lapselle annettu nimi harmittaa...

[hitsikka]

Meillä siis 6kk ikäiset kaksoset ja toiselle annettu nimi harmittanut ristiäisistä lähtien.. poika näyttää kyllä periaatteessa annetulta nimeltä mutta mä olisin halunnut toisen,miehelle se oli ehdoton ei. Toisen vauvan nimi oli selvä jo synnärillä. Tälle toiselle oli kolme vaihtoehtoa ja mulle oli tärkeetä se että kaikkien lasten nimi alkaa samalla kirjaimella,mies antoi siinä periksi.
Itse kyllä ehdotin tätä nimeä joka hänelle sitten annettiin mutten aatellu miehen siitä tykkäävän ja heitin nimen vaan kun luettelin e:llä alkavia nimiä..vielä ristiäis-aamuna seurakuntakodille menessä mietittiin kahden nimen välillä ja itseasiassa pappikin osallistui päätökseen.. Nimi jonka olisin halunnut oli mummoni isän nimi mutta miehen mielestä liian ruotsalainen, ollaan ihan suomalaisia ja sukunimi nen-päätteinen.. voi olla että se mun nimi ois ollu liian hieno sukunimeen mutta tykkään siitä ja kävisi veljensä nimeen....Voihan...

Ei mulla muuta..

 

["Samu"]

Mikäs se nimi sitten on?

 

[-.-]

No mitkä ne nimet nyt sit on?

sitähän haluat kysyttävän.

 

[hitsikka]

En halua kysyttävän mitkä nimet on... Halusin vaan avautua teille ajatuksistani...ja mitä teen vai teenkö mitään..totunko nimeen? En oo kyllä miehelle maininnut ajatuksistani..

 

["pieras"]

ymmärrän. esikoisen toinen nimi on aivan tyhmä. Koska minä vaadin saada yhden tietyn nimen etunimeksi, annoin miehen valita toisen nimen, enkä laittanut vastaan. Nyt on harmittanut sitten jo 12 vuotta.

 

[mnbvcxz]

Meidän lasten nimet (2 kpl) alkaa samalla kirjaimella. Se oli virhe. Menee koko ajan sekaisin.

mutta vähintään oudoin nimipari kaksosille on Aleksi ja Akseli. Sehän on sama nimi kahteen kertaan!

Epäilen, että äiti on ollut synnytyksen jälkeen koomassa ja isältä on kysytty hätäkastenimet tai nämä on laitettu läpällä siihen esitietolomakkeeseen ja sitten ei ole älytty pyytää vaihtoa.

 

[vierasss]

No eiköhän se ole vain totuttava nimeen. Kyllä meidänkin poikamme nimi oli jonkinlainen kompromissi, siinä kun on kaksi ihmistä nimeä päättämässä. Nyt kaikkien kolmen lasten nimet alkaa samalla kirjaimella vaikka en olisi halunnut eikä se ollut tarkoitus, ja koko ajan kaikki menee sekaisin. Nyt valitsisin toisen, mutta eipä nimi miestä pahenna. Kaikkeen tottuu. Jos haluamasi ei sovi miehellesi, niin minkäs sitten ajattelit laittaa?

 

[-.-]

Kannattais vaan aina päästä kompromissiin nimestä ennen ristiäisiä.

Nyt se on vaan totuttava.

 

[Nohh]

"Mitä teen" voi helvetti näitä naisia. No ET MITÄÄN. Lapsella on nimi, jos se ei sinua miellytä niin voivoi. Naurettavaa tuo, että ollaan maansa myyneitä kun ei saatu kokonaan ja yksinomaan omaa tahtoa läpi. Hei haloo, se lapsi on miehesikin ja nimi on päätös, joka tehdään yhdessä. Te teitte tuon päätöksen, elä sen kanssa.

 

[Väärä nimi]

Kymmenen vuotta sitten olin kirjoitellut listaa niin tyttö- kuin poikavauvallekin siis tulevalle lapselleni. Tyttö syntyi ja sitten aloimme lapsen isän kanssa miettiä sopivaa nimeä. En ollut itse vielä yhtään varma, mutta hän oli omin päin käynyt jo ilmoittamassa taloyhtiöön, että tämän niminen henkilö on nyt muuttanut meille. Nimi jäi, koska hän sen halusi. Vielä tänä päivänäkään en sata prosenttisesti pidä lapseni nimestä, sillä minulla olisi omasta mielestäni ollut kauniimpiakin vaihtoehtoja. Myöskään lapseni ei pidä nimestään vaikka hänelle yritän vakuutella, että se on hieno nimi, juuri hänelle valittu.

 

[nillanagia]

Saahan sen etunimen vaihdettua, kerran kai jopa ilmaiseksi, mitä sitä vuosia istumaan.

 

[Hmm...]

Kannattaa puhua miehen eikä palstalaisten kanssa. Jos kerran nimi oli kompromissi miehellekin, saatatte vielä yhdessä löytää vaihtoehdon, johon kumpikin on nykyistä tyytyväisempi. Ei vääriin päätöksiin ole pakko hirttäytyä. Meillä vaihdettiin lasten sukunimi, kun minua alkoi kaduttaa.

 

[dddd]

Näin siinä käy, kun tehdään tällaisia typeriä rajoituksia esim. etukirjaimen, pituuden tms. mukaan. Paras olisi antaa juuri sellainen nimi kuin itse tykkää.

Aikuisena kukaan ei välttämättä tiedä sisarusten nimiä, joten etukirjaimella tai rimmaavuudella sisaruksiin ei ole mitään väliä. Samoin sukunimi vaihtuu usein naisilla, joten nimeä on turha yrittää saada sointumaan sukunimenkään kanssa yhteen.

Koska lapsi on vielä niin pieni, niin tässä vaiheessa on helppo vaihtaa nimeä, jos se oikeasti harmittaa.

 

[SaimaHarmaja]

#10 tapauksessa olisin raivoissani. Lapsen nimeä ei voi vain päättää siitä toisen vanhemman kanssa neuvottelematta.

Mutta ap, kompromissit nyt vain kuuluvat parisuhteeseen. Aina ei voi saada omaa tahtoaan läpi, vaikka kuinka polkisi jalkaa ja sanoisi, että minä haluan.

 

["ihmettelen"]

Mä ihmettelen, miten täällä voi joka viikko olla äitejä, joilla on alle vuoden ikäinen vauva ja he miettivät, että nimi onkin "huono". Minusta te valitsette sen (jos ei olevittu että mies saa päättää) ja päädytte siihen, miettikää ja sanokaa jo silloin jos se ei kelpaa. En ymmärrä miten parissa kuukaudessa voisi noin isossa asiassa tulla toisiin ajatuksiin... Jos mielessä on "parempi" mini, säästäkää se mahdolliselle seuraavalla. Minusta tämä niiasia on perheen sisällä sellainen, että sanokoon nyt tai vaietkoon iäksi asia. Oman poikani toinen nimi ei ollut suosikkini, mutta olisi isän perheen perinnenimi. Poika sai sitten kolmanneksi nimiksi minun sukuni nimen ja olen kyllä tottunut siihen toiseenkin nimeen. Miehekäs nimi ja kutsumanimi oli yhdessä valittu.