I
itkevä äiti
Vieras
Voi itku 
Mulla on poika 10 vuotias. Hänellä on jokin viivästymä sosiaalisessa kehityksessä ja on ns erityislapsi vaikka onkin normaalilla luokalla.
Hän on äärimmäisen lyhytpinnainen, ja saattaa raivostua täyteen raivoon eli huutaa, nakkoo tavaroita, lyö ja potkii ihan mitättömimmästäkin asiasta. Viimeksi eilen hän raivosi miltei tunnin koska hän ei osannut jotain laskua.
Hän on valehdellut minulle, varastanut lompakostani rahaa, hän on ottanut automaattikorttini luvatta ja nostanut rahaa itselleen. Hän on päästänyt kolme koiraamme vapaaksi lähiöön, koska suuttui minulle. Olin töissä ja naapurini soitti että koiramme juoksivat vapaana, onneksi sain ne kiinni.
Hän on karannut koulusta, opettaja on soittanut minulle töihin että lapseni on jossain teillä tietymättömillä ja olen kesken työpäivää lähtenyt etsimään lasta, hän on ollut toisen kaverinsa kanssa joka myös pinnasi, pelaamassa pleikkaria.
Kun laitoin pleikkarin arestiin, hän suuttui minulle ja karkasi kun olin suihkussa.
Tämä on jatkunut näin kaksi vuotta, oireet pahenevat koko ajan. Olen alkanut pelätä itsenikin puolesta. Lapseni on myös toisille lapsille aggressiivinen, eikä hänellä ole kavereita koska toiset lapset pelkäävät häntä.
Hän syntyi hätäsektiolla koska sydänäänet heikkenivät, oireet huomattiin kuusivuotiaana, koska ei vieläkään osannut puhua kunnolla.
Nyt on ajatuksena siirtää hänet erityisluokkaan, koska hän ei kykene olemaan ns normaalilla luokalla.
No tämänpäiväiseen mistä minulla katkes pinna.
Opettaja soitti minulle että lapseni ei tullut aamulla kouluun, itse olen lähtenyt kuudelta kotoa töihin. Töiden jälkeen menin kotiin ja poika valehteli että hän oli koulussa ja meille tuli riita.
Riidan aikana poika nakkoi lasiastiat pöydältä maahan ja kun korotin ääntä ja sanoin että hän siivoaa ne, hän koetti lyödä minua.
Silloin läimäytin häntä avokämmenellä poskelle lujaa
Olen niin lopen uupunut ja poikki, olen itkenyt. Haluan antaa lapseni pois, mietin jo soitanko sosiaalitoimistoon ja pyydän että he vievät lapseni hetkeksi pois.
Olen yksinhuoltaja, enkä jaksa enää tätä.
Mulla on poika 10 vuotias. Hänellä on jokin viivästymä sosiaalisessa kehityksessä ja on ns erityislapsi vaikka onkin normaalilla luokalla.
Hän on äärimmäisen lyhytpinnainen, ja saattaa raivostua täyteen raivoon eli huutaa, nakkoo tavaroita, lyö ja potkii ihan mitättömimmästäkin asiasta. Viimeksi eilen hän raivosi miltei tunnin koska hän ei osannut jotain laskua.
Hän on valehdellut minulle, varastanut lompakostani rahaa, hän on ottanut automaattikorttini luvatta ja nostanut rahaa itselleen. Hän on päästänyt kolme koiraamme vapaaksi lähiöön, koska suuttui minulle. Olin töissä ja naapurini soitti että koiramme juoksivat vapaana, onneksi sain ne kiinni.
Hän on karannut koulusta, opettaja on soittanut minulle töihin että lapseni on jossain teillä tietymättömillä ja olen kesken työpäivää lähtenyt etsimään lasta, hän on ollut toisen kaverinsa kanssa joka myös pinnasi, pelaamassa pleikkaria.
Kun laitoin pleikkarin arestiin, hän suuttui minulle ja karkasi kun olin suihkussa.
Tämä on jatkunut näin kaksi vuotta, oireet pahenevat koko ajan. Olen alkanut pelätä itsenikin puolesta. Lapseni on myös toisille lapsille aggressiivinen, eikä hänellä ole kavereita koska toiset lapset pelkäävät häntä.
Hän syntyi hätäsektiolla koska sydänäänet heikkenivät, oireet huomattiin kuusivuotiaana, koska ei vieläkään osannut puhua kunnolla.
Nyt on ajatuksena siirtää hänet erityisluokkaan, koska hän ei kykene olemaan ns normaalilla luokalla.
No tämänpäiväiseen mistä minulla katkes pinna.
Opettaja soitti minulle että lapseni ei tullut aamulla kouluun, itse olen lähtenyt kuudelta kotoa töihin. Töiden jälkeen menin kotiin ja poika valehteli että hän oli koulussa ja meille tuli riita.
Riidan aikana poika nakkoi lasiastiat pöydältä maahan ja kun korotin ääntä ja sanoin että hän siivoaa ne, hän koetti lyödä minua.
Silloin läimäytin häntä avokämmenellä poskelle lujaa
Olen niin lopen uupunut ja poikki, olen itkenyt. Haluan antaa lapseni pois, mietin jo soitanko sosiaalitoimistoon ja pyydän että he vievät lapseni hetkeksi pois.
Olen yksinhuoltaja, enkä jaksa enää tätä.
