V
"vieras"
Vieras
Mua alkaa hieman huolettamaan.
On ollut hankala syksy ja talvi; diagnosoitiin masennus ja samaan aikaan tuli erokin. Olen ollut tosi väsynyt ja välillä miettinyt että jos vaan lähtisi tältä pallolta. Esteenä on kuitenkin omat lapset joille en sellaista taakkaa halua niskaan.
Viime aikoina olen kuitenkin huomannut että kuolema pyörii taas mielessä, eri tavalla ehkä kuin ennen. Aiemmin sitä epätoivoisena mietti vaihtoehtoja ja keinoja millä päättää kaikki. Nyt ei ole edes epätoivoinen olo mutta huomaan että kun luen uutisia onnettomuuksista joissa on joku kuollut.. niin mulle tulee melkeinpä hyvä olo sen takia että ajattelen että mullakin on se mahdollisuus. Kuolla. En suunnittele sitä enkä mitenkään aktiivisesti ajattele mutta silti; ajatus siitä että kuolisin pois nyt vaikka jossain onnettomuudessa, tuntuu vaan helpottavalta ja antaa jotenkin rauhallisen olon.
Olenkohan sekoamassa vai vaan valmis jättämään kaiken....
On ollut hankala syksy ja talvi; diagnosoitiin masennus ja samaan aikaan tuli erokin. Olen ollut tosi väsynyt ja välillä miettinyt että jos vaan lähtisi tältä pallolta. Esteenä on kuitenkin omat lapset joille en sellaista taakkaa halua niskaan.
Viime aikoina olen kuitenkin huomannut että kuolema pyörii taas mielessä, eri tavalla ehkä kuin ennen. Aiemmin sitä epätoivoisena mietti vaihtoehtoja ja keinoja millä päättää kaikki. Nyt ei ole edes epätoivoinen olo mutta huomaan että kun luen uutisia onnettomuuksista joissa on joku kuollut.. niin mulle tulee melkeinpä hyvä olo sen takia että ajattelen että mullakin on se mahdollisuus. Kuolla. En suunnittele sitä enkä mitenkään aktiivisesti ajattele mutta silti; ajatus siitä että kuolisin pois nyt vaikka jossain onnettomuudessa, tuntuu vaan helpottavalta ja antaa jotenkin rauhallisen olon.
Olenkohan sekoamassa vai vaan valmis jättämään kaiken....