lainanmaksua..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kivakiva
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
""sitten tulee ero ja mies vie telkkarin, pesukoneen, tietokoneen etc.... vaikka nainen on niitä ihan ilmaiseksi käyttänyt hah hah. Niin minäkin veisin ja lujaa""

Et sitten ymmärtänyt mitä kirjoitin... Nainen on esimerkissäni maksanut joka kuukausi vastikkeen ja auton käyttökuluja sekä yhteiset ruoat. Nainen ei vaan saa näitä mukaansa eron sattuessa, mutta mies voi viedä ""omat"" tavaransa, vaikka nainen olisi käyttänyt täsmälleen saman summan tai jopa enemmän edellä mainitsemiini asioihin.
 
Asunto on sijoitus. Toki siinä joutuu maksamaan lainan korot, leimaverot ym, mutta asunnosta saa yleensä aika hyvän tuoton sitten jos sen joskus myy. Korot on vaan maksu siitä, että saat käyttää pankin rahaa omaan sijoitukseesi. Ja itse et sijoittaisi asuntoon, jollet ajattelisi sen olevan tuottoisaa.
 
anna .... esimerkkisi olikin huono ! Eihän ap mitään bensoja tai kaikkia ruokamaksuja suinkaan maksa. Pysy sinäkin alkuperäisessä asetelmassa äläkä lisää omiasi soppaan
 
Kuulkaas kaikki Ellit, jotka olette huolissanne siitä, ettei AP:n omaisuus kartu. Miksi ihmeessä nainen ei voi ostaa sijoitusasuntoa? Kunhan säästää alkupääoman tai hankkii takaajat, ostaa asunnon ja antaa sen vuokralle. Vuokralla maksaa lähestulkoon lainanlyhennykset, korot, yhtiövastikkeet ja verot.

Yhteinen asunto olisi tietenkin mukava, mutten minäkään aio lahjoittaa puolta asunnostani vaimolleni. Eikä hänellä näytä olevan suuria haluja ostaa osaa tästä tai vastaavasti sijoitusasuntoa itselleen. Ihan on oma valinta, arvostaako vaurastumista vai helppoutta ja turvallisuutta.

Onko joku kuullut, että rahan ja rakkauden sotkeminen olisi tehnyt elämästä autuasta? Älkääkä taas puhuko tapauksista, jossa kaksi nuorta ja persaukista lyö hynttyyt yhteen. Tilanne on erilainen, jos toisella ei ole mitään ja toisella on jo jokunen 100000€ omaisuutta.
 
Minä en missään nimessä myisi puolta asunnostani miehelle, vaikka hän muuttaisi asumaan asuntooni. Pystyn kerran lyhentämään yksinkin lainaa ja maksamaan muutkin asumis- ym. kulut.
 
Asun miehen omistamassa asunnossa enkä maksa penniäkään lainoja,en vastikkeita enkä lyhennyksiä.Ruokaa ostan välistä ja hoidan omat menoni mutta muuten mieheni hoitaa kaiken.

Tämä on meillä kyllä sovittu asia koska olen miehen pyynnöstä vuoden virkavapaalla ja olemme aviossa.On halukas myymään puolet asunnosta kun palaan töihin et näin meillä.
 
Nää rahakeskustelut ovat aivan sairaita. Ettekö tosiaan ymmärrä, että myrkytätte oman elämänne ja muidenkin elämät laskemalla rahoja ja kuluja. Minusta ap:lla on hyvä tilanne ja halvempi asunto kuin vuokrakämppä. Ei asiaa kannata penkoa enää yhtään. Jos mies ei palauta ap;n rahoja, niin kannattaa miettiä jatkoa.
 
Joudun toistamaan vanhan viestini, jonka joskus tänne palstalle näköjään ihan aiheellisesti kirjoitin.

Käsittelen lyhyesti omistusasumisen hintaan vaikuttavia tekijöitä, koska aihe tuntuu olevan monille vaikeasti ymmärrettävä. Näiden kulujen täsmällinen ymmärtäminen on tärkeää tasa-arvoisen taloudellisen tilanteen saavuttamiseksi parisuhteessa.

Keskeiset tekijät omistusasumisen hinnassa ovat

a) asunnon hinnan vaihtelu (ei absoluuttisesti, vaan suhteessa muuhun asuntokantaan)

b) pääomakustannukset (asuntoon sidotulla pääomalla on hinta)

c) lainan korkokustannukset

d) remonttikustannukset (diskontataan jatkuvasti (maksetaan omistussuhteen mukaan))

e) asuntolainan koron aiheuttama vähennys verotukseen

f) vastike

g) vesimaksut ja muut taloyhtiön palvelut

h) sähkö, netti, tv-lupamaksu ja vakuutukset (ovat vähän eri sarjaa, mutta kuuluvat läheisesti samaan asiaan)

Näistä a ja b ovat merkittävimmät syyt, miksi olisi ihanteellista, että pariskunta omistaisi asunnon 50-50 -jaolla. Tekijät ovat vaikeita määrittää eksaktisti, joten on tasa-arvoista, että ne jakaantuvat puoliksi. Tässä voidaan pitää poikkeuksena sitä, että mikäli tuloerot ovat äärimmäisen huomattavat ja mahdollistavat täysin toisenlaiset elämäntavat, ei välttämättä ole mielekästä, että pariskunta toimii vähemmän tienaavan ehdoilla. Tämä on vaikea kysymys ja lienee oman kirjoituksensa arvoinen.

