M
mamma
Vieras
Pääsiäisenä mun kaveri pitää bileet, ja mieskin on siis kutsuttu. On mökit ja kaikki. Jatkoille sitten baariin. Tytöllekin 1v1kk on hoitaja. Miehen vanhemmat tulee joko meille, tai viedään tyttö sinne. Miehen äiti on todella hyvä hoitaja, on hoitanut hoitolapsia ennen. On siis täysin luotettava.
Mutta vaikean tästä tekeekin se, että saako miehen äiti tuota tyttöä nukkumaan. Ennen meillä meni kivuttomasti nukkumaanmeno. Annoin tissiä, nostin sänkyyn, ja sinne jäi. Sen lopetin jo yli kk sitten, ja siirryttiin siihen, että otin syliin, mentiin makkariin, "uuvutin" syliin ja nostin sänkyyn, sinne jäi ja nukahti. Näin on menty tosiaan nyt vähän yli kk. Mutta nyt on sitten tullut takapakkia. Viikon verran jo kiukutellut, eikä sylissä ala olemaan. Nakkoo tutin lattialle, nauraa kikattaa. Ja jos en vastaa nauruun, alkaa lätkimään naamalle ja rintakehään, hakee siis vain huomioo. Väsynyt kuitenkin on, siitä olen melko varma. Sitten, kun aikani yritän, alkaa se huuto, että pois sylistä. No, lasken sänkyyn ja menen itsekin pitkälleni, niin aikansa siinä hyörii ja pyörii, kiehnää ja peuhaa. Sitten laskeutuu sängystä alas ja kävellä teputtaa olkkariin. Siis ihan äärettömän raastavaa! Sänkyyn jos lasken, huutaa siellä niin kauan, että oksentaa. Joo, ei oo niin kauaa huudatettu että olis oksentanu, mutta tiiän sen, että jos antas huutaa, niin oksentas. Eikä sitä viitsi edes kuunnella, niin raastavaa on. Me ei olla päästy miehen kanssa ku 2 kertaa yhdessä ulos viihteelle vähän reilu vuoden aikana, joten nyt se kyllä houkuttelis. Toinen noistakin kerroista oli sellanen, että miehen vanhemmat soitti meidän kotiin, kun tyttö oli saanut hepulin, eikä rauhottunu.
Jotenkin vaan arvelluttaa viedä, mietin, että tuleeko siitä mitään. Mutta toisaalta, pieni irtiotto arjesta tekis enemmän ku hyvää tässä vaiheessa, ja vielä miehen kanssa!
Mies sanoo, että ei se tyttö siihen kuole, vaikka vähän huutaiski. Ja ei niin, mutta en tiedä pystynkö itse rentoutumaan, kun mietin saako anoppi tyttöä nukkumaan. Mies sanoi myös, että olkoon sitten maito viimenen vaihtoehto, sille ainakin nukahtas. Todella vaikeaa :/ Miten itse toimisit??
Mutta vaikean tästä tekeekin se, että saako miehen äiti tuota tyttöä nukkumaan. Ennen meillä meni kivuttomasti nukkumaanmeno. Annoin tissiä, nostin sänkyyn, ja sinne jäi. Sen lopetin jo yli kk sitten, ja siirryttiin siihen, että otin syliin, mentiin makkariin, "uuvutin" syliin ja nostin sänkyyn, sinne jäi ja nukahti. Näin on menty tosiaan nyt vähän yli kk. Mutta nyt on sitten tullut takapakkia. Viikon verran jo kiukutellut, eikä sylissä ala olemaan. Nakkoo tutin lattialle, nauraa kikattaa. Ja jos en vastaa nauruun, alkaa lätkimään naamalle ja rintakehään, hakee siis vain huomioo. Väsynyt kuitenkin on, siitä olen melko varma. Sitten, kun aikani yritän, alkaa se huuto, että pois sylistä. No, lasken sänkyyn ja menen itsekin pitkälleni, niin aikansa siinä hyörii ja pyörii, kiehnää ja peuhaa. Sitten laskeutuu sängystä alas ja kävellä teputtaa olkkariin. Siis ihan äärettömän raastavaa! Sänkyyn jos lasken, huutaa siellä niin kauan, että oksentaa. Joo, ei oo niin kauaa huudatettu että olis oksentanu, mutta tiiän sen, että jos antas huutaa, niin oksentas. Eikä sitä viitsi edes kuunnella, niin raastavaa on. Me ei olla päästy miehen kanssa ku 2 kertaa yhdessä ulos viihteelle vähän reilu vuoden aikana, joten nyt se kyllä houkuttelis. Toinen noistakin kerroista oli sellanen, että miehen vanhemmat soitti meidän kotiin, kun tyttö oli saanut hepulin, eikä rauhottunu.
Jotenkin vaan arvelluttaa viedä, mietin, että tuleeko siitä mitään. Mutta toisaalta, pieni irtiotto arjesta tekis enemmän ku hyvää tässä vaiheessa, ja vielä miehen kanssa!
Mies sanoo, että ei se tyttö siihen kuole, vaikka vähän huutaiski. Ja ei niin, mutta en tiedä pystynkö itse rentoutumaan, kun mietin saako anoppi tyttöä nukkumaan. Mies sanoi myös, että olkoon sitten maito viimenen vaihtoehto, sille ainakin nukahtas. Todella vaikeaa :/ Miten itse toimisit??
Kyllä hän varmasti pärjää, en olisi itse yhtään huolissaan.
