”Kusipäisten pyöräilijöiden bongausryhmä”

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Nämä trikoosalamat joiden on joku sisäinen pakko rikkoa oma ennätys joka työ-tai vapaa-ajanreissulla ovat niin rasittavia. Tuntuu ettei sitä kypärää tarvita kun ei ole mitään menetettävää.
En nyt jalankulkijana ala kuvailemaan näitä nettiin kuitenkaan, kunhan mielessäsi narisen.
Trikoosalama:ROFLMAO: Ihana nimi! Mutta itse en huomannut, että niillä ei olis kypärää. Eikö noilla trikoosalamilla aina ole kypärät ja peppupehmusteet? Sit niillä wannabee trikoo-tyypeiltä puuttuu kypärä, niiltä, jotka polkee nahkatakeissa. Ehkä niillä on se ruotsalainen keksintö.
 
Helsingin keskuspuiston hiekkatiet näyttävät fyysisesti ihan samalta, tai itse asiassa parempikuntoisilta, kuin meidän mökille vievät tiet. En minä niitä silti lähde autolla ajamaan koska siinä ei ole mitään epäloogista tai vaikeaa, että niitä ei saa ajaa. Siellä on liikennemerkit osoittamassa, että ne eivät ole autoille.

On todellakin liikenneturvallisuuteen perustuva syy miksi jalkakäytävillä ei saa pyöräillä. Se syy on jalankulkijoiden turvallisuus. Jalkakäytävät ovat kapeita ja voimakkaasti poikittaisliikennöityjä. Kaupunkien keskustoissa tapaa talojen rappukäytävät ja liikehuoneistot avautua jalkakäytävälle. Pyörän paikka on osana muuta ajoneuvoliikennettä, jos ei pyörälle ole - taas liikenneturvallisuussyistä - osoitettu omaa ajorataa.
Erittäin monet pyörätiet ovat aivan yhtä kapeita kuin jalkakäytävät ja voimakkaasti poikittaisliikennöityjä. Toisaalta monet jalkakäytävät sijaitsevat hiljaisella alueella ja ovat leveitä. Ei sille yleensä ole mitään oikeaa perustetta miksi toisella niistä ei saa pyöräillä ja toisella pitää pyöräillä.

Mitä tulee joihinkin puistojen hiekkateihin, niin ne ovat poikkeustapaus jolle on selkeä peruste. Pyörätiet ja jalkakäytävät eivät ole poikkeustapauksia.
 
Erittäin monet pyörätiet ovat aivan yhtä kapeita kuin jalkakäytävät ja voimakkaasti poikittaisliikennöityjä. Toisaalta monet jalkakäytävät sijaitsevat hiljaisella alueella ja ovat leveitä. Ei sille yleensä ole mitään oikeaa perustetta miksi toisella niistä ei saa pyöräillä ja toisella pitää pyöräillä.

Mitä tulee joihinkin puistojen hiekkateihin, niin ne ovat poikkeustapaus jolle on selkeä peruste. Pyörätiet ja jalkakäytävät eivät ole poikkeustapauksia.
Pyörätiet eivät ole voimakkaasti poikittaisliikennöityjä. Kaistat tehdään arvojärjestyksessä niin, että talon vieressä on aina jalkakäytävä, jolle ovista astutaan.

Kapeakin pyörätie tarkoittaa sitä, että tilaa on ainakin kapean pyörätien ja kapean jalkakäytävän yhteismäärä. Kun kysymys oli miksi jalkakäytävällä ei saa pyöräillä. No sen takia, että jos on käytössä vain sen kapean jalkakäytävän tila, niin siinä ei mahdu pyöräilemään.

Hiljaisella alueella ei ole mitään syytä miksi pyörällä ei voisi ajaa autojen joukossa.
 
