P
"perheenäiti"
Vieras
Tuttavan lapsi tuli meille kylään, niinkuin käy usemman kerran viikossa leikkimässä lapseni (3 v) kanssa. Tuttavan lapsi on muutaman vuoden vanhempi. Oli meillä muutaman tunnin ja erittäin tyypilliseen tapaan kuiskuttelee aina minun lapselle korvaan jotain (pyydä äidiltäsi jäätelöä, kysy äidiltäsi karkkia, kysy äidiltäsi keksiä jne). Noh, kuiskutteli lapselleni taas korvaan jotain ja lapseni tuli pyytämään jäätelöä, koska he haluaisivat. Joskus annan, joskus en. Oma lapseni ei muuten koskaan pyytele mitään ylimääräistä, mutta tämän lapsen seurassa aina kuiskuttelun jälkeen pyytää.
No eipä siinä, en antanut jäätelöä. Sanoin että meillä on nyt päiväruoka ja katsotaan sitten päiväruoan jälkeen. Sanoin vielä, että vieras lapsikin voi osallistua ruoalle. Tiedän, että tein väärin kun sanoin että molempien pitää syödä lautaset tyhjäksi, että sen jälkeen katsotaan, saatteko jäätelöä. Mutta ruoka oli molempien herkkua ja annokset olivat pieniä. Vieras lapsi söi omansa, minun lapsi ei. Omani ei malttanut syödä annostaan, kun oli vieras kylässä, ei edes maistanu. Ja sanoin sitten että jäätelöä ei tule kummallekaan, jos molempien kipot ei ole tyhjiä.
Mutta en siis tarkoituksella lähtenyt sille linjalle, että olisin antanut vain tuttavan lapselle sen jäätelön, koska käy täällä muutenkin usein ja aina on kerjäämässä jotain. Ja aika paljon meillä on myös saanut herkkuja, toisin kuin esim. jos vierailu on vastavuoroinen, niin herkkuja ei siellä toisessa päässä tule niinkään.
Noh. molemmat poistuivat keittiöstä. Jäätelöä ei siis tullut. Lähdin itsekin "talon toiseen päähän" ja kun sattumalta kävelin keittiön ohi, niin näin kun tämä vieras lapsi oli roskiksella kippaamassa sitä oman lapseni ruokaa roskiin (mulla oli tarkoitus tämä säästää iltapalaksi omalleni). Sitten 10 min päästä aloin "ihmettelemään" että missä lapseni ruoka on. Minulle ilmoitettiin että vieras on syönyt sen ja lapset hsaavat nyt jäätelöä. Sanoin että älkää valehdelko. Sen jälkeen vieras lapsi vyörytti vian oman lapseni niskoille, että minun lapseni käski kaataa sen roskiin. Ja olen ihan satavarma, että oma lapseni ei osaa olla noin kiero. Sen sijaan tiedän tästä toisesta lapsesta, että on ennenkin lukuisia kertoja valehdellut vanhemmille ja yrittänyt kieroilla/jekuttaa/siirtää syyn oman lapseni/jonkun muun päälle.
Sitten omani myöntää, että idea oli vieraan lapsen ja siinäkin vaiheessa vieras yrittää vielä että eipä kuin yhteinen idea. Mutta olen niin monesti seurannut sivusta tätä touhua, että tiedän kyllä ettei omani keksi koskaan tuollaisia ideoita.
Okei, tiedän että tein väärin, kun en antanut jäätelöä lapselle, joka söi ruokaansa. Mutta en sitä missään vaihesssa suoranaisesti lupaillutkaan, sanoin vain että katsotaan sitten kun olette molemmat syöneet reippaasti. Enkä oikeasti halua olla tämän perän herkkujenjakoautomaatti, näitä ollaan koko ajan pyytämässä minulta kyseiseltä taholta. Olen antanut lapseni leikkiä kyseisen lapsen kanssa, koska tällä perällä ei oikein ole muitakaan kavereita hänelle ja leikkiseuraa kaipailee.
Mutta kun tämä ei ole ensimmäinen vastaava tilanne ja tilanne kärjistyyy aina lopuksi siihen, että ensisijaisesti syy tai idean alkuperä yritetään vyöryttää minun lapseni piikkiin. Ja tällaisia tilanteita tulee aina vain kyseisen lapsen kanssa, omani ei koskaan yksi tai muiden kanssa joudu vastaavien tilanteiden eteen, huiputa, valehtele tms. Tietenkin joku voisi sanoa että katsot maailmaa vaaleanpunaisten lasien läpi ja suljet silmäsi sille, että omasikin osaa huiputtaa ja valehdella. Mutta kyseessä on kuitenkin vielä aika pieni lapsi, joka ei mielestäni osaa keksiä vielä jekkuja yksin eikä ole ikinä minulle valehdellut, paitsi tämän toisen lapsen seurassa sanonut sitä, mitä toinen kuiskuttaa korvaan.
