Lapsella kaksi kutsumanimeä

[X]

Voimia alkuperäiselle, ihan älytöntä tuollainen. tosin meidän suvussa oli yhden kerran vastaava tapaus. Sukulaiset antoivat lapselleen nimeksi vähän erikoisemman muttei kuitenkaan mitenkään omituisen nimen, sanotaan nyt vaikka Tino. Ristiäisissä toiset isovanhemmat sitten kovaan ääneen ilmoittivat, että "me sanotaan sitten poikaa kyllä Juhoksi"... :-o

 

[vieras]

Meillä oli hieman sama tilanne appiukon kanssa. Hänelle ei pojalle annettu nimi kelvannut, vaan ilmoitti, että minä kutsun poikaa sitten ***. Tämä hänen kutsumanimensä oli pojan toisesta nimestä väännetty lempinimi, vaikka muuten poikaa kutsutaan ihan ensimmäisellä nimellä - ei lempinimellä.

Ilmoitin hänelle tämän kuullessani ihan ystävällisesti, että lapsi on kastettu ***:ksi ja sitä nimeä myös käytetään. Perustelin myös sillä, että pieni poika sekoaa itsekin nimestään, jos jokainen aikuinen kutsuu häntä miten itse haluaa. Eiköhän ne ole ne vanhemmat jotka lapsensa nimen päättävät ja muut vaan sopeutuu.

Tsemppiä sinulle, pidä oma pääsi nimen suhteen, sillä sinun lapsestasihan tässä on kyse!

 

[äippä]

Minä kyllä ymmärrän hyvin noita sukulaisia. Lapsi on kuitenkin puoliksi suomalainen, lapsella varmaan miehen ulkomaalainen sukunimi? Niin olisihan se hyvä sitten olla lapsella jotain suomalaista nimessäkin.

Itse en ymmärrä Alex Stephen Matthewseja ym. puoliksi suomalaisia lapsia, jotka naamioidaan täysin ulkomaalaisiksi.

Oletko ihan tosissasi?! Kyllä se vaan on niin että jokaisella vanhemmalla on täysi oikeus antaa lapselleen juuri se nimi, jonka parhaaksi näkevät (lain ja hyvän maun rajoissa tietty). Tähän ei ole KENELLÄKÄÄN mitään nokan koputtamista! Mummojen ja muiden sukulaisten on mukisematta hyväksyttävä vanhempien päätös tässä asiassa. Se ei kuulu muille.

Alkuperäiselle: Voisiko asiaa selittää sukulaisille lapsen näkökulmasta? Onhan se lapsen etu että häntä kutsutaan hänelle annetulla nimellä. Lempinimet ovat erikseen, mutta onhan tuo ihan älytöntä ja lasta halventavaa alkaa keksimään muita nimiä! Varmasti he lasta rakastavat, niin voisivat sen nimessä niellä lapselliset temppuilunsa ja alkaa kutsua lasta omalla nimellään... Tsemppiä, tiedän miten rasittavia päällepäsmärisukulaiset voivat olla.

 

[hyväksyisitkö]

Olisiko sinusta sitten on jos vaikkapa Alex olisi sukulaistesi suussa Aleksi tai Antti? Voitko itse ehdottaa sellaista kompromissia?

 

[Hermot menee]

Olen todellakin yrittänyt selittää, ettei ole lapsen kannalta fiksua käyttää kahta nimeä. Tähän yleensä vastaukseksi saan "no alkakaa tekin kutsumaan sitä Pertiksi"... Että näin.

Ja kyseessä ei ole lempinimi vaan käyttävät tuota keksimäänsä nimeä ihan joka päivä. Kuulumiset kysellään sillä nimellä ja olenkin lopettanut kuulumisten kertomiset, mutta painavat päälle kuin yleinen syyttäjä niin kauan kunnes annan periksi.

Kai pitää tosiaan alkaa kokeilemaan tuota, että alan heitä kutsumaan mitä ihmeellisimmillä nimillä. Ja todellakin etsin ne kauheimmat englantilaiset perinnenimet, josko sitten ymmärtäisivät. Taidan myös tulostaa tämän ketjun ja iskeä nenän eteen. Ehkä sitten ymmärtävät etten enää ota asiaa "leikillä" vaan olen tosissani seuraavaksi jättämässä heidät lapsen elämän ulkopuolelle.

 

[Hermot menee]

Hyväksyisin jos lapsen nimi olisi Alex ja he sanoisivat häntä esim Alexiksi tai jollain muulla "lempinimellä". Mutta kun kyseessä on se, ettei heidän käyttämällään nimellä ole mitään tekemistä oikean nimen kanssa. Ja he todellakin esittelevät lapsen muille tällä heidän "antamallaan" nimellä.

 

[vieras]

Jos mä miettisin tilannetta omalle kohdalle niin olisin kyl erittäin ärsyyntynyt. Samalla tavalla jos mun nimi olis Niina ja sit äidin siskot tai vaikka työkaveri aina kutsuis Kyllikiksi ihan oman pään mukaan.

