läheisen syöpä ja oma vauvakuume...vaikeaa..

[manna...]

hei ja auttakaa mua!

jakakaa kokemuksia, ajatuksia, mielipiteitä kanssani vaikeasta asiasta mielestäni...

eli mitä minun pitäisi tehdä, mitä itse tekisitte vastaavassa tilanteessa?
omalla isälläni on parantumaton syöpä ja hoidot lopetettiin juuri.on kuitenkin kotona ja pystyy elämään suht normaalia elämää kipulääkkeiden avulla. ja minua itsea vaivaa aivan älytön vauvakuume! kaksi lasta ennestään, nuorin vähän alta kaksi vuotias ja kolmas oli ajatuksena hankkia tähän samaan syssyyn ilman suurempia ikäeroja..ja enpä tästä itsekkään enää nuorru, ikää 32.. ja se mahdollinen raskaushan ei aina tule eikä ala silloin kun sen juuri haluaisi...

tulinkin jo "yllättäin" raskaaksi heinäkuussa( tietoinen oma riski) joka meni nyt valitettavasti kesken..jotenkin koko raskaana olo ajan koin huonoa omaa tuntoa asiasta isäni vuoksi. tunsin että onko minulla oikeus tähän onneen kun isäni on tuossa tilassa ja ajattelin sekavin tuntein että mites kun masu alkaa kasvaa ja se huomataan niin miten voin kertoa tästä asiasta isälleni.mietin mitä se ajattelee, tuntuuko hänestä pahalta yms...

nyt sitten keskenmenon jälkeen vauvakuume on vain yltynyt ja miten huomasin että haluan tosiaankin vielä vauvelin kun ennen tätä mietteet oli sekavia että miten jaksetaan kolmen pienen kanssa, miten kaikki käytännön asiat mutta nyt ne kaikki ajatukset on haihtuneet ja tunne pienestä on vahva.

no, tuossapa noita mietteitä. olenko hullu kun mietin edes moisia...välillä ajattelen että pitäähän minun silti pystyä elämään ja jatkamaan kaikesta huolimatta omaa elämääni, en kai voi vain odottaa että milloin pahin mahdollinen tapahtuu.....

 

[Höpöpöö]

Miten oma vauva onneksi voisi olla haitaksi suruksi isällesi. Usko. Että, hänkin ymmärtää ja iloitsee elämän jatkumisesta. Varsinkin kun ymmärtää myös elämän rajallisuuden. Mutta varmasti iloitsee sukunsa jatkumisesta.

 

["vieras"]

Niinhän se elämä menee, että toiset syntyy, toiset kuolee. Tottakai sinulla on oikeus vauvaan ja onneen.

 

[rockyroad]

Mä en ihan tajua... Miten teidän vauva olis rasite tai tois surua sun isälle? Sä et varmaan kuormita isääsi raskauden vaivoilla. Uusi vauvahan vois piristää isääsi. Elääkö hän enää niin pitkään, että ehtisi mahdollisesti nähdä uuden tulokkaan? Jos elää, uutinen vois antaa voimia jaksaa sinne asti. Jos ei tieto siitä, että elämä jatkuu varmasti ilahduttaa häntä.

 

[Littledeath]

Mun äidillä on syöpä (hoidot kesken) ja ei ole käynyt mielessäkään ettenkö sen vuoksi voisi tehdä lasta. En kyllä muutenkaan nyt ole vauvaa hankkimassa.

 

[manna...]

voi kiitos iso kannustavista ja positiivisista sanoistanne!! ihan tippa tuli silmiin..helpottava kuulla että ajatukseni ovat aivan hölmöjä ja vaikka itsekkin sen tavallaan tiedostan. niin, sitähän ei tiedä kuinka kauan isäni elää..jotenkin olen vain hölmönä ajatellut että hänelle tulisi vain vieläkin pahempi olo kun alkaa ajattelemaan että eipä tässä taida keretä näkemään uutta lapsenlasta ja suree sitäkin ja sitten mietin mitä muut läheiset ajattelisivat esim.esim. että pitikö sitä nyt tässä elämän tilanteessa ja sitten jos isä joutuu pian olemaan sairaalassa pitkään lopussa ja se on raskasta kaikille muutenkin..vaikea selittää mutta jotenkin kai pelkään että aiheutanko omalla stressilläni pienelle jotain......ja ja ja mutta hullua tiedän!