Kuulin miksi en saa helposti ystäviä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Piika-äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Piika-äiti

Vieras
Yksi ystävistäni kertoi miksi minun on niin vaikea löytää uusia ystäviä ja miksi se käy niin hitaasti. Syy on kuulema se, että en suostu puhumaan pahaa ihmisistä, vaan mieluummin vaikenen ja jätän mehukkaatkin tietoni jakamatta.

Hän oli ajatellut, että yhteinen juoruaminen ja parjaaminen lähentää nopeasti ihmisiä, ja kun minusta siihen ei ole, niin ystävystyminen minun kanssani on sitten hidasta ja vaivalloista.

Hän tarkoitti asian moitteeksi ja toivoi minun ottavan vaarin neuvostaan, mutta toimin taas kerran väärin, kun koin hänen kehuvan minua.

Joskus tuntuu, että tämä aika ja maailma ja kulttuuri on minulle väärä.
 
Jaa, sehän selittää miksi en ole oikein suosittu kaveri, jopa tietotoimisto naapurit näyttävät karttavan minua.
Minä en tiedä mitään kenestäkään ja jos tiedän en kerro.
Eipä haittaa minua.

Isäni sanoin (taas kerran ): hän joka ei mitään sano, ei ole mitään sanonut..
 
*reps* Ja ihan aikuinenko tämän syyn sulle paljasti? Olisit kertonu hänelle muutaman "tositarinan" hänestä itsestään muiden suista kuultuna... *reps*
 
Alkuperäinen kirjoittaja Piika-äiti:
Yksi ystävistäni kertoi miksi minun on niin vaikea löytää uusia ystäviä ja miksi se käy niin hitaasti. Syy on kuulema se, että en suostu puhumaan pahaa ihmisistä, vaan mieluummin vaikenen ja jätän mehukkaatkin tietoni jakamatta.

Hän oli ajatellut, että yhteinen juoruaminen ja parjaaminen lähentää nopeasti ihmisiä, ja kun minusta siihen ei ole, niin ystävystyminen minun kanssani on sitten hidasta ja vaivalloista.

Hän tarkoitti asian moitteeksi ja toivoi minun ottavan vaarin neuvostaan, mutta toimin taas kerran väärin, kun koin hänen kehuvan minua.

Joskus tuntuu, että tämä aika ja maailma ja kulttuuri on minulle väärä.


mul töissä pari naispuolista kaveria jotka juoruilee kaikista koko ajan pahaa selän takana! mä en voi sietää sellasta ja jos ne jotain mulle jostain tyypistä puhuu, niin koitan vaan sanoa et älkää nyt heti tuomitko, että voihan siinä jutussa olla muutakin takana tms. ei oo enää paljoo mun kaa puhuneet kyseiset akat, mulla on ulkopuoliseksi jäänyt olo. eli kai se on niin, että pitäis muista alkaa paskaa puhua et sais töistä kavereita, mutta en kyllä rupea! olkoot ällöttäviä vaan ihan keskenään!! olenpa sit yksin tai niiden muutamien reilujen tyyppien kaa jotka ei ainakaa mun kuullen puhu shitiä muista, ehkä nekin puhuu minusta selän takana, mut enpähän ainakaa tiedä sitä!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Piika-äiti:
Yksi ystävistäni kertoi miksi minun on niin vaikea löytää uusia ystäviä ja miksi se käy niin hitaasti. Syy on kuulema se, että en suostu puhumaan pahaa ihmisistä, vaan mieluummin vaikenen ja jätän mehukkaatkin tietoni jakamatta.

Hän oli ajatellut, että yhteinen juoruaminen ja parjaaminen lähentää nopeasti ihmisiä, ja kun minusta siihen ei ole, niin ystävystyminen minun kanssani on sitten hidasta ja vaivalloista.

Hän tarkoitti asian moitteeksi ja toivoi minun ottavan vaarin neuvostaan, mutta toimin taas kerran väärin, kun koin hänen kehuvan minua.

Joskus tuntuu, että tämä aika ja maailma ja kulttuuri on minulle väärä.

hmm..aika hassua keskustelua olette käyneet ystäväsi kanssa..onkohan nyt ihan tosi juttu vai onko sinulla tarve sanoa täällä että olet ystävänä hiljaa ja sinuun voi luottaa?
oli miten oli aika hassu juttu kuitenkin,ei siis tuo että et juorua vaan tuo mistä olette keskustelleet.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Piika-äiti:
Joskus tuntuu, että tämä aika ja maailma ja kulttuuri on minulle väärä.

