Lakia tuntevat; pitääkö paikkansa että tavara on kaupan omaisuutta niinkauan kun se on kärryissä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "frau"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
F

"frau"

Vieras
Jostain luin, että Niin kauan kun se tavara on kärryissä
tavara on kaupan omaisuutta, oli sitten kaupassa tai kaupan ulkoupuolella. Vartija ei voi syyttää varkaudesta kärryssä olevaa tavaraa.

Mutta jos huomaa, että tavara jäi maksamatta ja ottaa sen siitä huolimatta ja pakkaa autoonsa, niin sitten voi syyttää.
 
[QUOTE="frau";27189256]Jostain luin, että Niin kauan kun se tavara on kärryissä
tavara on kaupan omaisuutta, oli sitten kaupassa tai kaupan ulkoupuolella. Vartija ei voi syyttää varkaudesta kärryssä olevaa tavaraa.

Mutta jos huomaa, että tavara jäi maksamatta ja ottaa sen siitä huolimatta ja pakkaa autoonsa, niin sitten voi syyttää.[/QUOTE]


Siis mitä yrität sanoa tässä? Ei aukea mulle yhtään. Jos sulla on kaupassa kärryssä joku tavara, niin se on vielä kaupan omaisuutta. Jos sulla on kärryssä kaupan ulkopuolella tavara, jonka olet maksanut, se on sun omaisuutta tietenkin. Jos et ole maksanut, niin tietysti se on kaupan omaisuutta ja sua voidaan syyttää varkaudesta, jos et pysty selvittämään uskottavasti, miksi ei ole maksettu.
 
Ei sillä kärryllä ole mitään tekemistä asian kanssa vaan sillä että olet ohittanut kassan ja et ole maksanut. Jos itse huomaat erehdyksesi ennen vartijaa ja menet maksamaan todennäköisesti selviät sillä maksamisella. Jos vartija huomaa että et maksanut niin se on kyllä sitten varkaus.
 
[QUOTE="vieras";27189406]Jos vartija huomaa että et maksanut niin se on kyllä sitten varkaus.[/QUOTE]

Tarkoittanet tilannetta, jossa on tahallisesti jätetty maksamatta? Jos joku tuote on jäänyt erehdyksessä maksamatta, ei kyseessä ole varkaus mutta milläs todistat...
 
Se on ihan sama, kuljetatko kaupan omaisuutta kärryssä vai esim. kengän pohjassasi kassojen ohi maksamatta, niin olet silti sen tavaran varastanut.... joko tahallisesti tai tahattomasti vahingossa.
 
Heh, tuli tästä mieleen eräs etnometodologinen koe. Etnometodologia tutkii arkipäivän käyttäytymissääntöjä, jotka tulevat esille vasta kun joku rikkoo niitä. Opiskelijalla tuli proffan kanssa kiistaa siitä, katsovatko kaupan asiakkaat omistusoikeuden tavaroihin siirtyvän sillä hetkellä kun he ottavat ne kärryihinsä vai vasta kassalla. Opiskelija väitti edellistä, proffa jälkimmäistä. Niinpä opiskelija päätti tehdä käytännön kokeen.

Opiskelija meni kauppaan ja otti kärryt, mutta sen sijaan, että hän olisi alkanut ottaa niihin tavaroita hyllyiltä, hän ottikin ne toisten asiakkaiden kärryistä. Syntyi melua ja riitaa, kunnes lopulta poliisi kutsuttiin paikalle.

Opiskelija oli tyytyväinen, koska hän katsoi todistaneensa oman kantansa oikeaksi. Proffa ei kuitenkaan ollut vakuuttunut: muille asiakkaille oli tarpeeksi harmillista se, että heidän kärryistään hävisi toiselta puolelta kauppaa otettuja tavaroita, kun he hetkeksi käänsivät selkänsä. He eivät siis välttämättä katsoneet omistavansa tavaroita, vaan he eivät vain halunneet lähteä hakemaan uutta.
 
  • Tykkää
Reactions: MorbidMama ja as if
Sekoitatkohan tämän nyt siihen, että vaikka sulloisit kaupassa tavaraa taskuihin, hameen alle, tjs., ei hommaa voida katsoa näpistysyritykseksi ennen kuin olet yrittänyt poistua kaupasta (=mennä kassojen ohi) maksamatta tuotteita?
 