Siksi koska polkupyörä on kevyttä liikennettä eikä ajoneuvo. Kevyen liikenteen paikka ei ole autotiellä.
Siksipä ratkaisu löytyy maalista. Ajotien viereen mahtuu hyvin maalaamaan kaistaleen, mikä on tarkoitettu pyöräilijöille. Jos on kapea ajotie, niin kaistaleen voi ohjata leveälle jalkakäytävälle. Hupsis, kaikki mahtuu ja ajaa omilla linjoillaan! Helppoa kuin heinänteko!
 
Pyörätiet eivät ole voimakkaasti poikittaisliikennöityjä. Kaistat tehdään arvojärjestyksessä niin, että talon vieressä on aina jalkakäytävä, jolle ovista astutaan.

Kapeakin pyörätie tarkoittaa sitä, että tilaa on ainakin kapean pyörätien ja kapean jalkakäytävän yhteismäärä. Kun kysymys oli miksi jalkakäytävällä ei saa pyöräillä. No sen takia, että jos on käytössä vain sen kapean jalkakäytävän tila, niin siinä ei mahdu pyöräilemään.

Hiljaisella alueella ei ole mitään syytä miksi pyörällä ei voisi ajaa autojen joukossa.
Mitkä kaistat? Varmaan 95% pyöräteistä on sellaisia, että ei siellä mitään kaistoja ole (sen paremmin katkoviivalla kuin sulkuviivallakaan), vaan kaikki on yhteistä tilaa molempiin suuntiin liikkuvien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käytössä.

Ja pyöräteitä on paljon sellaisia, että aivan pyörätiessä kiinni on taloja ja välillä liiketilojakin (risteyksistä puhumattakaan), eli poikittaisliikennettä kyllä riittää.

Pelkkä jalkakäytävä on varmasti keskimäärin kapeampi kuin sellainen joka toimii myös pyörätienä, mutta erittäin paljon on sitä, että esimerkiksi lähekkäiset pyörätie ja jalkakäytävä ovat täsmälleen yhtä leveitä. On myös paljon jalkakäytäviä jotka ovat sellaisia auratraktorilla ajettavan levyisiä eli todella leveitä ja vastaavasti taas paljon pyöräteitä, jotka ovat alle 2m leveitä vaikka niillä on tosiaan kahdensuuntainen liikenne sekä pyöräilijöitä että jalankulkijoita.

Jos pyörätiekylttien olemista tai olemattomuutta erilaisten väylien päissä alkaa tarkkailla (mitä harva pyöräilijä ilmeisimmin tekee), niin nopeasti havaitsee, että ei niissä ole päätä eikä häntää. Melkein tulee mieleen, että kaupungin katupäälliköllä on joku arvontakone millä se päättää, että mikä on pyörätie ja mikä taas jalkakäytävä.
 
Voin tietysti puhua vain Helsingin osalta kun en muualla ole pyöräillyt, mutta pyörätiet ja muut kulkureitit ovat täysin loogisia. On agendavetoista kitinää, että näin ei olisi. Ei voi kuin kiittää luojaa siitä, että autoilijat eivät ole samanlaisia kitisijöitä (tästä aiheesta).

Mitkä kaistat? Varmaan 95% pyöräteistä on sellaisia, että ei siellä mitään kaistoja ole (sen paremmin katkoviivalla kuin sulkuviivallakaan), vaan kaikki on yhteistä tilaa molempiin suuntiin liikkuvien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käytössä.

Ja pyöräteitä on paljon sellaisia, että aivan pyörätiessä kiinni on taloja ja välillä liiketilojakin (risteyksistä puhumattakaan), eli poikittaisliikennettä kyllä riittää.
Ei pitäisi olla sellaisia pyöräteitä, että niille astutaan ovesta. Onko heittää esimerkkejä? Kyllä tuollaisessa tilanteessa pitäisi kadut suunnitella niin, että liikenne on erotettu ja silloin mennään kaistoittain alkaen jalkakäytävä sitten mahdollinen pyörätie ja sitten varsinainen ajoväylä. Tuon järjestyksen perusteella myös tiedät kummalla puolella jaettua kelviä pitää pyöräillä, jos sitä ei ole maalattu tiehen tai merkkiä ole näkyvissä: pyöräilijä jalankulkijoiden ja autojen välissä.
 
