Kustannusten jako

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kassööri
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kassööri

Vieras
Meillä riidellään asumiskuluista. Itse olen nuoresta asti ollut työelämässä, säästänyt ja hankkinut omaisuutta. Vanhemmalla iällä menin naimisiin työssäkäyvän mutta taivaanrannanmaalarin, varattoman kanssa. Olen lainannut hänelle rahaa ja hän maksaa minulle tietyn summan kuukaudessa elämiseen ja asumiseen kuin myös lainanlyhennystä siinä samassa. Nyt hän väittää, että minun pitäisi käyttää koko se raha (myöskin lainanlyhennysosuus) yhteiseen talouteen eikä sijoittaa omiin juttuihin. Hänen mielestään hän kustantaa koko asumisen ja minä en mitään (maksan tietysti lainanlyhennykset nimissä olevasta asunnostani ja laina on nimissäni myös).

Miten saan hänelle jakeluun, että hänen minulle maksama raha on minun rahaani, koska muuta hän ei talouteen tuo vaan käyttää loput itseensä. Olenko kohtuuton?
 
Avatkaa pankkiin yhteinen ns. taloustili, johon kummatkin laitatte kuukausittain asumiseen ja ruokaan yms. yhteiseen liittyvät kulut - kumpikin siis saman euromäärän - esim. 400€/kk.

Lisäksi miehesi maksaa lainanlyhennyksensä sinulle kuukausittain henkilökohtaiselle tilillesi.
That´s it.
 
Avatkaa pankkiin yhteinen ns. taloustili, johon kummatkin laitatte kuukausittain asumiseen ja ruokaan yms. yhteiseen liittyvät kulut - kumpikin siis saman euromäärän - esim. 400€/kk.

Lisäksi miehesi maksaa lainanlyhennyksensä sinulle kuukausittain henkilökohtaiselle tilillesi.
That´s it.
Kyllä minulla sellainen tili onkin mutta se on vain minun tilini: sinne menee miehen maksama raha + lainanlyhennys, ja sieltä maksan kaikki asumiseen liittyvät kulut, sinne menee myös vuokratulojani. Lainat menee omalta käyttötililtäni. Alunperin mieheni oli asumistilin toinen käyttäjä mutta hänelle syntyi harha, että ne ovat myös hänen rahojaan. Mies ei siis mitenkään muuten osallistu kuluihin, mitä nyt silloin tällöin ruokaa ostaa. Kuningas alkoholi on hänelle tärkeä menoerä, siksi poistin käyttöoikeuden.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja kassööri;10371728:
Kyllä minulla sellainen tili onkin mutta se on vain minun tilini: sinne menee miehen maksama raha + lainanlyhennys, ja sieltä maksan kaikki asumiseen liittyvät kulut, sinne menee myös vuokratulojani. Lainat menee omalta käyttötililtäni. Alunperin mieheni oli asumistilin toinen käyttäjä mutta hänelle syntyi harha, että ne ovat myös hänen rahojaan. Mies ei siis mitenkään muuten osallistu kuluihin, mitä nyt silloin tällöin ruokaa ostaa. Kuningas alkoholi on hänelle tärkeä menoerä, siksi poistin käyttöoikeuden.


Mikähän meitä naisia vaivaa kun suostutaan vetämään tuollaista kiviriippaa ja vielä viinaan menevää ukkoa perässä? Rakkaus ja seksikö? Toivottavasti teit avioehtosopimuksen kun menit naimisiin.
 
Hih! Tästä saadaan taas ellipalstalle uusi satojen viestien megakeskustelu!

Jokainen parisuhde-elli haluaa kertoa, miten heidän parisuhteessaan tulot ja menot jaetaan.

Millonkahan joku esipuberteetti-pissis hoksaa kysyä elleiltä: "kui usei teil harrastetaa sexsii?" - ja taas jokainen netti-elli kertoo tilastot seksitaajuudestaan vähintään viiden viimeisen vuoden ajalta.
Säälittävää!
 