Heh, tuli tästä mieleen eräs etnometodologinen koe. Etnometodologia tutkii arkipäivän käyttäytymissääntöjä, jotka tulevat esille vasta kun joku rikkoo niitä. Opiskelijalla tuli proffan kanssa kiistaa siitä, katsovatko kaupan asiakkaat omistusoikeuden tavaroihin siirtyvän sillä hetkellä kun he ottavat ne kärryihinsä vai vasta kassalla. Opiskelija väitti edellistä, proffa jälkimmäistä. Niinpä opiskelija päätti tehdä käytännön kokeen.

Opiskelija meni kauppaan ja otti kärryt, mutta sen sijaan, että hän olisi alkanut ottaa niihin tavaroita hyllyiltä, hän ottikin ne toisten asiakkaiden kärryistä. Syntyi melua ja riitaa, kunnes lopulta poliisi kutsuttiin paikalle.

Opiskelija oli tyytyväinen, koska hän katsoi todistaneensa oman kantansa oikeaksi. Proffa ei kuitenkaan ollut vakuuttunut: muille asiakkaille oli tarpeeksi harmillista se, että heidän kärryistään hävisi toiselta puolelta kauppaa otettuja tavaroita, kun he hetkeksi käänsivät selkänsä. He eivät siis välttämättä katsoneet omistavansa tavaroita, vaan he eivät vain halunneet lähteä hakemaan uutta.

No tosi typerä päätelmä opiskelijalta. Kukaan ei varmasti katso omistavansa maitolitraa, vaikka se on ostoskärryssä. Sen sijaan siihen on ikään kuin varaus, koska on itse jo nähnyt sen vaivan, että on sen hakenut. Vasta kun se on maksettu, asiakas kokee sen omakseen.
 
Milloin omistusoikeus siirtyy sinulle? Silloin kun menet kassan ohi VAI että menet ulko-ovesta ?


PS. Aika läpinäkyviä noin vartijoiden kommentit tuossa yllä ? Vartijaksi menevät muuten ne, jotka eivät perunkoulun jälkeen pääse minnekkään muualle opiskelemaan
 
[QUOTE="jaa";27189530]No tosi typerä päätelmä opiskelijalta. Kukaan ei varmasti katso omistavansa maitolitraa, vaikka se on ostoskärryssä. Sen sijaan siihen on ikään kuin varaus, koska on itse jo nähnyt sen vaivan, että on sen hakenut. Vasta kun se on maksettu, asiakas kokee sen omakseen.[/QUOTE]

Näin on. Ei kait kukaan jätä edes vartioimatta niitä kärryjä sen jälkeen kun ne tuotteet on maksettu. Kun ne on vielä kaupan omaisuutta, ei maailma kaadu, jos joku ne kärryt tavaroineen veisikin. Turhaa vaivannäköä vain tulee.
 
Alkuperäinen kirjoittaja turha täältä on kysyä;27189585:
Milloin omistusoikeus siirtyy sinulle? Silloin kun menet kassan ohi VAI että menet ulko-ovesta ?


PS. Aika läpinäkyviä noin vartijoiden kommentit tuossa yllä ? Vartijaksi menevät muuten ne, jotka eivät perunkoulun jälkeen pääse minnekkään muualle opiskelemaan


Pikku lähikaupassa luultavasti siinävaiheessa, kun menet ulos. Mutta isossa marketissa, joka sijaitsee kauppakeskuksessa, siinä vaiheessa kun menet kassojen läpi.
 
[QUOTE="jaa";27189530]No tosi typerä päätelmä opiskelijalta. Kukaan ei varmasti katso omistavansa maitolitraa, vaikka se on ostoskärryssä. Sen sijaan siihen on ikään kuin varaus, koska on itse jo nähnyt sen vaivan, että on sen hakenut. Vasta kun se on maksettu, asiakas kokee sen omakseen.[/QUOTE]

Hetkinen...mutta kai me nyt kaikki muistetaan mammiksen 'annoin lapselle nakkia nakkipaketista ennen kuin olin maksanut, haittaaxe'-keskustelut. Eikö sellaisessa tilanteessa juuri oleteta, että tuleva ostos on jo omaa omaisuutta? Vai miten tämä nyt olisi nähtävä?
 