Ei pitäisi olla sellaisia pyöräteitä, että niille astutaan ovesta. Onko heittää esimerkkejä? Kyllä tuollaisessa tilanteessa pitäisi kadut suunnitella niin, että liikenne on erotettu ja silloin mennään kaistoittain alkaen jalkakäytävä sitten mahdollinen pyörätie ja sitten varsinainen ajoväylä. Tuon järjestyksen perusteella myös tiedät kummalla puolella jaettua kelviä pitää pyöräillä, jos sitä ei ole maalattu tiehen tai merkkiä ole näkyvissä: pyöräilijä jalankulkijoiden ja autojen välissä.

Tässä on muutama esimerkki eräästä kaupungista (joka muuten kutsuu itseään Suomen pyöräilypääkaupungiksi tms, eli heillä lienee jopa erillinen pyöräilysuunnittelu eikä vain kevyen liikenteen suunnittelua):
https://goo.gl/maps/RkXtpU1CY5WRu6sW8
https://goo.gl/maps/sQBT2V9hr6pRSokk6
https://goo.gl/maps/fAGfZPyRGGjH9e1u5

Vastaavaa löytyy varmaan jokaisesta Suomen kaupungista (ehkä Helsinki poislukien?). Kuvissa kannattaa myös huomioida kevyen liikenteen... eikun anteeksi pyöräilysuunnittelulle tyypillinen suorastaan loistava logiikka siinä, että mitkä väylät ovat pyöräteitä ja mitkä jalkakäytäviä. Loogisuutta sen logiikan takana on nimittäin hyvin vaikea keksiä (ehkä kyseessä on joku sumea logiikka?).

Kannattaa myös pyöritellä esimerkiksi seuraavaa näkymää saman kaupungin lähiöalueelta ja miettiä, millä logiikalla risteyksestä lähtevistä kuudesta väylästä kaksi on pyöräteitä ja neljä jalkakäytäviä? https://goo.gl/maps/eZn5D52WNMfmGeuw5 Ainakaan mitään väylän leveyteen liittyvää tekijää sen logiikan taustalla ei ilmeisimmin ole, vaan syynä täytyy olla joku muu miksi kyltitys on se mikä se on?
 
Tässä on muutama esimerkki eräästä kaupungista (joka muuten kutsuu itseään Suomen pyöräilypääkaupungiksi tms, eli heillä lienee jopa erillinen pyöräilysuunnittelu eikä vain kevyen liikenteen suunnittelua):
https://goo.gl/maps/RkXtpU1CY5WRu6sW8
https://goo.gl/maps/sQBT2V9hr6pRSokk6
https://goo.gl/maps/fAGfZPyRGGjH9e1u5

On kyllä poikkeuksellisen tyhmästi suunniteltu o_O . En ole moiseen törmännyt. Noissa pitäisi ilman muuta pyörien ajaa ajoväylällä.
 
Tässä on muutama esimerkki eräästä kaupungista (joka muuten kutsuu itseään Suomen pyöräilypääkaupungiksi tms, eli heillä lienee jopa erillinen pyöräilysuunnittelu eikä vain kevyen liikenteen suunnittelua):
Kamalaa suunnittelua kyllä o_O . En ole moiseen törmännyt. Noissa pitäisi ilman muuta ohjata pyörät ajoradalle.

Kannattaa myös pyöritellä esimerkiksi seuraavaa näkymää saman kaupungin lähiöalueelta ja miettiä, millä logiikalla risteyksestä lähtevistä kuudesta väylästä kaksi on pyöräteitä ja neljä jalkakäytäviä?
Tällä taas ei ole mitään merkitystä. Tämä on juuri sitä turhaa nillitystä. Alle 12-vuotiaat voivat pyöräillä jalkakäytävällä ja sitä vanhemmat ajoväylällä, jos pyörätietä ei ole. Oleellista on se, että merkinnät ovat näkyvissä ja reitti looginen.

Mutta tuo Oulun keskusta on kyllä paha.
 

Yhteistyössä