Kun suhteesta on tullut tapa

[kotirouva]

...siltä nyt tuntuu. Toisaalta tiedän että johtuu hormoneista kun kaikki tuntuu niin pahalta, raskausaika vaan on tätä... kaikki tuntuu niin ylitsevuotavalta. Puran nyt silti vähän tuntojani...

Meillä on yksi kohta 2-vuotias lapsi ja toinen tulossa. Rakastan miestäni ja hänkin varmasti minua, mutta tuntuu että meillä ei ole muuta yhteistä suhdetta kuin vanhemmuus ja kumppanuus... yhteistä aikaa on vähän, esikoinen on vilkas ja väsyttävä varsinkin kun itse odottaa, ja mies käy päivisin töissä ja illat remontoi kotia tai käy sukulaisen raksalla. Mä olen päivät kotona yksin ja illalla keskustelu jää muutamaan sanaan, kun mies puuhaa jotain muuta... seksiä on todella vähän, koko homma kyllästyttää mua. Mitään läheisyyttä ei ole, mä kaipaisin hellittelyä ja huomiota... en mä pysty siihen että illat molemmat puuhaa omia juttujaan ja sitten pitäisikin yhtäkkiä sänkyyn mennessä olla himokas ja innokas. Jotenkin tuntuu että me ollaan yhdessä vaan tavan vuoksi, koska meillä on yhteinen lapsi ja toinen tulossa, ja koska tullaan hyvin toimeen toistemme kanssa... masentaa.

 

[vieras]

Meillä on kuule ihan sama tilanne. Paitsi että meillä mies jo sanoi ettei ole onnellinen muttei tiedä mitä muutakaan haluaisi kun kaikki on periaatteessa hyvin.

 

[sammakkoprinsessa]

Meillä on kuule ihan sama tilanne. Paitsi että meillä mies jo sanoi ettei ole onnellinen muttei tiedä mitä muutakaan haluaisi kun kaikki on periaatteessa hyvin.

voi kamala.. jos mies sanoi ettei ole onnellinen... miks ei tee asialle jotain??

 

[vieras]

Hän ei tiedä mitä hän haluaa, meillä on kaikki ollut ja mennyt ihan kivasti. Ihan normaalia arkea on eletty ja yhtäkkiä hän heitti ettei ole onnellinen muttei tiedä mitä haluaisi. Ei siis tiedä tulisiko onnelliseksi jos lähtisi tästä liitosta vai mitä. Sitä hän nyt edelleen miettii ja minä vain odotan minkälainen tuomio tulee

 

[sammakkoprinsessa]

no voi.. kannattaa varmaan itse lähteä nosteleen jos toinen ei onnellinen ole..

 

[vieras]

Olen ihan samaa miettinyt ja kun tarkemmin asiaa ajattelen niin ei edes tunnu pahalta se että ero voi tulla. Ehkä me ollaan täysin kypsiä jo. Toisaalta nykyään erotaan niin helposti että haluaisin tehdä kaikkeni että lapsella olisi ehjä koti ja rakastavat vanhemmat. Jos siis mitään on tässä tilanteessa enää tehtävissä.

 

[Hissukka]

:hug: teille molemmille, muuta en osaa sanoa... mutta ap:lle sen verran että ehkä pahimmissa hormoniryöpyissä ei kannata kovin dramaattisia päätöksiä alkaa tekemään. Katsele ja mieti rauhassa...

 

[ripa]

Meillä kaksi pientä lasta ja laitan kyllä parisuhteen kuolemisen heidän piikkiin. Pidän jopa ihan "normaalina" tai ainakin ymmärrettävänä ettei väsyneet pienten lasten vanhemmat jaksa elää samanlaista hekumoivaa parisuhdetta kuin suhteen alussa. En ole aiheesta miehen kanssa jutellut, mutta itsekseni olen ajatellut, että syvempi parisuhde on jonkin aikaa nyt telakalla ja sitten kun lapset hieman kasvavat ja arki helpottaa, voi parisuhteeseenkin panostaa uudella tavalla. En usko että tässä elämänvaiheessa parisuhteeni olisi sen kummosempi, olisi mies rinnallani kuka tahansa. Vanha sanonta pätee: ei se vaihtamalla parane...

 

[kunnes kulema meidät erottaa...]

ei se ainakaan vaihtamalla parane, arki tulee vatsaan joka tapauksessa. Teillähän on asiat hyvin, olkaa onnellisia kun toinen ei oo esim väkivaltainen. sitten ku ne lapset kasvaa niin on sitä yhteistä aikaakin enemmän, ja sitä voi järjestääkkin välillä, eis palkkaamalla hoitajan päiväks tai pariks...

 

[Levoton Strutsi]

se on tää arki pienten lasten kanssa joka tuo nuo ero mietteet liian helposti kuvioihin mukaan ja pistävät ihmisten päät sekaisin. Mä ennemmin yritän nyt jaksaa ukkokultani kanssa kahlata läpi tämän rankan ajan koska tiedän että jossain vaiheessa koittaa se päivä kun voimme taas keskittyä enemmän toisiimme ja totta totisesti ollaan ylpeitä siinä vaiheessa ettei luovutettu!

Älkää tekään luovuttako vaan tehkää kaikkenne jotta se suhde pysyisi kasassa. Olen samaa mieltä että arki kohtaa jokatapauksessa. Se huuma pitää vaan löytää muuta kautta takasi siihen parisuhteeseen!

niin, ja ne raskausajan hormonit voivat syövyttää mieltä pahimmalla mahdollisimmalla tavalla :/