Varkauden tai näpistyksen yritys jos kaupassa sulloo taskuihin yms. Täytetty varkaus tai näpistys, kun marssitaan kassan ohi.

Sekä varkaus että näpistys ovat rikoksia, joiden rangaistavuus edellyttää tahallisuutta. Jos huomaamatta jää jotain, tahallisuus puuttuu. Varkaus tai näpistys ei ole rangaistavaa tuottamuksellisena tekona.
 
Antakaapa kun täti kertoo. Työskentelen sillointällöin myymälävartioinnissa, joten kerronpa lyhyesti, millaista käytäntöä noin suurinpiirtein vartijoiden on määrä noudattaa.

Lähdetään siitä, että kassa on se raja. Meillä ei noita yllä mainittuja varkauden yrityksiä kollata kuin tuttujen tapauksien kanssa, muuten mennään asiakasta kassalle vastaan ja muistutetaan taskun pohjalla olevasta oluttölkistä tai nakkipaketista kohteliaasti vihjaten, jolloin vältetään varkaus. Ja jos sattuu että asiakas on ostoksensa ehtinyt jo taskusta jättää joko kauppaan tai nostaa hihnalle, niin yleensä rehellinen ja kohtelias asiakas kuitenkin ymmärtää, miksi hänelle on moista vihjattu.

Sitten onkin vähän kahta koulukuntaa, kumpikaan ei ole väärin. Kun asiakas maksamattoman ostoksen kanssa ehtii jo kassan ohi ulkopuolelle, niin osa vartijoista saattaa ystävällisesti taas muistuttaen kysäistä, että jäiköhän jotakin. Jos asiakas tässä vaiheessa huomaa unohduksensa tai ymmärtää hoitaa näpistysyrityksensä fiksusti, niin painelee takaisin kassalle. Jos ei, niin sitten ruvetaan puhumaan näpistysasiasta poliisin kanssa. Mainitsemani toinen koulukunta taas ei ole niin kärsivällinen, näpistys kun on näpistys kassalinjan läpi tultaessa.
 
[QUOTE="niinno";27189431]Tarkoittanet tilannetta, jossa on tahallisesti jätetty maksamatta? Jos joku tuote on jäänyt erehdyksessä maksamatta, ei kyseessä ole varkaus mutta milläs todistat...[/QUOTE]

Jos viet jotain ulos kaupasta maksamatta tai siitä erikseen sopimatta, se on varkaus, oli se tahallista tai ei. Miksi tällaisen asian täytyy olla joillekin niin vaikeaa. Jos joku tuote on jäänyt tässä tilanteessa maksamatta se on aina varkaus lain mukaan. Turha sitä on alkaa itse tulkitsemaan.
 
[QUOTE="vieras";27189932]Jos viet jotain ulos kaupasta maksamatta tai siitä erikseen sopimatta, se on varkaus, oli se tahallista tai ei. Miksi tällaisen asian täytyy olla joillekin niin vaikeaa. Jos joku tuote on jäänyt tässä tilanteessa maksamatta se on aina varkaus lain mukaan. Turha sitä on alkaa itse tulkitsemaan.[/QUOTE]

Nyt tuli vihdoin ymmärrettävä ja yksiselitteinen vastaus, kiitos! En minäkään ymmärrä, miksi tätä pitää edes miettiä...
 
[QUOTE="jaa";27189530]No tosi typerä päätelmä opiskelijalta. Kukaan ei varmasti katso omistavansa maitolitraa, vaikka se on ostoskärryssä. Sen sijaan siihen on ikään kuin varaus, koska on itse jo nähnyt sen vaivan, että on sen hakenut. Vasta kun se on maksettu, asiakas kokee sen omakseen.[/QUOTE]

Niinpä. Tuskin sitä opiskelijaa varkaaksi tuossa tilanteessa syytettiin. Ihan vain toimintanormista poikkeaminenhan tuossa on närkästyttänyt. Mikään laki ei esimerkiksi estä etuilua jonossa, mutta ei moni vain jostain syystä etuile, koska sellainen normi meillä on olemassa.
 

Yhteistyössä