Antakaa palaa ja sanokaa että tein väärin. Ja antakaa palaa ja sanokaa, ettei tuollaista menoa kannata katsella. Ja antakaa palaa ja sanokaa että oma lapseni valehtelee. Tai ihan sama mitä sanotte, sanokaa jotain
No eipä siinä, en antanut jäätelöä. Sanoin että meillä on nyt päiväruoka ja katsotaan sitten päiväruoan jälkeen. Sanoin vielä, että vieras lapsikin voi osallistua ruoalle. Tiedän, että tein väärin kun sanoin että molempien pitää syödä lautaset tyhjäksi, että sen jälkeen katsotaan, saatteko jäätelöä. Mutta ruoka oli molempien herkkua ja annokset olivat pieniä. Vieras lapsi söi omansa, minun lapsi ei. Omani ei malttanut syödä annostaan, kun oli vieras kylässä, ei edes maistanu. Ja sanoin sitten että jäätelöä ei tule kummallekaan, jos molempien kipot ei ole tyhjiä.
Mutta en siis tarkoituksella lähtenyt sille linjalle, että olisin antanut vain tuttavan lapselle sen jäätelön, koska käy täällä muutenkin usein ja aina on kerjäämässä jotain. Ja aika paljon meillä on myös saanut herkkuja, toisin kuin esim. jos vierailu on vastavuoroinen, niin herkkuja ei siellä toisessa päässä tule niinkään.
Noh. molemmat poistuivat keittiöstä. Jäätelöä ei siis tullut. Lähdin itsekin "talon toiseen päähän" ja kun sattumalta kävelin keittiön ohi, niin näin kun tämä vieras lapsi oli roskiksella kippaamassa sitä oman lapseni ruokaa roskiin (mulla oli tarkoitus tämä säästää iltapalaksi omalleni). Sitten 10 min päästä aloin "ihmettelemään" että missä lapseni ruoka on. Minulle ilmoitettiin että vieras on syönyt sen ja lapset hsaavat nyt jäätelöä. Sanoin että älkää valehdelko. Sen jälkeen vieras lapsi vyörytti vian oman lapseni niskoille, että minun lapseni käski kaataa sen roskiin. Ja olen ihan satavarma, että oma lapseni ei osaa olla noin kiero. Sen sijaan tiedän tästä toisesta lapsesta, että on ennenkin lukuisia kertoja valehdellut vanhemmille ja yrittänyt kieroilla/jekuttaa/siirtää syyn oman lapseni/jonkun muun päälle.
Sitten omani myöntää, että idea oli vieraan lapsen ja siinäkin vaiheessa vieras yrittää vielä että eipä kuin yhteinen idea. Mutta olen niin monesti seurannut sivusta tätä touhua, että tiedän kyllä ettei omani keksi koskaan tuollaisia ideoita.
Okei, tiedän että tein väärin, kun en antanut jäätelöä lapselle, joka söi ruokaansa. Mutta en sitä missään vaihesssa suoranaisesti lupaillutkaan, sanoin vain että katsotaan sitten kun olette molemmat syöneet reippaasti. Enkä oikeasti halua olla tämän perän herkkujenjakoautomaatti, näitä ollaan koko ajan pyytämässä minulta kyseiseltä taholta. Olen antanut lapseni leikkiä kyseisen lapsen kanssa, koska tällä perällä ei oikein ole muitakaan kavereita hänelle ja leikkiseuraa kaipailee.
Mutta kun tämä ei ole ensimmäinen vastaava tilanne ja tilanne kärjistyyy aina lopuksi siihen, että ensisijaisesti syy tai idean alkuperä yritetään vyöryttää minun lapseni piikkiin. Ja tällaisia tilanteita tulee aina vain kyseisen lapsen kanssa, omani ei koskaan yksi tai muiden kanssa joudu vastaavien tilanteiden eteen, huiputa, valehtele tms. Tietenkin joku voisi sanoa että katsot maailmaa vaaleanpunaisten lasien läpi ja suljet silmäsi sille, että omasikin osaa huiputtaa ja valehdella. Mutta kyseessä on kuitenkin vielä aika pieni lapsi, joka ei mielestäni osaa keksiä vielä jekkuja yksin eikä ole ikinä minulle valehdellut, paitsi tämän toisen lapsen seurassa sanonut sitä, mitä toinen kuiskuttaa korvaan.
Antakaa palaa ja sanokaa että tein väärin. Ja antakaa palaa ja sanokaa, ettei tuollaista menoa kannata katsella. Ja antakaa palaa ja sanokaa että oma lapseni valehtelee. Tai ihan sama mitä sanotte, sanokaa jotain