lapsen ja isäpuolen välit

[äijä pihalle]

ja heti tuo on henkistä pahoinpitelyä!:O

Teeppä ap ukolle selväksi, joko käytös muuttuu ja hän rupeaa normaalilla aikuisen ihmisen tavalla kohtelemaan esikoistasi, tai sitten menee lusikat jakoon, turhaan ukko uhkailee ottaa muka omat muksunsa mukaan eron tullessa pah Äidit on suomessa aika vahvoilla näissä huoltajuusasioissa ja etenkin kun kerrot miten kohteli sinun esikoistasi.

 

["vieras"]

Minun lastani ei kukaan lyttäisi tuolla tavalla, tosin se olisi loppunut heti alkuunsa, jolloin se olisi ollut huomattavasti helpompaa.

 

["toivoton"]

Olen miettinyt monta monta kertaa sekä yksin että mieheni kanssa että onko tässä suhteessa järkeä. Riitelemme tästä lapseni asiasta usein. Yleensä patoan tämän asian sisälleni joksikin aikaa ennen kuin pamahdan ja kerron suorat sanat miehelle. Hän ei ymmärrä ja riitelemme. Tämä kuvio toistuu. Ja toistuu. Jokusen kerran mies on lupaillut yrittävänsä, mutta lupauksia ei ole lunastettu kuin kerran pari. Turhauttaa todella paljon sekä lapseni että itseni että myös yhteisten lastemme puolesta. En haluaisi erota miehestäni. Minulla on jo yksi ero takana ja en koe eroa ratkaisuna. Olisiko ideaa näyttää tätä ketjua miehelle? jos hän kuvittelee että olen ainoa, joka ajattelee että hänen pitäisi käyttäytyä eri lailla. Mies sanoo myös, että olisi helpompaa jos lapsellani ei olisi isää(siis oikeaa). Mutta minun mielestäni se ei ole ratkaisu. Minusta on tärkeää että lapsella on ihan oma isä. Lisäksi mieheni sanoo, että häneltä vain halutaan ja vaaditaan asioita ilman oikeuksia, eli lyhyesti ei oikeuksia, ei vastuuta. Huoh........