Lähtemisen vaikeus...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vaikeeta..
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vaikeeta..

Vieras
Mä oon 30 kymppinen nainen ja meillä on perheessä kolme lasta ja mies. Muutettiin miehen kanssa yhteen kun esikoinen syntyi. Nyt lapsia on siunaantunut kolme, ollaan oltu 6vuotta saman katon alla ja perhe-elämä täyttä h*******ä.. Alkuun se lähti siitä, että mies alkoi riidan aikana kimpaantuessaan ottamaan mua korvasta kiinni ja säikähdin ja hiljenin ja riitä "loppui", kun en uskaltanut enää siihen osallistua. Vuosien varrella tuo korvan puristus muuttui hiuksista repimiseen, tönimiseen, henkiseen väkivaltaan, vaatteista repimiseen ja lopulta mies tänään löi mua selkään. Mies kimpaantuu pienistäkin asioista ja suuttuessaan "kostaa" minulle, vaikka en olisi "ongelmaan" lainkaan syyllinen. Puhuttu on. ei auta. Mies ei juuri kadu, vaan näkee asian niin että mua täytyy kouluttaa ja pysyn nöyränä, kun hän on perheen pää, mies talossa. Mies tekee tätä myös lasten nähden eikä välitä että lapset näkevät. Tästä on tullut ongelmia, etenkin esikoisen kanssa, koska hänhän katsoo minulle käyttäytymisen mallin isältään.

On täysin selkeää, ettei elämämme voi jatkua näin. Kaikki kärsivät. Hain kaupungilta vuokra-asuntoa mieheltä salaa ja sellaisen sain. Nyt on enää tää niin kamalan vaikea lähtemisen vaikeus. Miten saan lähdettyä mieheltä salassa? Koska salassaha mun suunnitelmallisesti pitää lähteä, ei tuo mies päästä mua muutoin lasten kanssa lähtemään. Vähän yritin puhua lähdöstä, mutta mies alkoi uhkailemaan lisää, jopa vanhempiani.. Ilmeisesti se on vaan kerättävä tärkeimmät mun ja lasten kamat ja lähdettävä maanantaina aamusta hakemaan uuden asunnon avaimet ja mentävä lasten kanssa siivoamaan uusi asunto ja jäätävä sille matkalle. Onnistuukohan tuo vai tulisiko jollekkin muuta mieleen?
Miksi kirjoitan tänne?
No, koska ystäviä ei mulla juuri ole ja sukulaisilleni en "kehtaa" kertoa, että muhun käydään käsiksi..eikä oikeestaan oo mitään muuta tapaa purkaa sydäntä.
 
Hyvä ku oot tehny päätöksen! Tsemppiä! Muista: älä palaa takas, vaikka mies lupaisi mitä. Lapsesi ovat liian arvokkaita että he joutuvat näkemään kun äitiä kohdellaan huonosti.
 
Poliisiin voit ottaa yhteyttä, jotta saat turvassa hakea tavarasi kotoa.

Hyvä päätös! Nostan hattua sinulle. Helppoa ei ole elämäsi ollut, eikä lähtö ole helppo, mutta elämäsi tulee helpottumaan kuin myös lastesi elämä. Voimahali.
 
eikös poliisin turvinkin ole muuttoa tehty? joskus riittää muuttomiesten läsnäolokin. soita turvakotiin ja kysy heiltä neuvoa.

jos sun vanhempia on uhkailtu jo, niin mitä muun suvun on väliä? saattavat jo tietääkin. ei siinä mun mielestä mitään kehtaamista ole. moneen käydään käsiksi vaan kaikista ei ole lähtemään. ole ylpeä ittestäs.
 
Olet tehnyt täysin oikean päätöksen! Onnea siitä, moni ei yksin olisi voinut järjestää asioita noinkaan pitkälle!

Oletko sä miettinyt, että sittenkin kertoisit sukulaisillesi? Niistä olisi sulle turvaa ja apua asioissa ja miehesi kuullostaa sellaselta tyypiltä, joka saattaa ruveta kiristämään, että kertoo asiat sukulaisillesi. Olis ehkä parempi, että ne kuulee asiat sulta niinku ne oikeesti on, eikä miehelläsi ole mitään millä kiristää.

Olis myös hyvä, että sulla olis ihmisiä jotka on sun puolellas tässä asiassa. Ei pääsis äijä aukomaan päätänsä, se varmaan on alistanut sua just tälläkin "häpeällä". Olosi vois helpottua, kun vihdoin saat kaiken kerrotua ympärillesi oleville ihmisille.
 
Oot tehnyt ihan oikean päätöksen. Ei tollasta kohtelua todellakaan tarvitse eikä saa sietää. Teidän lapset ovat ilmeisesti aika pieniä vielä? Mä kyllä varmaan lähtisin lapsien kanssa miehen ollessa esim töissä. Jotain tärkeintä tavaraa vaan mukaan, kyllähän sen omaisuuden ehtii jakaa sitten myöhemmin.

Onni onnettomuudessa, että olet jo saanut asunnon, nyt vain rohkeasti erittäin nopea ja vaivihkainen muutto, äläkä vain vahingossakaan kerro miehelle mitään ennen kuin olette turvallisesti uudessa kodissa.

Onko sulla mitään huonekaluja, astioita ym siellä uudessa kodissa valmiina? Jos ei ole, niin sitten varmaan pitää vuokrata pariksi tunniksi muuttoauto (tyyliin mies ja paku), että saat jotain kalusteita tms edes mukaan.
Kyllä sä pärjäät, rohkeutta vaan! :hug:
 
miten kehotan tekemään on se että joku perheesi iso mies tulee paikalle maanantaina tai sitten ne poliisit. tilaat muuttoauton ja muuttomiehet, maksoi mitä maksoi. osoitat mitä tavaroita tahdot mukaan ja kaikki pitää olla siis pakattuna mitä tahdot. sitten kiireen vilakkaa omaan uuteen kotiin. otat yhteyttä poliisiin lähestymiskiellosta. vaihda puhelinnumerosi ja ilmotat maistraattiin että nykyinen osoitteesi tulee pitää salaisena. jos mies tahtoo tavata lapsiaan asian voi hoitaa soskuntätien kanssa niin ettei sinun tarvitse olla lasten isän kanssa missään tekemisissä ellet itse tahdo.

vaatii äärettömän paljon, mutta on sen arvoista. usko pois. suunnittele tarkkaan lähtösi ja pyydä apua perheeltä ja suvulta, mitään ei tarvitse hävetä. miehesi pitää hävetä tapaa miten kohtelee naistaan.

TSEMPPI HALEJA, SELVIÄT KAIKESTA, selvisit lyönneistä ja nöyryytyksestä mitä miehesi tekee, selviät tästäkin. :)
 
Sinulla ei ole yhtään mitään hävettävää! Miehelläsi on.

Kerro vaan reilusti läheisillesi asiasta, älä mene siihen halpaan, että pahoinpitelyjen kohteen täytyy hävetä. Ottaisin sinuna yhteyttä turvakotiin, ja pyytäisin neuvoja. Ja poliisilta vaan virka-apua muuton ajaksi, luulisin miehenkin siitä säikähtävän.

Olet jo pitkällä matkassasi uutta kohti. Älä lannistu nyt! Sinä selviät! Kyllä elämä kantaa Sinuakin :hug:
 

Yhteistyössä