[QUOTE="mä vaan";22807689]Moni asia mättää vanhustenhuollossa. On liian vähän henkilökuntaa, se on iso puute. Mutta myös henkilökunnassa on eroja. On niitä, jotka tekevät työtään sydämellään, ja sit on niitä, jotka tekevät kun ei muutakaan ole, jotta saisi sen palkan ees jostain. Ja se kyllä näkyy...
Itse olen työskennellyt 6 vuotta vanhusten parissa. Vuoden kotipalvelussa, 2 vuotta julkisen puolen sairaalassa (vanhusten siis), ja nyt kolmisen vuotta yksityisessä vanhainkodissa. Ja täytyy sanoa, että tuolla julkisen sektorin puolella meininki oli karmaisevaa. Ja motivaatio sellaisessa työyhteisössä oli matala myös mulla, kuten tuntu olevan kaikilla muillakin. Siellä vanhuksia kohtaan voi tuntea vain sääliä, elämä ei ole elämisen arvoista. Itse koitin parhaani, mutta työskentely oli liukuhihnamaista, eikä aikaa juurikaan ollut panostaa vanhuksiin henkilökohtaisesti, koska kiire oli kova.
Nyt yksityisellä puolella meininki on täysin erilaista. Vanhukset ovat hoitajille tärkeitä, samoin toistepäin. Työ on ihanaa, ja jokainen huomioidaan yksilönä, jokaiselle on aikaa, myös keskusteluun ja ihan vaan oleiluun siinä pakollisten töiden ohella. Ilmapiiri on lämmin. Ja paljon saadaan kehuja omaisilta, samoin he meiltä.
Paljon olisi parantamisen varaa, vaikka tähän keskusteluun johtaneesta tapauksesta kyllä olenkin sitä mieltä, että rannekkeen pois ottaneen hoitajan kuuluisi kyllä saada jokin rangaistus, koska on toiminut kyllä todella väärin.[/QUOTE]
Meidän vaari oli uudessa yksityisessä hoitokodissa ja täytyy sanoa, että harva asia toimi. Varsinkin kivunlievitys loppuvaiheessa oli niin retuperällä. Myös yksityiset hoitokodit ovat yrityksiä ja bisnes on bisnestä. Olen pahoillani näkökulmastani, mutta niin pieleen meni vaarin hoito, että usko yksityiseen hoitokotiin meni. Mun mielestä tuon perusteella ei ole sen kummempi kuin kunnallinenkaan.
