:/
Paha, paha paikka.
Mua ärsyttää lelut lattialla, suututtaa vaatteet, jotka ei oo omissa pinoissaan odottamassa aamua vaan somassa sekaläjässä sohvalla - josta jokainen kumminkin löytää omansa.
Mua kiukuttaa nuo muutamat iltapala-astiat, jotka eivät sopineet tiskikoneeseen, kun se laitettiin päälle.
Mua inhottaa kaakaoläikkä kuivumassa kiinni ruokapöytään.
Mua tympii sekaisin olevat lelulaatikot.
Ahdistaa - kaikki tuntuu just nyt niin ylivoimaiselta.
Ei saa juu valittaa - kukin itse taakkansa kantakoon jne.
Silti mä nalkutan, narisen, kiukuttelen ja puran pahan mieleni latomalla kenkiä järjestykseen sen 100 kertaa illassa.
Ok, on meillä mukavaakin. Pelataan "laiva on lastattu" ja tehdään temppuja - pikkusirkus esiintyy meillä usein illalla.
Laitetaan paikat kuntoon ennen iltapalaa, mutta sit ne aina vaan kummasti repsahtaa jotenkin vielä ennen nukkumaanmenoa - ei välttämättä pahasti, mutta jotenkin.
Tylsää.
Aamulla kaikki on taas ihan ok, ja päivät menee ihan kivasti. Ilta kun koittaa, niin mulle kasvaa ne pässinsarvet päähän ja mua alkaa vaan niin jotenkin puuduttamaan.
Ja taas napistaan, naristaan ja ladotaan kenkiä. Ja ollaan pikkusirkusta ja välillä vaikka pullonpyöritystä tai kasataan palapeliä.
Mikä mulla oikein on?
Paha, paha paikka.
Mua ärsyttää lelut lattialla, suututtaa vaatteet, jotka ei oo omissa pinoissaan odottamassa aamua vaan somassa sekaläjässä sohvalla - josta jokainen kumminkin löytää omansa.
Mua kiukuttaa nuo muutamat iltapala-astiat, jotka eivät sopineet tiskikoneeseen, kun se laitettiin päälle.
Mua inhottaa kaakaoläikkä kuivumassa kiinni ruokapöytään.
Mua tympii sekaisin olevat lelulaatikot.
Ahdistaa - kaikki tuntuu just nyt niin ylivoimaiselta.
Ei saa juu valittaa - kukin itse taakkansa kantakoon jne.
Silti mä nalkutan, narisen, kiukuttelen ja puran pahan mieleni latomalla kenkiä järjestykseen sen 100 kertaa illassa.
Ok, on meillä mukavaakin. Pelataan "laiva on lastattu" ja tehdään temppuja - pikkusirkus esiintyy meillä usein illalla.
Laitetaan paikat kuntoon ennen iltapalaa, mutta sit ne aina vaan kummasti repsahtaa jotenkin vielä ennen nukkumaanmenoa - ei välttämättä pahasti, mutta jotenkin.
Tylsää.
Aamulla kaikki on taas ihan ok, ja päivät menee ihan kivasti. Ilta kun koittaa, niin mulle kasvaa ne pässinsarvet päähän ja mua alkaa vaan niin jotenkin puuduttamaan.
Ja taas napistaan, naristaan ja ladotaan kenkiä. Ja ollaan pikkusirkusta ja välillä vaikka pullonpyöritystä tai kasataan palapeliä.
Mikä mulla oikein on?