Tekijä b on osoittautunut monille ihmisille vaikeaksi ymmärrettäväksi. Ajattele tilannetta, että tekisit 15 vuotta duunia ja säästäisit kaiken aikaa aggressiivisesti asuntoon. Saisit asunnon ostettua taloyhtiöstä, jossa ei ole yhtiövastiketta, eikä vesimaksuja. Asuminen olisi siis näennäisesti ilmaista (jos remonttikustannusten diskontattavaa vaikutusta ei huomioida). Kuvitellaan edelleen, että asuntoosi muuttaisi elämänkumppanisi. Olisiko mielestäsi tasa-arvoista, että hän asuisi siinä ilmaiseksi. Mielestäni ei ole, koska hän pääsisi täysimääräisesti hyötymään siitä 15 vuoden raadannasta, jonka olisit tehnyt, mutta saisi vastaavasti pistää sen 15 vuoden oman raadantansa omaan taskuunsa täysimääräisesti. Tämä käsittely selventää pääomakustannuksia. Pääomalla on aina hinta ja se maksetaan hyvinkin konkreettisesti sitä pääomaa säästettäessä. Se maksetaan hiellä ja vuosina, joiden aikana pidetään elintasoa alempana kuin tulotaso edellyttäisi. Miksi elämänkumppanisi pitäisi olla oikeutettu hyötymään tästä ilmaiseksi?

Toinen tapa selvittää tekijän b vaikutusta on, että omistusasumisen sijaan asuttaisiinkin vuokralla. Silloin tuon asuntoon sijoitetun summan voisi sijoittaa pörssiin ja tienata siitä rahaa. Tätä kutsutaan taloustieteessä vaihtoehtoiskustannukseksi.

Tekijässä d käytin tuota sanaa diskontata, joka tarkoittaa nykyarvon laskemista. Käytännössä tarkoitan remonttikulujen ennakointia etukäteen ja sen huomioimista joka kuukausi, vaikka joka kuukausi ei remontoidakaan. Tämä tietysti on jollain tasolla mahdollisesti siirrettävissä asunnon hintaan ja ylipäätään remonttikustannuksien maksaminen jakaantuu omistussuhteessa tasa-arvoisessa tilanteessa. Myös tämä tekijä puoltaa 50-50 -omistussuhdetta. Jos remonttikustannukset jakaantuisivat toisin kuin omistussuhde, pitäisi omistussuhteen tämän vuoksi muuttua. Siksi selkein tilanne on puoliksi omistaminen ja remonttien maksaminen puoliksi.
 
Lisään vielä, että tällaisia tilanteita syntyy helposti matemaattisesti täydellisen kyvyttömien ihmisten parisuhteissa. Ketjun aloittajakin kuvittelee olevansa alistetussa asemassa, vaikka käyttää todellisuudessa miestään taloudellisesti törkeästi hyväkseen.

Klassinen argumentti nousikin jo tuolla ylempänä esiin eli tämä järjestely muka jotenkin aiheuttaisi sen, että suhteen mahdollisesti loppuessa naiselle ei jäisi mitään, mutta mies olisi saanut velattoman asunnon. Jos nainen maksaa pelkkää yhtiövastiketta (mikä on todellakin väärin), ei todellakaan ole mitään vaikeuksia säästää erittäin merkittäviä summia palkastaan joka kuukausi.

Yksinkertaistettu ja oikea menettely oli tuolla ylempänä jo mainittu, jos siis pyritään taloudellisesti tasa-arvoiseen suhteeseen. Mietitään, mikä olisi kyseisen asunnon käypä vuokra vapailla markkinoilla ja ketjun aloittaja maksaa tästä summasta täsmälleen puolet miehelleen joka kuukausi.
 
Mielestäni järkevää olisi, että maksat tietyn osuuden asunnosta (esim. puolet asunnon arvosta) miehellesi ja tämä osuus asunnosta tulisi sinun nimiisi omaisuutena (toki kannattaa ottaa huomioon, että mikäli joudut ottamaan lainaa tätä varten, joudut sitten maksamaan lainan korot jne. joten asumisesi kustannukset saattavat nousta huomattavasti tämän hetkiseen verrattuna). Tämän lisäksi tietenkin puolitatte kaikki kustannukset.
 

Yhteistyössä