Kysymyksiä niille, jotka ovat sitä mieltä, ettei ole olemassa sairautta nimeltä masennus.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Se miksi joku kestää sairastumatta asioita joita toinen ei voisi kuvitellakaan kestävänsä on mielenkiintoinen kysymys johon ainakaan minulla ei ole vastausta. Tai miksi toisella ihmisellä on parempi vastuskyky kuin jollakin toisella, vaikka voisi ajatella heidän elävän samalla tavalla.

Siihen vaikuttaa myös perimä, ympäristö jne. Kokemukset eivät koskaan ole identtisiä.
 
[QUOTE="vieras";22109102]Siihen vaikuttaa myös perimä, ympäristö jne. Kokemukset eivät koskaan ole identtisiä.[/QUOTE]

Eli insesti ei ole koemuksena kaikille samanlainen, voidaan sanoa että sinun koemus insestistä oli mitättömämpi kuin hänen joka sairastui vakavaan masennukseen?
 
Tällä palstalla nyt harva ymmärtää muutenkaan juuri mitään..
Käsitykseen voi oikeasti vaikuttaa tosi paljon se jos lähipiirissä on näitä "trendimasentuneita" eikä ole koskaan oikeaa vakavaa masennusta joutunut kohtaamaan, kuvitellaan sokeina että se on se ainoa masentumisen muoto.

Yllättävää, että jotkut masentuneet arvostelevat joitakin muita masentuneita "trendimasentuneiksi". Aika monellahan se masennus on voinut laueta jostain elämässä tapahtuneesta asiasta, tuskin siinä on mistään trendistä kyse. Itse en tosin väitä, etteikö masennus aiheuttaisi fyysisiä muutoksiakin aivoissa, joita ei välttämättä ihan aina pelkästään elämäntilannettaan muuttamalla saa korjattua. Mutta jos se masennuksen aiheuttaja ei poistu elämästä, voipi olla ihmisenkään melkoisen vaikeaa parantua ko. sairaudesta. Ihminen on kuitenkin psykofyysinen kokonaisuus.
 
Eli insesti ei ole koemuksena kaikille samanlainen, voidaan sanoa että sinun koemus insestistä oli mitättömämpi kuin hänen joka sairastui vakavaan masennukseen?

Tietenkään se ei ole kaikille samanlainen. Sitäkin on eritasoista. Ihmisillä on myös erilaiset geenit ja elämänhistoria...perimä voi altistaa masennukselle. Myös uhrin saaman avun laatu ja määrä vaikuttaa.
 
Kyllä masennus on sairaus ja vakakin sellainen. Mutta se on myös paras huijausdiagnoosi, johon vedotaan, kun halutaan muutama viikko saikkua. Harmittaa oikeasti masentuneiden puolesta se, että jotkut ihmisen "pilaavat" sairauden maineen tekeytymällä masentuneiksi. Mutta kyllä masennus on ihan oikea sairaus silloin kun ihminen oikeasti sitä potee.
 
Yllättävää, että jotkut masentuneet arvostelevat joitakin muita masentuneita "trendimasentuneiksi". Aika monellahan se masennus on voinut laueta jostain elämässä tapahtuneesta asiasta, tuskin siinä on mistään trendistä kyse. Itse en tosin väitä, etteikö masennus aiheuttaisi fyysisiä muutoksiakin aivoissa, joita ei välttämättä ihan aina pelkästään elämäntilannettaan muuttamalla saa korjattua. Mutta jos se masennuksen aiheuttaja ei poistu elämästä, voipi olla ihmisenkään melkoisen vaikeaa parantua ko. sairaudesta. Ihminen on kuitenkin psykofyysinen kokonaisuus.

Aika iso ero on siinä onko masennus todella lauennut ja vaikuttaa elämään jne., vai onko nyt vähän sellainen fiilis ettei oikein jaksaisi mennä töihin ja onpas alakuloinen olo, syön pari nappia niin elämästä varmaan tulee ruusuista (="trendi"masennusta). Ihmisen kun tuntee, näkee kyllä lähipiiri hyvinkin selkeästi kummasta on kyse. Parasta myös on että trendimasennuksen voi taikaiskusta parantaa esim. uusi laukku.
 
...ehkä jätän kommentoimatta...

? Sinä siis kuvittelet, että insesti on kaikille kokemuksena täysin samanlainen? Miten se on mahdollista, kun kahta samanlaista ihmistä ei ole olemassa. Teot ovat eritasoisia eikä tuomiotkaan ole samansuuruisia kaikista teoista. En kuitenkaan väitä, ettei masennukseen sairastumattoman kokemukset olisi yhtä pahoja. Ei sitä masennuksella mitata. Minun on vaikea uskoa, ettei pitkäaikaisen insestin kokeneelle tulisi mitään mielenterveydellisiä oireita ja ongelmia. Aika mahdoton ajatus. Ihminen saattaa käyttää vahvaa torjuntaa tai sairastaa tietämättään.
 
Onhan se sairaus, mutta kuten toteatkin, sen aiheuttaa jokin tekijä ja usein ihminen voisi parantua siitä paremminkin ilman pillereitä - esim. mitkä on paranemisnäkymät, jos vaikkapa väkivaltaisessa parisuhteessa elävä nainen on masentunut, syö mielialalääkkeitä ja jatkaa parisuhdettaan? Miten siinä voisi olla olematta masentunut? Tehokkaampaa olisi päättää parisuhde ja parantua elämänmuutosten myötä.

Syvästi masentuneella ihmisellä on harvoin voimia lähteä esim.väkivaltaisesta suhteesta. Yleensä se vaan menee niin että ensin lääkkeet ja sitten terapiaa ja sen jälkeen kun saatu voimia kasaan vähän niin sitten ne ne päätökset ja elämänmuutokset. Moni sitten jää niihin samoihin kuvioihin valitettavasti, mutta useat saavat apua.
 
Ollaanhan kuitenkin varovaisia tämän "muoti"masentunut vs. "oikeasti" masentunut- jaottelun kanssa... Masennus on monitahoinen ilmiö, jota moni myös peittelee ja häpeää pitkään. Joillain se oireilee lievänä ja veikkaan että moni näistä ns. "muoti" masentuneista kuuluu juuri tähän lievästi masentuneiden joukkoon. Erikseen on tietysti vaikea/krooninen masennus, joka johtaa toimintakyvyn menettämiseen ja joka monelle on "se oikea" masennus, johon on lupa saada hoitoa ja lääkitys.

Ulkopuolinen on hyvin harvoin siinä asemassa että voi/on oikeutettu arvioimaan kuka on oikeasti masentunut ja kuka "vain" laiska. Samoin on aika vaarallista lähteä arvioimaan kenellä/missä tilanteissa on oikeus masentua ja kenellä/missä ei...

pähkinänkuoressa: masennus on kaikkea muuta kuin helppo, mustavalkoinen ilmiö. Monilla näin abstraktin ja vaikean ilmiön käsittäminen menee yli ymmärryksen ja silloin on helpompi lähteä siitä ettei koko ilmiötä ole olemassakaan. Kannattaa varmaan jättää omaan arvoonsa moiset kaksplus-kannanotot ja tukeutua mieluummin astetta fiksumpaan aineistoon, esim. lääketieteellisiin artkkeleihin :) Ja malttia näiden omien pikadiagnoosien suhteen esim.työpaikoilla, lopulta yleensä vain ihminen itse tietäämistä on kyse.
 

Uusimmat

Yhteistyössä