Miksi tuo mun mies ei tajua...

[storm]

Onneks ei oo miestä määräilemässä!

 

[vieras]

No miten yleensä ehdotuksia annetaan? Tee niin ja niin? Ai ei? no sit näin? Ai ei sekään. Miten yleensä ehdotuksiin suhtaudutaan? Haistattelemalla? toivottavasti sä et normielämässä suhtaudu niin. Ehkä olen vänkääjä ja besservisser, mut sit olen. Ihan hyvässä, et säkään tunnu ihmiseltä mukavimmasta päästä.

Varmaan totta sekin, mutta oikeassa elämässä en ole tällainen, olen lähinnä ujo ja hiljainen, koskaan en mitään viitsi mihinkään asiaan sanoa... Mutta, suosittelen että ensimmäisenä luet aloituksen, ja vastaan siihen kysymykseen, mitä siinä kysytään. Eli nytkin kysyin, miten saan mieheni tajuamaan, että en voi loputtomiin imettää. Sitten alat jauhamaan siitä, että mulla on kaks vaihtoehtoa, ihan niinku mä en itse tietäs! Tää on vaan niin uuvuttavaa, ja vielä uuvuttavampaa tästä tekee se, että mies ei ole apuna. Tuntuu että olisin yh, passattavana vielä tuo mies. Tosin en kyllä passaa sitä, mutta se kuvittelee vaan että hänen ei tarvitse osallistua nukuttamiseen yms.

Kuule usko huviksesi että tiedän tasan mitä on kun mies ei paljon auta (kirjoitin just et meillä se nukkui kun vauvat huusi vieressä ). Tiedän mitä on passata sekä mukuloita että miestä. Kantaa heninen vastu kaikesta. Miettiä kaikki yksin ja organisoida toteutus. Kentiesolen tilanteeni takia ilkeä ja masentunut, kyllästynyt varmasti. Ujo ja hiljainen minäkin normaalisti, täälä helpompi olla väsynyt ja purkaa paineita. mutta mua ottaa pähän toi, et sä tiedät tilanteesi ja miehesi ja vaihtoehtosi ja silti pyydät apua (?) vaikka tiedät mitä voi tehdä (puhua miehelle) ja miten siinä käy (ei mitenkään). Totta helvetissä se syö naista, mut älä lyö lyötyjä.

 

[ap.]

Oletpa äkäisellä tuulella ap. Väsymykseen auttais varmaan ensihätään että menet itsekin ajoissa nukkumaan netissä olemisen sijaan.

Äkäisellä, kyllä, väkisinkin, kun kysytään jotain, ja vastauksia alkaa tulemaan ihan eri asioihin ja nekin sellasia että:"Sulla on kaks vaihtoehtoo"Joo en toki ite sitä tienny Hyvä et joku valas

 

[d]

opetelkaa lainaamaan muutenkin kuin tollasia jättipitusia rimpsuja.

 

[ap hoi]

Muutama vastakysymys sulle.
Oliko lapsi yhdessä haluttu ja toivottu?
Kuinka paljon mies oli kiinnostunut sun raskaudesta?
Vaikuttiko sitoutuneelta koko hommaan?

Yht äkkiäkö mies vaan päätti, että lapsi onkin sun vastuulla? Oletteko te ylip'äätään PUHUNEET tästä asiasta vai ootko vaan jupissut itsekses?

Ja ps. imetystä suositellaan 1 v ikään vähintään

 

[viiraska]

No olipas tämä.

Mutta mulla on ehdotus. Anna miehen nukuttaa pullolla, jotta saat imetyksen lopetettua ja sitten opeta sinä pois pullolta muutaman viikon päästä.

Itsekin olen tuonikäiset lapset vieroittanut juuri yösyöttöjen takia (4 kpl). Hormonit ei enää anna voimia yöheräilyyn, ja tosiaan lapsilla tulee joku vaihe että ne nukkuu levottomammin niin tulee itsellä sellainen ajatus että jos sillä imetyksen lopettamisella edes vähän saa rauhoitettua yötä niin hyvä on. Ja on tepsinyt. Minä olen niin sikiuninen että ihan helposti onnistuu unikoulukin. Saan aina välillä nukuttua. Ja mies on ehkä 1-2 yönä osallistunut, ei kylläkään kokonaisuudessaan mutta muutaman kerran kuitenkin noussut ylös. Muutamia ylösnousuja on jäänyt vielä minullekin-

 

[ap.]

Muutama vastakysymys sulle.
Oliko lapsi yhdessä haluttu ja toivottu?
Kuinka paljon mies oli kiinnostunut sun raskaudesta?
Vaikuttiko sitoutuneelta koko hommaan?

Yht äkkiäkö mies vaan päätti, että lapsi onkin sun vastuulla? Oletteko te ylip'äätään PUHUNEET tästä asiasta vai ootko vaan jupissut itsekses?

