eikä se ole ihan niin helppoa keksiä sitä keinoa minkä turvin lapsi selviäisi kiusaamisesta..
kerronpa (taas kerran ) lapseni tarinan..
alakoulussa poika oli vilkas, äänekäs ja valmiina puolustamaan itseään kiusaajia vastaan.Äkkipikainen kun oli, niin kiusaajat nopeasti keksi et tuonhan saa helposti ongelmiin, ei tarvitse kuin vähän härnätä niin se suuttuu..
tulos: lapsi oli kokoajan ongelmissa tappeluiden takia, kun puolusti itseään.
mitä tehtiin: huomattiin onneksi ajoissa mistä oli kyse, ja alettiin seurailemaan näiden tappeluiden syitä, eikä pelkästään sitä tappelua.
mitä lapsi teki: opetteli hillitsemään itsensä ja lähtemään niistä tilanteista pois, ennen sitä hiiltymistä
muutama vuosi menikin sit ihan hyvin, kun koulussa osattiin seurata tilanteita, ja niihin puututtiin ajoissa.
lapsi siirtyi yläkouluun, siellä ei enää kukaan seuraillutkaan tilanteita, vaan meno yltyi ihan mahdottomaksi, ei tunneilla, välitunneilla eikä edes vapaa-ajalla saanut olla rauhassa.
tulos: lapsi yritti päästä tilanteista pois, siinä onnistumatta ja ainoaksi keinoksi jäi jäädä pois koulusta
mitä tehtiin: minä yritin saada jonkun koulussa kuuntelemaan ja tajuamaan tilanne, koulussa ei haluttu nähdä ongelmaa, vaan lapsesta tehtiin ongelma
mitä sitten tapahtui: lapsi menetti luottamuksensa aikuisiin, uskon itseensä ja masentui.
se, et lapsi osaa pitää puolensa, ei siis aina auta, jos sitä vahvuutta kiusaajat oppii käyttämään hyväkseen, siitä tilanteiden välttämisestä ei ole apua, jos kukaan ei anna sulle paikkaa missä saat olla rauhassa, eikä itsetunnolla ole mitään merkitystä, kun kukaan ei sua halua auttaa.
yritän siis vain kertoa, et vaikka kuinka yrittäis sen oman lapsen opettamaan vahvaksi, se ei pelkästään riitä, kukaan ei ole niin vahva et pärjäisi yksin, siksi onkin tärkeintä et aikuiset oikeasti kävisivät yhdessä kiusaamista vastaan, niin kotona, koulussa kuin muuallakin.
kerronpa (taas kerran ) lapseni tarinan..
alakoulussa poika oli vilkas, äänekäs ja valmiina puolustamaan itseään kiusaajia vastaan.Äkkipikainen kun oli, niin kiusaajat nopeasti keksi et tuonhan saa helposti ongelmiin, ei tarvitse kuin vähän härnätä niin se suuttuu..
tulos: lapsi oli kokoajan ongelmissa tappeluiden takia, kun puolusti itseään.
mitä tehtiin: huomattiin onneksi ajoissa mistä oli kyse, ja alettiin seurailemaan näiden tappeluiden syitä, eikä pelkästään sitä tappelua.
mitä lapsi teki: opetteli hillitsemään itsensä ja lähtemään niistä tilanteista pois, ennen sitä hiiltymistä
muutama vuosi menikin sit ihan hyvin, kun koulussa osattiin seurata tilanteita, ja niihin puututtiin ajoissa.
lapsi siirtyi yläkouluun, siellä ei enää kukaan seuraillutkaan tilanteita, vaan meno yltyi ihan mahdottomaksi, ei tunneilla, välitunneilla eikä edes vapaa-ajalla saanut olla rauhassa.
tulos: lapsi yritti päästä tilanteista pois, siinä onnistumatta ja ainoaksi keinoksi jäi jäädä pois koulusta
mitä tehtiin: minä yritin saada jonkun koulussa kuuntelemaan ja tajuamaan tilanne, koulussa ei haluttu nähdä ongelmaa, vaan lapsesta tehtiin ongelma
mitä sitten tapahtui: lapsi menetti luottamuksensa aikuisiin, uskon itseensä ja masentui.
se, et lapsi osaa pitää puolensa, ei siis aina auta, jos sitä vahvuutta kiusaajat oppii käyttämään hyväkseen, siitä tilanteiden välttämisestä ei ole apua, jos kukaan ei anna sulle paikkaa missä saat olla rauhassa, eikä itsetunnolla ole mitään merkitystä, kun kukaan ei sua halua auttaa.
yritän siis vain kertoa, et vaikka kuinka yrittäis sen oman lapsen opettamaan vahvaksi, se ei pelkästään riitä, kukaan ei ole niin vahva et pärjäisi yksin, siksi onkin tärkeintä et aikuiset oikeasti kävisivät yhdessä kiusaamista vastaan, niin kotona, koulussa kuin muuallakin.