kun ostitte tai jotka olette ostamassa asuntoa niin...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja chrissy
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

chrissy

Aktiivinen jäsen
07.09.2005
20 219
6
38
lahti
Katsotteko sitä asuntoa siltä kantilta että missä voisi asua vaikka lopun ikää ja missä olis tilaa lapselle tai useammalle?

kertokaa mulle et mikä mentaliteetti on sellaisessa et ostetaan asunto vähä niinkuin tilapäiseen tarpeeseen et parin vuoden päästä ostetaan toinen tai aletaan rakentamaan?

Eikö se periaatteessa olisi edullisempaa asua vuokralla kunnes löytyy sellanen asunto jossa voisi asua vaikka lopun ikää.

Kyse ei oo nyt siitä et idea vaikka rakentamiseen tuli myöhemmin, vaan että tiedossa oli et ei tule olemaan lopullinen ratkaisu.

Varsinkin jos kyseessä on ensiasunnon osto.
 
me asuttiin kaksiossa, jossa oli kallis vuokra. sitten esikoinen ilmoitti tulostaan. Säästöjä oli, muttei niin paljon, että omakotitaloa olis saanut. Joten ostettiin paritalon puolikas, 2 makuuhuonetta. Ajateltiin, että mahdutaan ensimmäisen lapsen kanssa hyvin. Nyt meillä on jo kaksi lasta ja edelleen asutaan tässä, kohta 7 vuotta oltu. Samalla maksettu asuntoa ja asunnon arvo noussut n. 30 000 e. (varovainen arvio) ja kohta pitäisi valita oma talopaketti. tontti varattu.
 
Tää nykyinen on mun ensiasunto ja sen on tarkoitus olla "lopuksi ikää", mitä ikinä se sitten tarkoittaakin. Säästettiin tällä ajatuksella varainsiirtoverossa (vai mikä se nyt on) ihan mukavasti, kun tää ei ole edes osake vaan kiinteistö. Olkoon siis pitkäikäinen asumisratkaisu.
 
mä en tiedä vastasinko kysymykseen.. no, siihen kaksioon ei oltaisi mahduttu. Me laskettiin, että sillä kolmion vuokralla lyhennämme omaa, joka ei ole niin keskustassa. Eikä olla kaduttu, asutaan "melkein" kuin omakotitalossa, oma piha, mukavat naapurit. jne.
 
Kun esim. mun yks sukulainen "harrastaa" talojen rakentamista, eli rakentaa talon ja asuu hetken. Rupee rakentamaan uutta ja isompaa kunnes tulee 2v täyteen ja myy sen ja muuttaa uuteen. Nyt on menossa 3 talo..
 
No me ostettiin asunto vaikka tiedettiin että vuoden päästä muutetaan ulkomaille. Asunto oli sijoitus, eikä sitä muunlaiseksi oltu ajateltukaan. Lainaa emmetoki sitä varten ottaneet. Emme ikinä osta asuntoa sillä periaatteella, että "tässä asumme lopun ikäämme", koska sellaista asuntoa ei olekaan, johon emme joskus kyllästyisi. :) Vietämmme aika liikkuvaista elämää.
 
Me ei tulla asumaan tässä lopun ikää, mutta ei myöskään olla myymässä muutaman vuoden kuluttua. Ja syynä siihen, että tyydyttiin tähän pienempään on se, etten halua laittaa pientä lasta hoitoon liian ison lainan takia. Asutaan silti oikein mukavasti.

 
Me sitten taas hankimme asunnon aina sen hetkisiin tarpeisiin. Nyt asutaan kerrostalo kolmiossa, koska vanha kannatti myydä eikä vuokralle haluttu eikä vanhaan olisi enää mahduttu. Löydettiin kiva väliaikaiskoti, mahdutaan tähän se reilu pari vuotta -kunnes löydetään mieleinen uusi. Remapttu kokonaan, joten kyllähän tässä viihtyy. Seuaavassa toki tarkoitus viihtyä hiukan pidempään. Mutta viimeistään lasten lähtiessä etsitään uusi koti -siihen elämäntilanteeseen. =) Mua ei haittaa muutot eikä rempat. Kunhan kaikki hoituu. :)
 
Ensiasunto meillä oli tietty vähän edullisempi ja pienempi kerrostalokolmio. Nyt haaveillaan isommasta kämpästä. Se on nyt helpompaa, kun kolmion myynnistä saamme ainakin sen 100 000 euroa :). Eli lainaa ei tarvitse paljon ottaa isompaankaan kämppään. Varsinkin, kun toivomme, että saamme lisäksi noin 50 000 euroa säästöön tässä vuosien kuluessa.
 