Ja ps. imetystä suositellaan 1 v ikään vähintään

Kyllä, lapsi oli toivottu, ja ihan yhdessä! Mies kyllä varmasti rakastaa lasta enemmän ku mitään muuta, touhuilee päivisin jne.
Mies nyt oli kiinnostunut sen verran mitä mies nyt voi olla.
Sitoutuneelta, vaikutti joo, kait...

Ja koko ajan ollut sitä, että minä hoidan yöt, hän häipyy vain sohvalle jos ei saa nukutuksi, ja vaikka kuinka yritän, että jos hän viitsisi auttaa että saisin itsekin nukuttua.

Ja kyllä, OLEMME PUHUNEET, pöydän ääressä monet kerrat, mies ei ole puhuja luonnetta, joten väkisinkin se menee siihen, että minä PUHUN (en jupise) miehelleni ja mies kuuntelee, ja antaa ymmärtää että on tajunnut jotain, mutta sitten ei kuitenkaan.

Ja tiedän, että imetystä suositellaan 1 ikävuoteen saakka, ja imettäisinkin päivällä, mutta ei kelpaa päivällä, pitää keskittyä muuhun, tytön siis. Mutta, yöllä tuon ikäisen ei enää tarvitsisi syödä, ja kun se ei edes ole syömistä, vaan hetken vaan maistaa ja sit nukahtaa... Helpompi olis, ku pääsis niistä maistelemisista ja sais kaikki nukkua yöt läpeensä, olis kaikki tyytyväisiä...

 

[ap]

No olipas tämä.

Mutta mulla on ehdotus. Anna miehen nukuttaa pullolla, jotta saat imetyksen lopetettua ja sitten opeta sinä pois pullolta muutaman viikon päästä.

Itsekin olen tuonikäiset lapset vieroittanut juuri yösyöttöjen takia (4 kpl). Hormonit ei enää anna voimia yöheräilyyn, ja tosiaan lapsilla tulee joku vaihe että ne nukkuu levottomammin niin tulee itsellä sellainen ajatus että jos sillä imetyksen lopettamisella edes vähän saa rauhoitettua yötä niin hyvä on. Ja on tepsinyt. Minä olen niin sikiuninen että ihan helposti onnistuu unikoulukin. Saan aina välillä nukuttua. Ja mies on ehkä 1-2 yönä osallistunut, ei kylläkään kokonaisuudessaan mutta muutaman kerran kuitenkin noussut ylös. Muutamia ylösnousuja on jäänyt vielä minullekin-

Tuota vois kokeilla. Neuvolassa kyllä sanoivat, että ei enää kannata opettaa pullolle, että on sit siitä helppo saada pois, mutta voishan sitä yrittää... Mut onko sit vaikeampi opettaa pullosta pois??

 

[ap.]

No miten yleensä ehdotuksia annetaan? Tee niin ja niin? Ai ei? no sit näin? Ai ei sekään. Miten yleensä ehdotuksiin suhtaudutaan? Haistattelemalla? toivottavasti sä et normielämässä suhtaudu niin. Ehkä olen vänkääjä ja besservisser, mut sit olen. Ihan hyvässä, et säkään tunnu ihmiseltä mukavimmasta päästä.

Varmaan totta sekin, mutta oikeassa elämässä en ole tällainen, olen lähinnä ujo ja hiljainen, koskaan en mitään viitsi mihinkään asiaan sanoa... Mutta, suosittelen että ensimmäisenä luet aloituksen, ja vastaan siihen kysymykseen, mitä siinä kysytään. Eli nytkin kysyin, miten saan mieheni tajuamaan, että en voi loputtomiin imettää. Sitten alat jauhamaan siitä, että mulla on kaks vaihtoehtoa, ihan niinku mä en itse tietäs! Tää on vaan niin uuvuttavaa, ja vielä uuvuttavampaa tästä tekee se, että mies ei ole apuna. Tuntuu että olisin yh, passattavana vielä tuo mies. Tosin en kyllä passaa sitä, mutta se kuvittelee vaan että hänen ei tarvitse osallistua nukuttamiseen yms.

Kuule usko huviksesi että tiedän tasan mitä on kun mies ei paljon auta (kirjoitin just et meillä se nukkui kun vauvat huusi vieressä ). Tiedän mitä on passata sekä mukuloita että miestä. Kantaa heninen vastu kaikesta. Miettiä kaikki yksin ja organisoida toteutus. Kentiesolen tilanteeni takia ilkeä ja masentunut, kyllästynyt varmasti. Ujo ja hiljainen minäkin normaalisti, täälä helpompi olla väsynyt ja purkaa paineita. mutta mua ottaa pähän toi, et sä tiedät tilanteesi ja miehesi ja vaihtoehtosi ja silti pyydät apua (?) vaikka tiedät mitä voi tehdä (puhua miehelle) ja miten siinä käy (ei mitenkään). Totta helvetissä se syö naista, mut älä lyö lyötyjä.

Kai mä saan pyytää täällä apua mihin mä haluan, vaikka se sua kuin nyppiski. Miksi kommentoit, jos se niin sua ärysttää?? Ajattelin vaan, et jos jollain sattus olemaan kokemusta "järeimmistä aseista" miestä kohtaan