Mikähän meitä naisia vaivaa kun suostutaan vetämään tuollaista kiviriippaa ja vielä viinaan menevää ukkoa perässä? Rakkaus ja seksikö? Toivottavasti teit avioehtosopimuksen kun menit naimisiin.
Toki meillä avioehto on, päivänselvä juttu. Mutta on rakkauttakin vielä mutta realistina haluan finassiasiat erilleen, en minä häntä elätä, puitteet olen maksanut kyllä. Ja nimimerkki "ounou" voi vapaasti hypätä ketjun yli - kaikkea ei tarvitse ja tuskin osaakaan kommentoida, eikö?
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja kassööri;10371795:
Toki meillä avioehto on, päivänselvä juttu. Mutta on rakkauttakin vielä mutta realistina haluan finassiasiat erilleen, en minä häntä elätä, puitteet olen maksanut kyllä. Ja nimimerkki "ounou" voi vapaasti hypätä ketjun yli - kaikkea ei tarvitse ja tuskin osaakaan kommentoida, eikö?


Jos se on niin ihana aihe jauhaa paskaa kustannusten jaosta parisuhteessa sadoissa keskusteluketjuissa vuositolkulla, niin tottakai suon teille tuon ihanuuden ja hyppään ketjujenne yli.

Tiedoksi kaikille persaukisille elleille: Omassa parisuhteessani olen maksanut itse ja henkilökohtaisesti KAIKKI perheen menot! Enkä ole vikissyt mistään fifti-fifti-periaatteesta. Kele. Mulla on kato varaa!
 
Ei tuo niin yksinkertainen juttu ollutkaan, kun sitä alkoi oikein ajattelemaan.
Siis tämmöisessä tapauksessa missä rahat eivät avioidu.

Lainan lyhennyshän on teidän henkilökohtainen kulu, koska omistatte kiinteistön/ osakkeen yksin. Lyhennyksen maksatte k- tililtänne.

Asumistilille maksaa puolet kumpikin ruoka ja asumiskuluista. Josta maksatte nuo kulut.

Lisäksi mies maksaa vuokraa teille sinne k-tilille. Jonne menee myös kaikki teidän tulonne.

Miehellä on myös oma tili omille tuloille.

Tuo mieheltä perittävän vuokranmäärä on kinkkisempi juttu. Alle puolet tuosta lainanlyhennyksestä + koroista se kuitenkin on. Koska hän ei omistusoikeutta asuntoonne saa. Mutta se on eriasia, jos tuloakin haluatte mieheltä periä.
 
J

Tiedoksi kaikille persaukisille elleille: Omassa parisuhteessani olen maksanut itse ja henkilökohtaisesti KAIKKI perheen menot! Enkä ole vikissyt mistään fifti-fifti-periaatteesta. Kele. Mulla on kato varaa!

No sinähän varsinainen vedätetty ääliö olet! Kai alkuperäiselläkin olisi varaa elättää miehensä, mutta miksi pitäisi olla niin tyhmä kuin sin olet!
 
Viimeksi muokattu:
Ei tuo niin yksinkertainen juttu ollutkaan, kun sitä alkoi oikein ajattelemaan.
Siis tämmöisessä tapauksessa missä rahat eivät avioidu.

Lainan lyhennyshän on teidän henkilökohtainen kulu, koska omistatte kiinteistön/ osakkeen yksin. Lyhennyksen maksatte k- tililtänne.

Asumistilille maksaa puolet kumpikin ruoka ja asumiskuluista. Josta maksatte nuo kulut.

Lisäksi mies maksaa vuokraa teille sinne k-tilille. Jonne menee myös kaikki teidän tulonne.

Miehellä on myös oma tili omille tuloille.

Tuo mieheltä perittävän vuokranmäärä on kinkkisempi juttu. Alle puolet tuosta lainanlyhennyksestä + koroista se kuitenkin on. Koska hän ei omistusoikeutta asuntoonne saa. Mutta se on eriasia, jos tuloakin haluatte mieheltä periä.
Tuossa tuli esille se seikka, jota aviomieheni ajaa takaa. Vuokra. Minusta se ei ole vuokraa, jos lyhentää lainaansa ja maksaa asumiskuluista "taloustilille" (joka toki on minun nimissäni yksin). Asumiskuluihin laskettava määrä on 250 euroa kuukaudessa, loput lainanlyhennystä häneltä minulle, sillä rahalla hän asuu, katsoo tv:tä, peseytyy, lomailee vapaa-ajanasunnossa jne.. Mies ei suostu siihen, että maksaisi lainaosuuden käyttötililleni ja asumisosuuden taloustilille (kuten joku ehdotti), periaatejuttu kai. Taloustilille menee muita vuokratulojani myös. Olisiko ratkaisu avioero, jotta lakipykälistä päästään eroon? Nykymaailmassa kun ei voine luottaa edes avioliiton kestävyyteen. Mielestäni mieheni ei joudu mitenkään kärsimään tästä järjestelystä, päinvastoin, hänen on onnistunut kartuttaa omaisuuttaan avioliiton aikana - yhteenmuuton alussa tuli perintätoimiston kirjeitä kotiin. Otin asiat hoitaakseni ja nälkä ilmeisesti kasvaa syödessä? Hän on hiukan suurituloisempi (palkkatulo) kuin minä, omaisuuteni olen aikoinaan hankkinut yritystoiminnalla.
Ruusunpunaisten silmälasien läpi tätä en halua katsoa.
 
