Lapsen ei kuulu koskaan auttaa vanhempaansa rahallisesti?? (toisen ketjun herättämiä ajatuksia)

["yks vaan"]

Luin tuota 'auttaisitko isääsi' ketjua. Siellä joku kommentoi ettei lapsen pitäisi koskaan joutua auttamaan vanhempaansa rahallisesti.
Nyt kysynkin MIKSI??

Ensinnäkin, miten luulet vanhusten eläneen ennenvanhaan?

Toiseksi, jos vanhemmat kustantavat lapselle vaikka hyvän koulutuksen, eivätkä siksi pysty säästämään itseään ja vanhuttaan varten. Eikö ennemminkin voisi ajatella että lapsen VELVOLLISUUS on korvata tuota vanhemmalle jos vanhempi on rahan tarpeessa.

Muutenkin, eikä rikkaamman kuulu auttaa köyhempää jos köyhempi tarvitsee apua?
Ainakin jos kyse on rakkaasta ihmisestä.

Mielestäni tuohon otsikon lauseeseen kiteytyy koko tämän nykyisen mädän yhteiskunnan itsekkyys.
MINÄ OLEN TÄRKEIN, muut ei oo mittää.

 

[äiti21v]

Minä ainakin haluan juuri siksi nyt kouluttautua ja päästä pitkälle, jotta voin sitten vanhempana auttaa omia vanhempiani ja silti kyetä elättämään omankin perheeni : ) Vanhempani ovat tukeneet minua paljon, rahallisesti ja henkisesti, enkä halua heitä koskaan "dumpata" mihinkään vaivaistaloon. Tämän esimerkin olen oppinut vanhemmiltani, he pitävät huolta omista vanhemmistaan : )