Jos toista nimeä käyttäviin ei mikään muu auta, niin viimeistään lapsi sit itse kertoo millä nimellä haluaa tulla kutsuttavan.

 

[voeras]

Olen todellakin yrittänyt selittää, ettei ole lapsen kannalta fiksua käyttää kahta nimeä. Tähän yleensä vastaukseksi saan "no alkakaa tekin kutsumaan sitä Pertiksi"... Että näin.

Ja kyseessä ei ole lempinimi vaan käyttävät tuota keksimäänsä nimeä ihan joka päivä. Kuulumiset kysellään sillä nimellä ja olenkin lopettanut kuulumisten kertomiset, mutta painavat päälle kuin yleinen syyttäjä niin kauan kunnes annan periksi.

Kai pitää tosiaan alkaa kokeilemaan tuota, että alan heitä kutsumaan mitä ihmeellisimmillä nimillä. Ja todellakin etsin ne kauheimmat englantilaiset perinnenimet, josko sitten ymmärtäisivät. Taidan myös tulostaa tämän ketjun ja iskeä nenän eteen. Ehkä sitten ymmärtävät etten enää ota asiaa "leikillä" vaan olen tosissani seuraavaksi jättämässä heidät lapsen elämän ulkopuolelle.

Seuraavan kerran kun kysyvät mitä Pertille kuuluu sanot et kukas se Pertti on? Ettet tunne sellaista tyyppiä, mut Alexille kuuluu ihan hyvää. Ja jos et muista kuka Alex on niin se on se teidän tyttärenpoikanne.

 

[realmerkku78]

V*un ärsyttävää. Lapsillani on kauniit, suomalaiseen suuhun sopivat, mutta silti vierasperäiset nimet. Appivanhemmat ei kunnioita nimiä pätkääkään, vaan ilmoitti jo odotusaikana, että meidän lapsenlasta kutsutaan sitten ihan suomalaisittain. En nyt näitä nimiä sano, mutta aika lähellä olisi esim. seuraava:

Oliver-Olli
Daisy- Tiina

 

[Hermot menee]

V*un ärsyttävää. Lapsillani on kauniit, suomalaiseen suuhun sopivat, mutta silti vierasperäiset nimet. Appivanhemmat ei kunnioita nimiä pätkääkään, vaan ilmoitti jo odotusaikana, että meidän lapsenlasta kutsutaan sitten ihan suomalaisittain. En nyt näitä nimiä sano, mutta aika lähellä olisi esim. seuraava:

Oliver-Olli
Daisy- Tiina

Tätä juuri tarkoitan! Voimia myös sinne... Itseäni ärsyttää nimenomaan se, että esim. äitini perustelee tätä sillä, että kun se vääntyy suomalaisen suussa niin hassuksi. Hyvin tuo kuitenkin oman suosikkinäyttelijänsä nimen osaa lausua, joka on siis tosiaan TÄYSIN sama kuin pojan nimi (ei tosin siksi annettu).

 

[realmerkku78]

V*un ärsyttävää. Lapsillani on kauniit, suomalaiseen suuhun sopivat, mutta silti vierasperäiset nimet. Appivanhemmat ei kunnioita nimiä pätkääkään, vaan ilmoitti jo odotusaikana, että meidän lapsenlasta kutsutaan sitten ihan suomalaisittain. En nyt näitä nimiä sano, mutta aika lähellä olisi esim. seuraava:

Oliver-Olli
Daisy- Tiina

Tätä juuri tarkoitan! Voimia myös sinne... Itseäni ärsyttää nimenomaan se, että esim. äitini perustelee tätä sillä, että kun se vääntyy suomalaisen suussa niin hassuksi. Hyvin tuo kuitenkin oman suosikkinäyttelijänsä nimen osaa lausua, joka on siis tosiaan TÄYSIN sama kuin pojan nimi (ei tosin siksi annettu).

onkohan meidän pojilla sama nimi...

 

[Hermot menee]

Voi olla

 

[lapinonni]

Mun ex pomo kutsuu tytärtäni toiselta nimeltä.
Juttelin silloin kun tyttöä odotin että tytöstä tulee sitten sen ja sen niminen.
Jäikin sitten tämä nimi toiseksi nimeksi, kompromissiksi miehelle.
Pomo tietää tytön oikean nimen, mutta aina kutsuu toisella nimellä.
Hellyyttävää ja tyttökin tietää ketä ex pomoni tarkoittaa...

 

[coatrack]

Onpa omituista käytöstä isovanhemmilta!

Minä kieltäytyisin itsepintaisesti kertomasta lapsen kuulumisia jos niitä kysyttäisiin väärällä nimellä, vaikka kysymykseen "Onkos Pertti nukkunut hyvin?" vastaisin "En tiedä, en tunne ketään sen nimistä lasta". Tai todennäköisesti ilmoittaisin että jos käytös vielä jatkuu, laitan välit kokonaan poikki. Sukulaisten käytös viestii mielestäni epäkunnioitusta teitä vanhempia ja valintojanne kohtaan, miksi olisi sellaisten kanssa tekemisissä..