Viimeksi muokattu:
Perun kirjoitukseni. Kävi ajatusvirhe, kuvittelin lainan olevan yhteiseen asuntoonne.

Eikö avioehdosta olisi jotakin apua?

Miehen lainanlyhennys on teille henkilökohtaista tuloa. Maksetaan teidän tilille.

Asunnon hoitotilille molemmat laittavat samanverran, josta maksut maksetaan.
Koska muuten tulee riitaa, kun sieltä otatte rahaa yksityskuluihin.

Kaikki tulonne ohjaatte sille yksityistilille.

Jos ylipäätään asuntotiliä tarvitaankaan. Yhtähyvin voitte maksaa kumpikin tililtään kulut puoliksi. Ellei se tili sitten toimi vaan välivarastona.
 
Perun kirjoitukseni. Kävi ajatusvirhe, kuvittelin lainan olevan yhteiseen asuntoonne.

Eikö avioehdosta olisi jotakin apua?

Miehen lainanlyhennys on teille henkilökohtaista tuloa. Maksetaan teidän tilille.

Asunnon hoitotilille molemmat laittavat samanverran, josta maksut maksetaan.
Koska muuten tulee riitaa, kun sieltä otatte rahaa yksityskuluihin.

Kaikki tulonne ohjaatte sille yksityistilille.

Jos ylipäätään asuntotiliä tarvitaankaan. Yhtähyvin voitte maksaa kumpikin tililtään kulut puoliksi. Ellei se tili sitten toimi vaan välivarastona.

Miksi aina vastailet, vaikka et tajua yhtään mitään? Ei ne ole ajatuskatkoksia vaan tyhmyttä. Ap on myös jo aiemmin maininnut avioehdosta.
 
Viimeksi muokattu:
Mitäs sanotte tästä. Minä asuin lasteni kanssa yli 120 neliön rivitaloasunnossa joka jäi erossa minulle. Uusi poikaystäväni ehdotti, että hän voisi muttaa tänne asumaan ja maksaa puolet yhtiövastikkeesta.

Kuka muu kuin siipeilevä kumppani voisi Suomen maassa asua 75 eurolla kuussa 120 neliön rivitalossa? Kysympä vaan.


Me ei muuten vieläkään asuta yhdessä:)

Ainoa järkevä järjestely voisi olla seuraava. Uusi kumppani ostaa puolet asunnosta.

Asunnon omistava myy asunnon ja uuden kumppanin kanssa ostetaan uusi asunto puoleksi. Muu ei vaan toimi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Järki päässä vieläkin;10372708:
Mitäs sanotte tästä. Minä asuin lasteni kanssa yli 120 neliön rivitaloasunnossa joka jäi erossa minulle. Uusi poikaystäväni ehdotti, että hän voisi muttaa tänne asumaan ja maksaa puolet yhtiövastikkeesta.

Kuka muu kuin siipeilevä kumppani voisi Suomen maassa asua 75 eurolla kuussa 120 neliön rivitalossa? Kysympä vaan.


Me ei muuten vieläkään asuta yhdessä:)
Se onkin kunkin oma-asia mitä luovuttaa aviossa liiton yhteiseen käyttöön.

Ei myöskään mies saa omistusoikeutta asuntoonne maksamalla puolet yhtiövastikkeesta.

Ainoa järkevä järjestely voisi olla seuraava. Uusi kumppani ostaa puolet asunnosta.

Asunnon omistava myy asunnon ja uuden kumppanin kanssa ostetaan uusi asunto puoleksi. Muu ei vaan toimi.
Noinkin voitte hyvin menetellä.

Vuokraakin voitte periä mieheltä yhtiövastikkeen lisäksi, jos niin haluatte.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Järki päässä vieläkin;10372708:
Mitäs sanotte tästä. Minä asuin lasteni kanssa yli 120 neliön rivitaloasunnossa joka jäi erossa minulle. Uusi poikaystäväni ehdotti, että hän voisi muttaa tänne asumaan ja maksaa puolet yhtiövastikkeesta.