Ai siitäköhän se tosiaan johtuu, kun mulla ei koskaan ole mitään hyviä juoruja kerrottavaksi, kun en kenenkään kanssa koskaan juuri juttele niitä näitä :o :D

Ylensä puhun kanssa lähinnä omista asioistani ja nehän ei tietty ketään juuri kiinnosta. Ei sillä mull on kyllä pari hyvää tuttavaa tässä kylällä ja ne hyvin riittää... ystäviä sitten lisää kauempana.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Piika-äiti:
Yksi ystävistäni kertoi miksi minun on niin vaikea löytää uusia ystäviä ja miksi se käy niin hitaasti. Syy on kuulema se, että en suostu puhumaan pahaa ihmisistä, vaan mieluummin vaikenen ja jätän mehukkaatkin tietoni jakamatta.

Hän oli ajatellut, että yhteinen juoruaminen ja parjaaminen lähentää nopeasti ihmisiä, ja kun minusta siihen ei ole, niin ystävystyminen minun kanssani on sitten hidasta ja vaivalloista.

Hän tarkoitti asian moitteeksi ja toivoi minun ottavan vaarin neuvostaan, mutta toimin taas kerran väärin, kun koin hänen kehuvan minua.

Joskus tuntuu, että tämä aika ja maailma ja kulttuuri on minulle väärä.


mukava huomata että joku toinenki ajattelee näin... mie oon jo usiamman vuojen miettiny että oon syntyny ihan väärälle vuosikymmenelle... 20 vuotta liian myöhään :/
 
Kaveris on vaan utelias ja toivoo, että sä kertoisit tietämäsi asiat hänelle.
En mä ainakaan haluaisi ystäväkseni sellaista, jonka tietäisin puhuvan toisista pahaa takana päin.
Jos joku juoruaa sulle, se juoruaa takuulla sustakin. Ja mun kaveriksi ei kelpaa sellaiset, jotka puhuu takana päin pahaa.
Ennemmin olen yksin. Niinkuin sitten olenkin. Eli ihan sama tilanne kuin aplla, ap kertoi vain syyn siihen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
[
hmm..aika hassua keskustelua olette käyneet ystäväsi kanssa..onkohan nyt ihan tosi juttu vai onko sinulla tarve sanoa täällä että olet ystävänä hiljaa ja sinuun voi luottaa?
oli miten oli aika hassu juttu kuitenkin,ei siis tuo että et juorua vaan tuo mistä olette keskustelleet.

No, mainitsin hänelle viikonloppuna että joskus minua häiritsee se, että ystävystyn niin hitaasti. Sen jälkeen hän kertoi minulle yllättävän analyysinsä ja neuvonsa, jotka jäivät häiritsemään minua sen verran paljon, että tuntui tarpeelliselta purkaa sitä jotenkin.

Eli eihän tuo päivittäistä arkikeskustelua juuston käyttötavoista ole.

 
Mä oon sitten varmaan todella kauhea ja pahansuopa ihminen, kun ystävystyn ihmisten kanssa helposti ja nopeasti ja löydän hyviä ystäviä vaikka linja-autosta :snotty:
Kyllähän se voi olla, että paskanpuhuminen alkuunsa lähentää, mutta ei se kauas kanna eikä tuollein alkanut kaveruus varmastikaan kovin toimiva tule olemaan. Itse ainakin epäilen heti, jos tutustun uuteen ihmiseen ja hän alkaa puhumaan pahaa jostain toisesta, että kohta minustakin kiertää mitä rumempia juoruja. Ja automaattisesti alan karttaa ko. henkilöä. Joten jatka ap, rehellisyyden tielläsi =)
 
Havainto on aivan oikea. Naisporukassa varsinkin on osattava valita puolensa ja haukuttava aina sitä joka ei ole paikalla. Onneksi tämä ei ole kaikille yhtä tärkeää, mutta näihin tilanteisiin joutuu silti jatkuvasti. 'KaksiKertaaPienempi' kirjoittaa hyvin - rehti linja kantaa pidemmälle. Itse vain toivoisin etten aina joutuisi ns. 'huijatuksi' näihin keskusteluihin. Esimerkki:

Minullakin on yksi tuttava, jonka purkautumisaikeet olen jo oppinut tunnistamaan. Porukassa hän on tosi mukava. Joutuessamme kahden kesken hän alkaa aika nopeasti 'tunnustelemaan' ilmapiiriä, kertoo sinänsä teräviä yleisiä havaintoja ihmisten käytöksestä, kysyy mielipidettäni asiasta ja näin vahvistuttaa ne minulla - ja sitten kertoo ketä nämä havainnot koskevat. Voilà - minut on otettu juorukeskustelun osapuoleksi. Olen yrittänyt opetella tunnistamaan milloin keskustelu alkaa mennä tähän suuntaan (helppoa tämän kaverin kohdalla - yleensä aina) jotta voin vaihtaa puheenaihetta. Huomaan kyllä, että en ole kaverini mielestä enää niin viihdyttävää seuraa, koska en halua enää toimia hänen purkautumiskanavanaan. Minulle tulee paha olo häntä ajatellessani, koska tiedän että hän puhuu myös minusta pahaa muille.
 

Yhteistyössä