V
vierailija
Vieras
Meillä on 10-vuotias poika, jolla on ollut enemmän ja vähemmän kouluongelmia ihan ekasta luokasta lähtien. Olemme eronneet lapsen isän kanssa ja isä on kyllä tietoinen myös näistä ongelmista, mutta koska minä olen lähivanhempi, niin itse juttelen paljon opettajan kanssa ja selvittelen koulussa sattuneita juttuja. Isä lähinnä kuittaa nämä tyyliin "pojat on poikia" ja on jotenkin välillä myös puolustuskannalla lapsen suhteen, jos poika jotain hölmöillyt.
Nyt menimme vihdoin ja viimein käymään lastenneurologilla joka suositteli keskittymislääkkeen kokeilua. Pojalla siis keskittymisvaikeuksia ja myös välillä hyvin impulsiivista käytöstä. Ongelmia ei ole kotona, vaan ne näkyvät vain koulussa. Oppiminen on kuitenkin sujunut ihan hyvin, mutta muut sähläykset ja tilanteet sitten haittaavat koulunkäyntiä.
Kuten arvasinkin, isä ei missään nimessä halua, että mitään lääkitystä aloitetaan. Olin itse myös aluksi sitä vastaan, mutta nyt ehkä kallistumassa kokeiluun, ellei mitään muuta apua ole saatavilla, sitä vielä aion selvitellä. Pyysin isää nyt myös juttelemaan opettajan kanssa, että saisi paremman kuvan pojan ongelmista.
Haluaisin kuulla muiden mielipiteitä ja kokemuksia asiasta.
Nyt menimme vihdoin ja viimein käymään lastenneurologilla joka suositteli keskittymislääkkeen kokeilua. Pojalla siis keskittymisvaikeuksia ja myös välillä hyvin impulsiivista käytöstä. Ongelmia ei ole kotona, vaan ne näkyvät vain koulussa. Oppiminen on kuitenkin sujunut ihan hyvin, mutta muut sähläykset ja tilanteet sitten haittaavat koulunkäyntiä.
Kuten arvasinkin, isä ei missään nimessä halua, että mitään lääkitystä aloitetaan. Olin itse myös aluksi sitä vastaan, mutta nyt ehkä kallistumassa kokeiluun, ellei mitään muuta apua ole saatavilla, sitä vielä aion selvitellä. Pyysin isää nyt myös juttelemaan opettajan kanssa, että saisi paremman kuvan pojan ongelmista.
Haluaisin kuulla muiden mielipiteitä ja kokemuksia asiasta.