Kuka muu kuin siipeilevä kumppani voisi Suomen maassa asua 75 eurolla kuussa 120 neliön rivitalossa? Kysympä vaan.


Me ei muuten vieläkään asuta yhdessä:)

Ainoa järkevä järjestely voisi olla seuraava. Uusi kumppani ostaa puolet asunnosta.

Asunnon omistava myy asunnon ja uuden kumppanin kanssa ostetaan uusi asunto puoleksi. Muu ei vaan toimi.
No alunperin tämä nykyinen asunto päätettiinkin ostaa yhdessä, mutta pankki ei katsonut suopeasti mieheni "taloushistoriaa" ja häntä selkeästi hirvitti sitoutuminen lainaan. Joten päätimme, että minä ostan sen yksin, kauppakirjaa muutettiin viime metreillä.
Minua "suurtenkaan" rahojen pyörittäminen ei huimaa, kun tietää mikä on velanottokyky ja maksuvalmius.
Kyllä, mieheni taitaa haluta noukkia rusinat pullasta. Kanssani se ei onnistu vaikka muuten mukavaa onkin. Haluaa perinteisen avioliiton, jossa kaikki menee tasan, mutta sehän ei onnistu jos toinen haluaa säästää ja toinen kuluttaa. Mutta myöskään minua eivät tule perimään (jos elämä niin päättää) mieheni sukulaiset, mahdolliset lehtolapset (niitä saattaa olla mutta ei virallisia), ei sentin senttiä työlläni ansaitsemastani omaisuudesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kassööri;10371687:
Meillä riidellään asumiskuluista. Itse olen nuoresta asti ollut työelämässä, säästänyt ja hankkinut omaisuutta. Vanhemmalla iällä menin naimisiin työssäkäyvän mutta taivaanrannanmaalarin, varattoman kanssa. Olen lainannut hänelle rahaa ja hän maksaa minulle tietyn summan kuukaudessa elämiseen ja asumiseen kuin myös lainanlyhennystä siinä samassa. Nyt hän väittää, että minun pitäisi käyttää koko se raha (myöskin lainanlyhennysosuus) yhteiseen talouteen eikä sijoittaa omiin juttuihin. Hänen mielestään hän kustantaa koko asumisen ja minä en mitään (maksan tietysti lainanlyhennykset nimissä olevasta asunnostani ja laina on nimissäni myös).

Miten saan hänelle jakeluun, että hänen minulle maksama raha on minun rahaani, koska muuta hän ei talouteen tuo vaan käyttää loput itseensä. Olenko kohtuuton?


Mulla on sama tilanne. Olen mennyt okei oma moka, naimisiin ns. perseenaukisen taivaanrannanmaalarin kanssa, ja ennen meni hyvin mutta kun pappi oli Aamenen sanonut niin alkoi rahankiristys! Avioehtoon hän ei suostu.

Tienaan nettona 1400 eur kk ja valehtelematta tosta summasta menee miehen harrastuksiin ainakin 500 euroa joka kk. Olen itse antanut tilanteen lipsua tähän. Osa tuosta menee hänen perheelleen Tunisiaan, mutta tuhlaa sitä itsekin.

Erotakaan ei oikein voisi, tai häviäisin siinä kaupassa about 15 000 euroa. Nyt ainakin säilytän asuntoni. Meillä on yhteinen auto, josta olen maksanut isoimman osan mutta mies sillä ajelee, minä saan käydä linja-autolla työssä.

Kaverit sanoo miksi suostut, mutta on tosi vaikea kieltää noita asioita rakastamaltaan aviomieheltä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Järki päässä vieläkin;10372708:
Mitäs sanotte tästä. Minä asuin lasteni kanssa yli 120 neliön rivitaloasunnossa joka jäi erossa minulle. Uusi poikaystäväni ehdotti, että hän voisi muttaa tänne asumaan ja maksaa puolet yhtiövastikkeesta.

Kuka muu kuin siipeilevä kumppani voisi Suomen maassa asua 75 eurolla kuussa 120 neliön rivitalossa? Kysympä vaan.


Me ei muuten vieläkään asuta yhdessä:)

Ainoa järkevä järjestely voisi olla seuraava. Uusi kumppani ostaa puolet asunnosta.

