no voisimpa melkein sanoa et ihan kuin olisin itse kirjoittanut! ei nyt ole sanonut että hänen elämänsä pilaisin, mutta sellaista henkistä vähättelyä ja arvottomana pitämistä! eipä se enää siinä vaiheessa kun toinen omaa huonoa omaatuntoaa yrittää miellyttää itseltä unohdu, vaan ne jää odottamaan seuraavaa pahaa oloa! minäkin olen miettinyt että koska omalta osaltani en enää jaksa kun toisaalta elämä ilman jatkuvaa painetta ettei suututa toista ei ole oikein mukavaa. myös lapset saa oman osansa isän pahantuulisuudesta ja minua inhottaa sitä kuunnella vaikka itsekkin väsyneenä en mikään superäiti olekkaan!

 

["aloittaja"]

Välillä tekisi mieli kiljua täyttä kurkkua, että "mikä v*tun herra täydellisyys luulet itse olevasi". Olen kyllä asiasta maininnut ja joskus jopa tuumannut nuiden hermostumisien yhteydessä, että et se sinäkään kyllä mikään täydellinen aviomies ole, kun mua esim akaksi haukkuu.. Välillä vaan tuntuu, ettei jaksa. Kai sitä on tottunut jo niin siihen, että aina säännöllisesti tulee paskaa niskaan, kun elämä ei koskaan ole ollut mulle helppoa. Tiedän, ettei saisi näin alistua, ei vaan jaksais aina riidellä... Tai yleensähän tuo riitele ns yksin, kun minä en lähde mukaan...

 

[Hohtoa]

Ja AIVAN kuin minun kirjoitukseni!!
Meilläkään ei nyt mies sentään hauku elämänsä pilaamisesta mutta tosiaan semmosta vähättelyä kanssa täällä suunnassa.
Juuri pienistäkin muutoksista mies ottaa hirveän stressin ja on todella pahalla päällä. Tai jos kaikki ei ole hänellä nenän edessä valmiina niin siitäkin tulee sanomista. Mies kyllä pyytää anteeksi ja on ehkä jopa kehittynyt tässä vuosien varrella hieman hillitsemään kiukkuaan tai ainakin nöyrtyy pyytelemään anteeksi todella nopeasti kiukkujensa jälkeen mikä sinänsä helpottaa tilannetta. Mutta kuten tekin sanoitte, nämä eivät kuitenkaan unohdu.
Mies ei myöskään ole kovin hyvä puhumistyyppi joten nämä asiat sitten jäävät helposti kaivelemaan kun mies ei jaksa näitä asioita puida läpi. Itse en ole mikään hissukka vaan annan kyllä palaa miehelle sitten takaisin kun hän taas turhia kiukkuilee. Yritän asettaa häntä omalle paikalleni ja kysellä kuinka pitkään hän jaksaisi katsoa tällaista meininkiä.
Meillä mies on kunnon työnarkomaani ja työasiatkin varmasti painavat jonkin verran ja tämä on yksi syy kiukuttelulle. Mutta kyllä mä nyt silti sanon että "pieni osittain muutettava" vika ei saa minua vaihtamaan miestä. Kaikissa niissä on jokin vika. Se on selvä!

 

[vaihtaminen kannatti]

Exäni oli tuollainen, onneksi panin kiertoon! Kuulin, että se on nykyisellekin naiselle samanlainen, huutaa ja valittaa ja haukkuu pikku asioistakin. Esim. jos matto on hiukan rutussa -> huutoa, jos tiskikonetta ei ole tyhjennetty heti kun se on pessyt -> huutoa, jos ikkunalaudalla näkyy aurinkosäällä hiukan pölyä -> huutoa... jne jne jne...


JOskus se miehen vaihtaminen kannattaa, ainakin itsellä kannatti jo vajaa 10 vuotta sitten. Nykyinen mieheni ei huuda eikä hauku koskaan. Hän on ihana ja kunnollinen ja ollut lempeä kaikki nämä vuodet, toivottavasti jatkossakin.

