kyllä sitä pääsee helpolla tuon oman erityislapsen kanssa...

["Fiiu"]

Taas lueskelin leijonaemojen kuulumsia ja ihan hävettää välillä, miten helppoa meillä on vielä ollut tuon erityislapsen kanssa. En viitsi omia hankalia hetkiä kertoakaan heille, kun ne ovat niin pieniä ja vaatimattomia muiden ongelmien kanssa.

 

["plop"]

Mulle tuli sama olo, kun luin lasten keskola-aikana muiden tarinoita. Vaikka omat kaksosemme syntyivät rv25+3 reilusti alle kilon painoisina, olemme silti päässeet helpolla verrattuna moneen muuhun. Joskus tuntui, että saanko mie oikeasti edes valittaa niistä pienistä asioista, jotka on huonosti Mutta toisaalta, kuka sen määrittää kenellä menee huonosti? Ja vaikka jotkin asiat onkin hyvin, niin kai silti saa joskus väsyä ja valittaa? Purkaa omaa turhautumista ja surua, vaikka tietäen että kuulijalla voi asiat olla vielä huonommin. Kunhan muistaa vastavuoroisesti toista kuunnella.

Me olemme olleet hyvin onnekkaita ja kaikesta huolimatta kaksosten kehitys ja tilanne on parempi, kuin olisi voitu odottaa. Silti kaikki voisi olla myös paljon paremmin.

 

[Beep]

Kyllä mekin saadaan. Vertailu on silleen hölmöä, jos ei ota siitä ns. iloa irti, eli sitä kautta löydä omasta tilanteesta positiivisuutta. Nyt vaan kuulostaa että vertailulla tulee negatiivisuutta. Ei Leijonaemoista varmaan kukaan halua, että joku vertailee että meilläpä onkin vaikeampaa/helpompaa vaan tukea toinen toistaan ja vetää ns. yhtä köyttä.

Eikä vaikeuksia ole edes helppo vertailla. Ne on subjektiivisia näkemyksiä.