Asunnon omistava myy asunnon ja uuden kumppanin kanssa ostetaan uusi asunto puoleksi. Muu ei vaan toimi.


Netistäkö löysit jätkän? Treffipalstat tuntuu olevan täynnä noita asuntoa vailla olevia kyrvänkannattimia, nej tack.
 
Mulla on sama tilanne. Olen mennyt okei oma moka, naimisiin ns. perseenaukisen taivaanrannanmaalarin kanssa, ja ennen meni hyvin mutta kun pappi oli Aamenen sanonut niin alkoi rahankiristys! Avioehtoon hän ei suostu.

Tienaan nettona 1400 eur kk ja valehtelematta tosta summasta menee miehen harrastuksiin ainakin 500 euroa joka kk. Olen itse antanut tilanteen lipsua tähän. Osa tuosta menee hänen perheelleen Tunisiaan, mutta tuhlaa sitä itsekin.

Erotakaan ei oikein voisi, tai häviäisin siinä kaupassa about 15 000 euroa. Nyt ainakin säilytän asuntoni. Meillä on yhteinen auto, josta olen maksanut isoimman osan mutta mies sillä ajelee, minä saan käydä linja-autolla työssä.

Kaverit sanoo miksi suostut, mutta on tosi vaikea kieltää noita asioita rakastamaltaan aviomieheltä.
Ei kai tuossa muu auta, kun yrittää pienentää niitä miehen menoja.

Eikö miehellä ole omia tuloja?
 
Viimeksi muokattu:
Ei kai tuossa muu auta, kun yrittää pienentää niitä miehen menoja.

Eikö miehellä ole omia tuloja?


Olen yrittänyt pienentää miehen menoja, mutta se on vähän vaikeaa. Hän ei ole saanut virallista työpaikkaa kun kielitaito on hiukan huono ja täällä ollaan aika rasistisia, emme asu pk-seudulla vaan sisämaassa.

Mieheni on todella mukava ja ihana, enkä ole häntä jättämässä. Normaali suomalaiseen mieheen verrattuna hänellä on isommat vaate ym menot mutta on kyllä sanalla sanoen sitten vähän eri näköisempikin.
 
Viimeksi muokattu:
Millaisissa oloissa hän kotimaassaan on asunut?

Eri kuttuurien väliset erothan ne myös ovat vaikeita.

Rakkaus kyllä voi toimia, mutta raha-asiat ei aina ole helppoja.

Jos omalle suvullekin pitää rahaa lähettää.

Sekä toinen yrittää säästää ja toinen haluaa elää näyttävämmin.
 
Millaisissa oloissa hän kotimaassaan on asunut?

Eri kuttuurien väliset erothan ne myös ovat vaikeita.

Rakkaus kyllä voi toimia, mutta raha-asiat ei aina ole helppoja.

Jos omalle suvullekin pitää rahaa lähettää.

Sekä toinen yrittää säästää ja toinen haluaa elää näyttävämmin.


En tiedä. Kyllä hänen turkkilaiset kaverinsakin saa paremman toimeentulon valtion naiseltaan rahaa lähettää sairaalle äidilleen enkä näe siinä mitään outoa.
 
Viimeksi muokattu:
No ei tuossa hyväsydämmisyydessä mitään vikaa olekaan. Kyllä vanhempiaankin voi auttaa.

Mutta miksi se hyväsydämmisyys puuttuu niitä teidän rahoja kohtaan?
Ainakin ymmärsin, että teidän mielestä hän käyttää rahojanne leväperäisesti.

Tärkeintä on, että rakkaus toimii.

Mutta rakkautta olisi sekin, kun rahojanne käyttäisi teitä tyydyttävällä tavalla.
 
15 000 on pieni summa, verrattuna siihen mitä kuluu kaikkineen mieheen ja hänen sukuunsa! Mies jaksaa näyttää rakastuneelta niin kauan kuin rahaa tulee, miten naiset ovatkin niin ääliöitä!

Sitten kun olet eläkkeellä, millä elätät tämän luuserin sitten? Tai eihän hän enää silloin sinua katsele, vaan etsii nuoremman, jota voi huijata, eihän sinusta sitten ole mitään iloa, kauneus mennyt, eikä rahaa tule, joilla elättäisit sukua ja häntä. Vaikka olisi kuinka komea mies, ajattele järjellä ja jätä se luuseri! Muista tämä kirjoitus sitten kun olet vanha ja loppuun nyhdetty rahaton mummeli.
 

Yhteistyössä