Semmoset kriteerit:
-Koulu lähellä ja se ei saa muuttua. Eli sama kaupunginosa.
-Asunto muunneltava, pitkäikäinen. Asuttas pitkään ja muuteltais se tarpeen mukaan.
-Varastotilaa on löydyttävä.
-Muuttovalmis, ei isoja remppoja.
-Ei kovin isoa taloa, vaikka meillä on useampi lapsi. Muunneltava on se ajatus.
 
Ostin minäkin asunnon tietäen, etten halua asua siinä koko loppuikääni. Se vain sopii tämänhetkiseen elämäntilanteeseen erittäin hyvin.
Varsinainen Unelmieni Talo se ei ole, mutten sitä havittelekaan vielä, vaan sitten, kun on hieman auvoisampi taloudellinen ym. tilanne.

En tosiaankaan vaihtaisi vuokra-asumiseen, koska vuokrarahathan menis jonkun toisen taskuun, lainaa maksan itselleni.
 
Sillä silmällä ollaan ostettu, että siinä menee pidempi aika. Hyvältä alueelta hyvien palvelujen läheltä. Kaksiossa asusteltiin päälle 10 vuotta. Olisi silloin pitänyt ostaa vain vähän myöhemmin, hinnat romahtivat täysin kohta sen jälkeen edellisen laman aikaan, eipä taidettu saada edes sitä, mitä oltiin maksettu. Nykyinen on lähes puolet isompi, ollaan asusteltu 8 vuotta ja isompi pitäisi saada.
 
Tällä hetkellä katselemme uutta asuntoa sillä silmällä, että siellä voisi asua lopunikänsä. Tämä asunto kun ostettiin, niin olimme vielä miehen kanssa kaksin. Neljä vuotta olemme nyt tässä asuneet, ja kyllähän siinä on "säästöä" itselle tullut kuin jos olisi asunut vuokralla koko ajan. Nykyään nuorten ihmisten yksi suurimmista syistä ylivelkaantumiseen on se, että halutaan heti kerralla kaikki: ostetaan iso omakotitalo suoraan ja pari autoa pihaan. Ennen ihmiset ostivat ensin pienemmän ja säästivät siten pesämunaa isompaa varten, mikä mielestäni on varsin viisasta, jos on vain pieni summa alkupääomaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja chrissy:
kertokaa mulle et mikä mentaliteetti on sellaisessa et ostetaan asunto vähä niinkuin tilapäiseen tarpeeseen et parin vuoden päästä ostetaan toinen tai aletaan rakentamaan?

Ainakaan tämänhetkisessä taloustilanteessa ei tule toimimaan tuo suunnitelma, että nyt ostetaan ja myydään voitolla parin vuoden päästä.
Ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että on siinä vaiheessa enemmän velkaa kun asunnon/kiinteistön arvo.

Jos malttaa odotella sen vuoden-pari, niin sitten aletaan olla hintojen laskun
pohjilla. Siinä säästää monen vuoden lyhennykset...
 
Alkuperäinen kirjoittaja chrissy:
Katsotteko sitä asuntoa siltä kantilta että missä voisi asua vaikka lopun ikää ja missä olis tilaa lapselle tai useammalle?

kertokaa mulle et mikä mentaliteetti on sellaisessa et ostetaan asunto vähä niinkuin tilapäiseen tarpeeseen et parin vuoden päästä ostetaan toinen tai aletaan rakentamaan?

Eikö se periaatteessa olisi edullisempaa asua vuokralla kunnes löytyy sellanen asunto jossa voisi asua vaikka lopun ikää.

Kyse ei oo nyt siitä et idea vaikka rakentamiseen tuli myöhemmin, vaan että tiedossa oli et ei tule olemaan lopullinen ratkaisu.

Varsinkin jos kyseessä on ensiasunnon osto.
Kyllähän toi toimii, jos asunto on sellanen että saa omansa pois sitten aikoinaan, eli hinta/sijainti/laatu-taso kohdillaan. Voi olla oikeinkin hyvä sijoitus. Ja koko ajanhan siinä pari vuotta kerää itselleen pääomaa lainaa lyhentämällä, niin on sitten mitä pistää seuraavaan alkupääomaksi.
 
Riippuu tietysti tilanteesta.

Olen ostanut ensin kaksion ja kolmion vasta kun eka vauva syntyi. Iso asunto ostettiin vasta kun lapsia oli useampia. Tällä tavoin sai keräiltyä hyvät voitotkin.
 

Yhteistyössä