 

[Natka]

Toi on kyllä hemetin rankkaa... Omakin päivä menee aina pilalle jos toinen mullittelee... Jotenki se on niin kakaramaista... Ja just jos töissä sattuu jotain ni se tuodaan kotiin ja kostetaan vaimolle ja lapsille, mut ei kuitenkaan suostuta kertomaan todellista syytä... Kiukutellaan vaan ja pilataan kaikkien hyvä mieli!! EPÄREILUA!!!

 

["Neith"]

tuttu fiilis, siis mies pahalla tuulella, hermostuu helposti ja purkaa sen muhun ja lapseen.
anteeksi pyytäminen on näköjään mahdotonta sanoin, teoin kyllä koittaa.. ja ei yksinkertaisesti kykene sanomaan että olisi ollut väärässä/toiminut väärin vaikka molemmat meistä sen tietää.
ja huonotuulisuus siis tarttuu, se pilaa kaikkien päivän ja ei ole kivaa

 

[---]

[QUOTE="Neith";23117227]tuttu fiilis, siis mies pahalla tuulella, hermostuu helposti ja purkaa sen muhun ja lapseen.
anteeksi pyytäminen on näköjään mahdotonta sanoin, teoin kyllä koittaa.. ja ei yksinkertaisesti kykene sanomaan että olisi ollut väärässä/toiminut väärin vaikka molemmat meistä sen tietää.
ja huonotuulisuus siis tarttuu, se pilaa kaikkien päivän ja ei ole kivaa[/QUOTE]

Ja tuollaisen kanssa sitten vielä lapsia tekemässä...

 

[dfdf]

Mitäs jos kysyisit mieheltä ihan suoraan joka kerta, kun hän on töykeä, että miksi käyttäytyy noin huonosti. Mikä mättää? Ehkei hän vaan huomaa olevansa jatkuvasti pahalla tuulella. Kyselysi voisi avata hänen silmänsä.

 

["Neith"]

Ja tuollaisen kanssa sitten vielä lapsia tekemässä...

niin no niin.. näillä näkymin lapsia ei tule ja tuohan ei ole joka päiväistä käytöstä 90% ajasta on kivaa ja hyvää yhdessä oloa

 

[Hohtoa]

Tämä ei ollut osoitettu minulle mutta pakko kyllä omalta osaltani sanoa että jos miehen pitäisi listata minun huonoja puolia niin lista olis varmaan myös melkonen vaikka en itse sitä ehkä tajuaisikaan

Jahas en mä osannutkaan lainata tekstiä No tuota kommenttia että "tuollaisen kanssa vielä lapsia tekemässä" piti vastata

 

["ansku"]

Mullakin just tollainen mies! Ikinä ei kerro miksi on pahalla tuulella, hermostuu vaan heti, yleensä lapsille ja alkaa huutaa. Lasten pitäisi olla käytökseltään täydellisiä, siivota aina jälkensä, olla aina hyvällä tuulella ja kohteliaita. Ja herra itse tekee just niinku itse lystää ja murjottaa vaikka viikon jostain pikkuasiasta. Anteeksi ei pyydä ikinä, alkaa vaan jossain vaiheessa "leppyä". Järkyttävää, naimisissa ollaan oltu 15v ja 3 lasta tehty. Vieläkö tässä iässä (38) kannattaa oikeesti erota? Oon ihan tosi poikki kun kuopus on valvottanut 2,5 vuotta.

 

["Kenguru"]

On kyllä todella moukkamaista ja itsekästä tuollainen käytös.
Kyllä meistä jokaisella on sen verran vastuuta (ihan kotipiirissäkin) että toisiin ei saa purkaa pahaa oloaan. Itse olen nykyään aika kriittinen tuollaiselle. Paha olo voi olla, muttei saa kiukutella kun pikku kakara ja levittää huonoa oloaan muille.